opastajat.net/forum

Tänäpäi kuului Iivon suuspäi enzimäine sana, kudai selgiesti on karjalua (sanou erähii toiziigi sanoi, no tämä on enzimäine, kudai ei ole sama suomekse da karjalakse). Iivo koski ezmäi varovazeh sormel sidä vehkehty, kudamal suau virdua telefonah. Sit sanoi "hii-u" da puhui vehkeheh. Midäbo häi sanoi, elendittogo?

Enzimäine ellendettävy merkittäi sana Iivol on olluh "että", ku kyzynnöy vetty juvva. Se ei olluh livvikse. Sit on sanonuh "hattu" (šuorittajes) da "istuu" (ku kavunnou stolah libo yskäh istumah) - päitäh suomekse da karjalakse. Moneh dieloh käyttäy sanua "tuo" libo "tää" (ozuttau mih näh konzugi on pagin). Vie sanou "huhhuijaa". Da "ättää" on merkičykses "ottau" ku tahtonou midätah hos syödäväkse. Ku mitah syömine on ylen magei, sanou"mmmmm hbää" ("mmmm hyvää") Passibo sanou piän smutkavuksel. Käymäläh ku käytyttännöy libo pidäy ripakko vaihtua, taputtau käil ripakkuo da sanou "tää!" Kätty viiputtau lähtendän merkičykses (kandau sobua senčoispäi da viiputtau kätty, ku tahtou pihale lähtie). Äijiä vähembi pagizou midä Juuli saman igähizenny. Ga hil'l'akkazin ližetäh sanat.

Oh, hyvittelyt! Pagizendah opastumine toven on diivittävy dielo. Kuibo hyö sen ruatah? Tulou rounoku ilmai. Pikkarazien lapsien paginua ainos on vessel kuunnella, a tiettäväine omembi vie čomembi

Hii-u? Onnuako telefonan virduvehkeh tuli pieneh sormeh hiilavannu? Tulougi mieleh In’azen kohtu, kudamas In’a muamol kyzyy, mindäh lapset paistah moizeh erinomazeh luaduh da muamo vastau, ku heil kieli on pehmei. Tottu on!

"Huhhuijaa", mittuine erinomaine sana pienenny sanuo Mustatgo i maltatgo sanuo, mittumis tilandehis häi sanou muga? Midähäilienne oli pikkarazes piäs, konzu moine sana suuspäi lendi. "Huh huijaa, suuret inehmizet toven tottu ollah mielettömät..."

(Nygöi mustu vie mieleh korondu, kudamas Nalle Puh da hänen pieni ystävy Nazu kižattih kartih. Puh vai uvvessah da uvvessah voitti. Jälgimäi sanoi Nazu pahas mieles: "Puh huijaa...")

Muga, hiilavu se sana oli Tiettäväine, eräs kerdua hiilavua syömisty Iivon edeh andajes on puutunuh sanuo, ku se voibi olla hiilavu, libo toizii dieloloi sanelluh, ku varovazeh koskie libo ei nivouze, ku on hiilavu. 'Huhhuijaas' en malta sanuo tilandehii. Toinah konzutah iče olemmo sanonuh 'huhhuijaa' mintah jygiettävän ruavon jälles.

Nygöi tulou Iivon paginas karjalakse 'hiilavu' ("hii-u") da 'vilu' ("hiu"). Tänäpäi vie sanoi "ipa", ku oli paginua ripakkoh näh, no sidä sanua ei vie sen enämbi ole käyttänyh.

Hiilavas rodih mieleh starin kudaman baba kerdoi. Häi oli Suojärvel eläjes männyh kunne tahto gošt'ih nedälin aijaks.
Sil aigua pakiči susiedutaloin akkua počil ruogua andamah.

Järilleh kod'ih kui tuli ga dogadi kui počči oli ylen kabieks roinnuh. Emännäl sid kyzymäh: "Et taki muissannuh ruogua andua ni vouse"
Emändä oli vassannuh: "Annoin ruogua veikkoni, jogahini päivä äijän annoin. A hiilavua kui kehno syötin ga izrat sulettih!"

Uuttu midä Iivo nygöi pagizou, on "n'au" (merkiččöy kaži, libo kui kaži sanou), "iihaa" (hebo) da "vuh" (koiru). Vie sanou "uota" (vuota) da "uta" (auta). Toinah jälgimäine uuzis sanois hänel on "peja" (Fed'a), ku ylen äijy suvaiččou kniigua Feda kažii eččiy.

Lyhyös aijas vägitukku uuttu sanua! Kodvazen mendyy jo sanou, muamo, sinuu suvaičen. Vie kodvaine da sit uksii räigiäy da kirguu, kuibo kogo elaigu on vahnembien rikottu.

Pienenny ristikanzu äijän sanua opastuu, ga kaikin vie aiguzinnugi erähii ei ni malteta. Puaksuh net ollah "andiekse" da "passibo".

Gagarin kirjutti: Hiilavas rodih mieleh starin kudaman baba kerdoi.

Nagroin. Tiijänhäi, midä rodih: susiedutaloin hiitroil akal himoitti bakonua syvvä!

Maria kirjutti: Toinah jälgimäine uuzis sanois hänel on "peja" (Fed'a), ku ylen äijy suvaiččou kniigua Feda kažii eččiy.

Viego suau Fed’a-kniigoi kustahto ostua? Niidy en ole lugenuh nivouse :/

Iivo rubieu nygöi - hos vie äijiä ei pagize ni suomekse ni karjalakse - opastumah kieleh yhtenjytyi migu Juuli pienenny: taivuttau sanua karjalan jytyi hos sana muite on suomekse. Sanommo, ku aijembi mihtah kovah iäneh näh (koiran haukundah i m.i.) on sanonuh "hiiaa" (hiljaa), tänäpäi ezmäi sanoi "hiiaa", sit vaihtoi "hiiua", vaihtoi suomen aa:n sijah diftongan ua

Vikse häi ei äijiä pagize ni suomekse ni karjalakse, ga lapsien kieleh ylen hyvin maltau – olihäi pienel inehmizel Jovensuun seminuaras ylen äijy sanottavua Olis pidänyh hänelegi oma paginvuoro, kudaman Maria voinnuzit kiändiä karjalakse libo suomekse. Tuli piäh, äijängo Maria pagizet omas kois karjalakse? Maltaugo ukko? Toinah konzutahto sih näh jo toizes tiemas kirjutit, ga en lövvä.

Iče äijänpäivänlomal kois olles enzi kerdua kuulin, kui nuorembi velli passiboičči karjalakse. Nu häi enämbi ei ole ihan iivonmoine pikkaraine yskyniekku, ga yhtelläh laukas jiädelön suaduu iändi ylen čomasti "passipo". Aijembi vai toiči muaman kažii šuutkah minun jytyi kučui "pikkaraine böbökky".