Kuulumizii

[Sinilind]

Nedäli tagaperin oldih muamo da nuorembi velli käymäs Sea Lifes Helsingis. Velli nägi erähän naizen kahten lapsen kel, hörbistihe korvat da kodvazen mendyy saneli muamale: "Muamo, tai naine pagizi lapsile karjalakse!"

Muamo ezmäi ei uskonuh vellen korvii da duumaičči, ku naine onnuako pagizi vaiku suomekse libo estouniekse. Konzu velli kodis kerdoi minule, minägi kyzyin, kuibo velli tiezi, ku oli karjalua.

"Tiettäväine tiezin", velli vastai. "Youtubes olenhäi kaččonuh sinunke Pimpula pampulua."

Minule hedi tuli piäh mieli, oligo Maria olluh Sea Lifes lapsienke Ga ei liene muailma muga pikoi pieni... menetiijä pagizigo naine karjalakse, ga hyväs mieles olen, ku velli lapses algajen tiedäy, ku moine kieli on olemas da se hänele paginluavus tuli piäh.

[Maria]

Sea lifes en ole käynyh, sit vikse oli kentahto toine karjalanpagizii Yksikai samas linnas olin nedäli tagaperin, ku tulimmo järilleh Tallinnaspäi, käimmö siegi pikkarazel kielimatkal En vie ylen äijiä malta paista estouniekse, no hyväs mieles olen, ku oli äijy tilandehtu kus maltoin estouniekse dielot kyzellä libo sellittiä. Ku ollou estounien kieles vähäine tuttavua suomenkielizele, vie enämbi erähičči on karjalankielizele (kolmapäev = kolmaspäivy, neljapäev = nel'l'äspäivy, nädal = nedäli, ruttu = ruttoh, i m.i.)

[Maria]

Tänäpäi kuultuu: tunduu, ku Iivo parembi ellendäs karjalastu paginua migu suomie (ku kyzynnöy midätah hänen kannettuu tavarua vediä järilleh, karjalakse kehittäjes parembi rubieu ruadamah migu suomekse.Nu, vikse enämbi on kuulluh sidä karjalakse, "vie järilleh", ku kandelou ainos midätahto kunnetahto, kengiä senčoispäi, diskua pualičaspäi..)

[Maria]

Tänäpäi oli Juulin enzimäine školapäivy. Huondesveruo syvves häi pajatti ičekeksittyy pajuo: "Aamupuuro maittaa. Ensimmäinen koulupäivä koittaa. Sitä ei voi mikään voittaa."

[Pedrunnybly]

Lykkyy da kaikkie hyviä školaniekal!

[ruisräkäččy]

Nedäli tagaperin myö Jokilatvan opiston kursuniekat tulimmo kodih Karjalan matkalpäi. Vot, oli meil ylen hyvä da vessel kävvä kaččomah päivännouzupuoldu. Yödy olimmo Tuuloksen da Tuksan hierulois. Hyvä oli olla, da saimmohäi sie paista vie karjalake.
Ajoimmo Suurehselgäh Iljan pruazniekkah, kudamas oli äijy rahvastu, duumaičen läs 200 hengie. Čoma oli ohjelmua kaččuo ylen čomases karjalases hierus päiväzen pastaes, voibi sanuo, ylen räkisti pastoi . Tuttaviin ristikanzoin kel saimmo sie sežo vastavuo. Heidy oli muga Suomispäi kui Karjalan Tasavallaspäigi.

Anuksen linnas tiettäväine kävyimmö, Pitkyrannan linnas astelimmo, Salmih pikovähzen tunnustuimmo, Nuošjärvel huogavuimmo i koufit joimmo, Kinnermäjes terväzeh kävyimmö da Vieljärveh ajoimmo kaččomah Karjalan Kielen Kodii. Vot tulouhäi suuri, čomaine kodine . Nygöi ku sen omil silmil sain kačuo, havaičin što suurembi on ku midä kuvispäi olen duumainnuh. Fotokuvii myö kursuniekat näppäilimmö da hyväsmieles kodii kačoimmo. Ylen ahkerat da moločat on sie ruadoniekat, duumaičimmo.

Tiettäväine myö ajoimmo Aleksanteri Syväriläisen manasterih, mi minuu aiven ylen miellyttäy, muga kui Anuksen vahnu kirikkö kus ennätimmö kodvazen jumalansluužbah ottamah ozua. Syväriläisen manasterispäi ajoimmo vie Mandrogih kus oli monenluadustu kačeltavua, vahnua srojimistu i käziruadajiin taijokkahii ruadoloi kudamii ihailimmo da ostimmo.

Kodimatkal ajoimmo vie Sortavalah kus jogahine kulutti aigua sih mi händy himoitti, i sen jäjgeh n´okat kohti päivänlaskuo.

Ylen hyväsmieles olen da mustelen tädä matkua.
Pidäy vie sanuo, Anusjoves kävyin kezoile i vaste nygöi heitin iäre talviturkin

[mp]

Hyvä matku! Prosti huomaičus nimilöis. Tuukselazet kaikin jo ei ičegi tietä ku heijän kylän nimi on Tuuksi. Nuožarvi kirjutetah nenga. Kinnermägeläzet ičegi nygöi kirjutetah kylän nimekse Kinnermy.

P.S. Dorožniekat onnuako ruvetah luadimah čottu dorogan kulutukses, muga äijy on kävijiä KKK:lluo.

[Gagarin]

Viego erähis neniis hierulois voi paissa karjalaks kenen ker tahto kudain aigauduu dorogal vassah gul'aitshemah?
Libo pidäygö tiediä ken malttau da vierahien ker ezmäi vai ven'aks tarattua?

[mp]

Viego erähis neniis hierulois voi paissa karjalaks kenen ker tahto kudain aigauduu dorogal vassah gul'aitshemah?
Libo pidäygö tiediä ken malttau da vierahien ker ezmäi vai ven'aks tarattua?

Iče arbuatgi, tiijän ku Tuuksel, Anukses, Nuožarves da Vieljärves on vie karjalakse pagizijua a se malto pidäy muanittua kuulovih. Ainos sanon ku pidäy maltua kielii, a täs kohtas toinah parembi pädis: sanuo Terveh! Kyzyö dorogua karjalakse da ei maltua ven'an kieldy.

[Pekoi]

Ammui ajoin Pitkyrannas Anuksehpäi, a politsei minuu seizatti.Venakse häi sellitti,sto olin unohtannuh vilkuu blinkuttua. Heityin tuhmakse da pagizin:en jo ellendä, ni yhty sanua en malta venakse;karjalakse vai.
Häi ilahtui:mugaze minägi olen karjalaine, tulevai mashinah!
Kolmesadua rublua maksoin bankah da hyvän suarnan hyövyin.