Oma mua -lehtes (n:o 10) kirjutettih geenetiekas, veren joukkolois. Sit sanottih rezusfaktoran antigenah näh ku erähät voijah suaha vai yksi lapsi, ku toizen da iellizien lapsien suajes voibi rodiekseh verien konfliktu. Duumaičin pidäs lugie kui eri mualois ruatah nennienke. Suomeshäi sidä hoijetah, hyvin voi suaha moni lastu, kai tervehenny.
Rezuspositiviizel on antigeenua kudamua rezusnegativiizel ei ole. Rezusnegatiivine naine voi suaha rezuspositiivizen miehenke rezuspoditiivizen lapsen. Ku rezuspositiivizen sigivön ruskeisoluloi puutuu lastu suajes rezusnegatiivizen muaman vereh käynnistyy rezusimmunikatsii, muaman immunolougine sistiemu tunnustau nämmä vakkinazet faktorat, rubieu muvvostamah vastuainehii antigeenua vastah. Ga tälle pikkarazele voi olla ei täs dielos nimidä vie rodie. Sit tulijois kohtuzuksis muaman immunolougine musto ravieh käynnistäy vastuainehmuvvostuksen sigivön ruskeisoluloi vastah ku ollou nämien pinnal on antigeenua (ku ollou lapsi rezuspositiivine). Täs voi roijakseh hemoliittine taudi (hemoliizu on ruskeisoluloin murendumistu), kudamas voi lapsi kuollagi. Hemoliittizes tavvis muaman elimistös roinnuhuot vastuainehet tartutah lapsen ruskeisoluloih, murendau niilöi. Voi roita lapsele anemii, libo suuri lugu bilirubiinua veres da ku on suuri lugu bilirubiinua veres, ozuttahes lapsen hibju keldazele. Bilirubiinoin lugu vähenöy ku lapsi hyvin syöy da ulostau, ga ku bilirubiinoin lugu ollou ylen suuri voi olla syöndäsgi ei abuu ole, sit voi hoidua sinivallol.
Ga hemoliittisty taudii voi edukädeh estiä: ku suannou rezusnegatiivine muamo rezuspositiivizen lapsen, annetah muamale anti-D -immunoglobuliinua, kudai suojuau vastuainehien muvvostumizes. Sieglondua rezusfaktoran antigenah näh ruatah Suomes joga kohtuzuksen allus, sit tiijetäh mittumuago riskii on. Jogahizes Suomen nevvolas käyjäs muamas otetah verinäyteh 8-12 kohtuzusnedälil. Sit ku ollou muamo rezusnegatiivine, otetah vie näyttehii nedälilöil 24-26 da 36 sendäh (libo ku ollou muamo suanuh verensiirduo libo suanuh keldazuon täh hoijetun lapsen, otetah nedälil 36), ku heil on normualii suurembi riski vastuainehih.
Rezusfaktoran antigenah näh
Valvoi: verkomuagari
-
Maria
Rezusfaktoran antigenah näh
Jälgimäi muutti 2 päivänny Maria, muutettu kaikkiedah 24 kerdua
-
Maria
Re: Rezusfaktoran antigenah näh
Sit vie kirjutettih ku pidäs hyväksyö zakon, kuduan mugah kirjoih menijöil pidäs andua tiijot omas tervehyös (verenjoukos da rezusfaktoras) 
En tiijä mindäh mostu tieduo pidäs kirjoih mendäjes. Kengo rubieu perehty perustajes smiettimäh päitähgo rezusfaktorat yhteh libo ei. Kohtuzuksen aijannu tiettäväine hyvä tiediä oma verenjoukko da rezusfaktor. Ga liennöy hyvä muitegi tiediä mittumua verenjoukkuo on. Hos olisgi tärgei jogahizen (kudai suau) verenluovuttajakse ruveta, ga erähil toizii tärgiembi sendäh ku kai verenjoukot ei päitä kaikile. O- veri pädöy kaikile, rippumattah sit mittumuago verenjoukkuo libo rezusfaktorua on. Minun veri (0+) pädöy niilöile, kudamat ollah rezuspositiviizet, rippumattah ongo AB, A, B libo O -joukkuo.
En tiijä mindäh mostu tieduo pidäs kirjoih mendäjes. Kengo rubieu perehty perustajes smiettimäh päitähgo rezusfaktorat yhteh libo ei. Kohtuzuksen aijannu tiettäväine hyvä tiediä oma verenjoukko da rezusfaktor. Ga liennöy hyvä muitegi tiediä mittumua verenjoukkuo on. Hos olisgi tärgei jogahizen (kudai suau) verenluovuttajakse ruveta, ga erähil toizii tärgiembi sendäh ku kai verenjoukot ei päitä kaikile. O- veri pädöy kaikile, rippumattah sit mittumuago verenjoukkuo libo rezusfaktorua on. Minun veri (0+) pädöy niilöile, kudamat ollah rezuspositiviizet, rippumattah ongo AB, A, B libo O -joukkuo.