opastajat.net/forum

Mustelin tiä kusliennöy ollus mostu čieppii kunne vois midägi kuulumizii kirjuttua, ga enhäi moizii lövvä. Tämän suau yhtistiä moizen čiepinke ku löydynnöy. Äijy on tämän Muut paginat -rubriekan al mostu kirjutustu, kudamat ollah enämbi piendy sen päivän huomivuo kudamas ei rodei enämbiä keskusteluu, ga niidy vois hyvin kirjuttua yhten rubriekan alle.

Tiä jatkuttih lapsien luisteluškolat jo nygöi elokuul. Ga olihäi "ilmastonmuutos" astuo kezäsiäs jiähallih, kois jygei oli duumaija mittumua sobua ottua kerale luistelijale. Pihal voi astuo šortat jallas, jiähallih sit pidäs mustua jo sormikkahatgi ottua kerale. Kiirehty vai on. Syvyskuul siirrytäh luisteluaijat sinne kus oldih keviälgi, pyhänpiän huondekseh, se pädi hyvin. Nygöi jiäl pidäs olla kolmanpiän moizeh aigah ku minul vastevai lähtietäh jälgimäzet hoidolapset. Perti ku tyhjenöy sit kerras hyppiät autoh da jiähallile tulduu toizet jo jiäle mennäh, opi kiirehel suaha luistimet jalgah. No emmo äijiä myöhästynyh. Ga minule ei ole mieldy myö nikus olla jälgimäzel minuutal.

Sieneh pidäy lähtie tänäpäi libo huondeksel. Toizet ollah vägitukul lövvetty keldusiendy da muudu, meil ei vie ylen äijy ole siendy talvekse. Emmo tiijä moizii kohtii kus niidy ylen äijy kazvas. Gruuznii kazvau lähimečäs, no ei vie kazveta. Niidy sit niilöin kazvettuu keriämmö, suoluammo. Toizes lähimečäs Juuli löydi mustutorvisiendy, kudamua aijembah vie emmo ole siepäi kerännyh, a toizis mečis vähäzeh. Net kuivuammo. Keldusiendy olemmo sit kerännyh loitombannu, anopin taloin lähäl, ga häi muutti toizeh kohtah da ku suau vahnan taloin myödyy, emmohäi sit sinnessah sieneh lähte. Ga olemmo oppinuh löydiä kus ollah minun died'oin vahnat sienikohtat, häi niidy ei sanelluh nikelle eigo nygöi jo ole sanelemas. Ga nygöi saimmo vähän vihjavustu kus voidas olla net kohtat, ei välttämättäh juuri samat kohtat, voi olla niilöih kohtih on taloidu nostettu, ga samat mečät jatkutah loitombakse. Sie kuulin ku äijy löydys keldusiendy da voronkusiendy da myöhembänny toizii sienii.

myö olemmo Oulus elänyth jo 15 vuottu, ei vie sienikohtii lövvetty, Kinnermäl pidäy lähtie.

myö olemmo Oulus elänyth jo 15 vuottu, ei vie sienikohtii lövvetty, Kinnermäl pidäy lähtie.

Sezo tiä, pahoi olen löydämäh sienikohtii. Tiettäväine vähäzen varuangi suuris mečis yöksymisty. Vai nygöi GPS -paikantimen avvutuksel suan ehki opastua kulgemah mečäs moiziin reittipistehiin kel.
Vai karjalas on äijy siendy dai marjua. Suistamal kävyin i dorogaziin varsil monet naizet myydih keldusiendy da mustoidu.

Suuret tervehyöt kaikil forumalazil Suistamospäi. Ylen suuret passibot vie minun armahazil ystävil kudamat minut keral karjalah otettih. Ylen oli hyvä lomamatku!

Sienet eletäh tietynigägizes mečäs tiettylöin puulajijoin ker. Konzu meččy muuttuu, sienetgi muutetah toizeh kohtah. Sendän sienipaikku pidäy löydiä uvvessah.
Keldusieni minule on uuzi tuttavu eigo sidä minule tuttavil mail äijiä kazva. Yhtelläh egläi puutuin keldusieniperehelluo.
Sienilöin nimet vaihtellah kylä kyläl, toinah pereh perehelgi. Alahan olijas kuvas on sieni (Russula), kudamua tuatto nimitti bil'bokse (tädä da samansuguzii). Duumaičin, ku se toinah on sama sana ku anukselazien pilvoi ga enbo tiijä. Makarovan karjal-ven'a sanakniigan mugah pilvoi olisgi Russula, a L. Markianova sanoi sidä kuorisienekse. Hänen (sanastokomissien) luondosanastos pilvoi tarkoittau "maidosiendy" (Lactarius flleksuosus). Makarovan mugah maidosieni da ruišsieni tarkoitetah sanua. Karjalazii sienien nimii käyttäjes toinah pidäs ainos kirjuttua peräh latinalaine nimi. Mittuzii nimii teil on käytetty nämis tavallizis sienis?

Meilgi bil´boikse sanotah

Ga bil´boi bil´boi!
Mie konza brihaččun gribua keriämäs olin ga sid ainoš bil´boit vai muah potkimma.
Orkkoset, löböit da keldagribat vai keräimmä.
Nygöin en ole moneh vuodeh käynnyh gribua keriämäs.
Muga toivot kui kiireh on ga ...

Kolmanpiän huondeksel lundu muas oli muga äijy (no ei äijy, ga lapsile oli), ku lapsienke pihale lähtijes saraihuos kai talvibrujat ečiimmö. Mäis hyö čurattih (ga mibo 'liukuri' ollus karjalakse..?) da enzimäine lumiukkoine luajittih. Juuli hyväs mieles oli ku suksetgi jalgah sai. Vie nellänpiän huondeksel suadih lumes pemuta, ga sit jo ku päivän aijannu tostu kerdua pihale lähtimmö, kai vetty oldih. Tänäpäigi vihmuu. Ga yhtelläh čoma oli neče valgei päivy.

Lives? Onhäi meil livottua - livos, mugai livestellä - lives.

Nygöi nikui ei voi livestellä, ni lundu ni jiädy ole.. Juulil ku kyzyin midä tahtos rastavakse, häi vastai lundu (eigo "äijy pakiettua" libo muudu mostu)

Da pidännöy tännegi kirjuttua kuulumizii. Käimmö ultraiänitutkimukses, muga sanotus rakendehultras, kus kačotah ollahgo kai kus kohtus kazvajal pikkarazel pidäy. Kai oldih putilleh, pikkarazet varbahat da sormet. No enimyöllehhäi sie toizii dieloloi kačotah migu sormii da varbahii Ga yhtelläh, onnuako sulakuul meidy rodieu yksi enämbi.