Yhteh vai erize?

[mp]

Oma Mua da Vienan Karjala mennäh yhteh. Jo sygyzyl toimitukset kyzyttih lugijoil midä mieldy hyö ollah yhtehmenendäs. Duumaičin, kirjutan vai ei. No jälgimäi kirjutin nengoman.

[anatolii]

Aina olen hyviä mieldä yhtehizes karjalazien lehtes.Sen enämbi,hyvä olis nähdä ei vai kirjutukset kaikil murdehil,no samal kuda-midä oppimizekse kirjutetuna yleikarjalal,semmoizel taval ku enemmistö karjalazis maltais tädä,olgah ei ihan omana,no ellendävänä.Pidäyhäi zavodie oppie yhtehistä kieldä tozi-dielois luadimah.

[Gagarin]

30-luvul opittih luadie kirjakieli suvikarjalan murdehel i se oli ylen hyvä.
En vai tiijä mindäh lopetettih. Suvikarjalua ellennetäh livviläzet dai vienalazet.

[mp]

30-luvul opittih luadie kirjakieli suvikarjalan murdehel i se oli ylen hyvä.
En vai tiijä mindäh lopetettih. Suvikarjalua ellennetäh livviläzet dai vienalazet.

Tarkoitatgo Ahtian ruaduo Suomes vai Bubrihan ruaduo Tveris libo Ven'an Karjalas?

Ahtiahäi luadi kieliopin, kudaman yksi oza piäzi ilmah 1938 a virkehoppi da johto-oppi jiädih julguamattah - net piästih/piästäh ilmah tänny vuonnu. Silloi Suomen valdivo ei tahtonuh ni tiediä karjalan kieles, karjalazethäi oldih materjualua suomelazien luadimizekse.
Bubrih luadi kirjukielen ezmäi Tveris 1930-luvun algupuolel. Se oli onnuako vie leniniläzen kielipoliitiekan aigua. Silloi valdu ei vie olluh lujasti bol'ševikoin käzis, pidi vähembistölöi kuhkuttua uvven vallan puolele. Se kirjukieli oli lähäl suvikarjalua. A Stalin rubei varuamah vähembistölöi da karjalan stuatussu Tveris rubei huononemah. Suomelaine valdu Petroskois likvidiiruittih, da suomen sijah pidi nostua karjal. Ruskiet suomelazet ei annettu kehittiä karjalan kirjukieldy - nygöi Bubrihal tuaste oli kiireh ruado luadie karjalan kirjukieli. Täl kerdua se oli lähembi livvii, sidä kirjutettih kirillizel kirjaimikol da kielioppihgi pidi ottua mallii ven'an kieles. A vuonnu 1940 sidä jo ei tarvittu.

Omas Muas 2014/23 mainittih ku kannattazin Bubrihan karjalua kirjukielen pohjakse. Ihan nenga en sanos. Minun "virralline pozitsii" täs dielos on, ku voizin kannattua hos Bubrihan kieldy, ku vai olis yksi kirjukieli, a sit terväh tahtozin sih kohenduksii. Bubrih oli pädevy sih ruadoh da orožu niškas ruttoh ruadoigi, a ulgokielellizis syylöis (Stalin) pidi ottua kirilline kirjaimikko da vediä kielioppii da sanastuo ven'ah päi. Aigua Bubrihan ruavos on jo 75 vuottu da sit aijas kieligi muuttui äijän.

Minun mieles kirjukieliruaduo pidäs nygöi jatkua. Jälgivuozih suate suomelazen vallan mugah karjalan kieldy ei ni olluh. Nygöi suomelazet kielitiedoilijat kižatah, ken löydä enimbän karjalan kielii - niilöi buito on nelli-viizi. Nengozele miäräle kielii, kui 0 kielele, nimidä ei tarviče ruadua. Ku olis yksi kandiduattu virrallizekse kielekse da sil rahvahan tugi, olis äijiä parembi mahto prizmie virrallistu stuatusua Suomes da Karjalan Tazavallas. A karjalazet iče vietäh eri suundih. Pelitilandeh on moine: Libo kaikin duumaijah ku toizet murdehet kuollah da hyö yksin jiähäh karjalazikse, libo toivotah tilandehen jatkundua - jyrkenijiä alamägie kaikile. Ku piästäs sobuh kirjukieles, kudai ei ole niyksi murdehis nengozenah, kaikin voitettas. Voidas pidiä oma murreh da sil paista da kirjuttua kui nygöi, da lizäkse suaha sille tugie valdivollizesti kannatetus kirjukieles. Ga onnuako pietäh parembannu puhtahannu kuolendua migu sovun ečindiä.