Kuulumizii
Valvoi: verkomuagari
-
Manutar
Re: Kuulumizii
Pidäy minun joguhine sana kuulumizii kirjuttua, anna ei minuu iäreh forumas heitetä! Ylen jygiedy da kiirehty minul ruadies ainos keviäl on, ehtäl vai kravattih kuavun gu ruavospäi tulen. Duumaiccin minä en tulijan kezän kursal Kotkatjärveh nygöi lähte, kezäloma minul on myöhembäh. Onnuako teatrufestivualah piäsen nedälinlopuskakse. Kaikil tervehyttä työnän. Pyzykkiä tervehenny!
-
Maria
Re: Kuulumizii
Hätkeh nimidä en olluh kirjuttanuh sih minun tetrattih, kudamah pikkarazeh liittyjiä kuulumizii on pidänyh kirjuttua. Egläi kirjutin. Äijy midägi kirjutettavua, ravieh kirjutin ku en unohtas dieloloi midä piäs oli, tekstu sit tiettäväine sen mugastu ku ravieh kirjutettu.
Äijy nedälilöi kulunuh, ga vastevai nygöi tetrattih kirjutan. Tässah läs joga kuudu nevvolah käydy, iellehpäi joga nedälii. Kirjuttelen vähäzeh mittumua duumua da dieluo on olluh sen jälgeh ku jälgikerdua (kylmykuul) kirjutin. Kylmykuus olin ylen väzynyh, odva oli vägie ruadua da kursiloi vediä. En tiijä mi lienne oli. Kohtuzuksen alguaijannu oli mostu väzymysty, kus lienne kylmykuus vie tuli. Erähii lapsensuandah liittyjiä unii olin sissah jo nähnyh, ga kummu ku enämbi ei olluh niilöi, onnuako pidäs ruveta aktiivizembah niidy unii eččimäh.
Vähästy enne rastavuu oli jälgimäine nevvolakäyndy vuvven 2012 puolel, kai hyvin. Sen vuvven jälgimäzii päivii sain jo otettuu videole potkuloi, kudamat jo nävytäh vačan piäle. Sit vie vuvven jälgimäzenny päivänny mustin kyzyö tuattuas ottamah erähii kuvii kudamas vaččugi nägyy, ku olis hos erähii kuvii "sinus" vuvvennu 2012 (ultrakuvatgi tiettäväine ollah).
Vuvven vaihtundan jälgeh ruvettih duumavot enämbi da enämbi siirdymäh keviäh, aigah konzu sinä rodiet. Tahtozimmo ku suazimmo olla kai pereh yhtes, ku ei pidäs äijy aigua viettiä bol'ničas ga piäzizimmö terväh kodih. Juulinkehäi olimmo bol'ničas ezmäsarres piätenčässah. Toivon ku sinul kai bilirubiinuarvo da muut ollah moizet ku ei niilöin periä pidäs äijiä päiviä sie olla. Sitgi toivozin ku olis muga vähä lapsensuannuzii ku oman pertin suas eigo pidäs toizien muamoin da vasteroinnuzienke pertii jagua...
Vuvven vaihtuttuu oli äijy moizii yölöi ku undu en suanuh. Äijy oli piäs midägi, kudamat valvotettih, dengudieloloi i m.i. Pahin yö oli moine, ku onnuako kahtessah valvoin, nel'l'än aigua havačuin ku käymäläh käytytti, sitgi kerras en uinovunnuh ga hätken valveil viruin kravatis da sit jo kuvven jälgeh pidi nosta. Huondeksel allus väzytti muga äijy ku oksendutti. Ga päivän valgiettuu rubei olo kebjenemäh.
Puolduvälii pakkaskuudu ombelin kaksi slingua pelvaskangahas, toine pitku, toine lyhyt renkahienke. Net oldih moizet hyvät luadie, ku konzutah toine meijän pitku libo renkahienke olii slingu pidäy pestä suau tostu käyttiä. Se kangas oli mostu hairavonke kuvottuu, sendäh huogiembia oli. Da sinun tuatan käyttöh ostimmo käytettynny Manduca-repun, kudamal suau sinuu kandua. Duumaičimmo ku Juulii vuottajes otimmo muamahuspakietan da sit äijy jäi midägi käyttämättäh. Erähät sanotah, ku ottannou dengannu muamahusavustuksen (suau vallita pakiettannu libo dengannu) eihäi sil dengal nikui sua kaikkii pakietas olijua. Ei tiettäväine suau ku uuttu ostau, ga midägi pienien lapsien sobua da muudu ylen huogiel myvväh käytettynny, kebjieh suau sen midä pidäy. Täl kerdua duumaičimmo ku ei meile pie nečidä pakiettua, meilhäi on sobua, ripakkuo da muudu škuapat tävvet. Sen denganke saimmo kebjieh ostettuu nämii slingukangahii da Manducoi da vähäzeh vie muudugi kudamua pidi, meile enämbi oli hyödyy muga.
Pakkaskuun jälgipuolel oli nevvolaliägärikäyndy. Liägäri kaččeli verenzuahariloin kodiarvoloi (kudamat ylen hyvät oldih) da sit kyzeli kui on mennyh tarkan dieetan kel. Sanoin, ei neče ole sen "tarkembi" olluh, kudakui olen syönyh kui sissahgi, nimidä muuttanuh. Ga eibo liägäri ellendänyh libo nivouze kuunnelluh minuu, iellehgi pagizi midägi tarkkah dieettah näh. Sama dielo oli Juulii vuottajes, sitgi kois miäräilin zuahariloi eigo niilöis nimidä probliemua olluh, hos söin kudakui kui muitengi, juuri nimidä muuttamattah. Juulii vuottajes liägäri kačoi ku hyvät ollah arvot da virki "olet vikse elänyh dieetan mugah", sanoin ku en ole äijiä muuttanuh syömizii, syön kui sissahgi. Sit ultranke miärättih pikkarazen (Juulin) koguo da sidä miärättäjes saneli "hyväle ozuttau nygöi tämä kazvudiagrammu, puaksuh mennys viivan yläpuolele ga ku rubieu elämäh dieetan mugah, kazvu tazavuu". Ga minähäi juuri olin sanonuh ku en ole juuri nimidä muuttanuh, engo elänyh nimittuman dieetan mugah...
Ga hos muite minul hyvä olo on olluh, sitgi probliemua problieman jälles, ezmäi ylen väzynyh olo, sit mostu ku ei nikui sua undu. Sit pakkaskuun lopul rubei häviemäh uniprobliemu, jo sain parembi muata. No rodih uuzi probliemu, hura käzi rubei puudumah sellälleh libo hural bokal muattajes, ainavo pättävy azendo oli muata oigiel bokal kravatin sil reunal ku suazin huruadu kätty riputettuu latettu kohti... En tiijä mibo lienöy, ga sidä samua minul yhten kerran oli moni vuottu tagaperin, mi lienne nervu on "jumis". Tämä probliemu vähästy jo on vähenyh ga yhetlläh sidä viegi on. Erähii yölöi magain muga ku sellän al oli mitah, kudai painaldi oigies kohtas yläselgiä, kudamua painajes ei sidä puudumistu tule. Sit jo erähičči suau muata sellälleh libo hurual bokal. Ga sini olis tiettäväine hyvä ku suas nečen iäreh kuni sinä rodiet, enhäi minä sit voi muata kätty lattiele riputtajen ku sinä pikkaraine kai yöt minus bokači maguat. Täh minun käin mihlienne nervujumih näh erähät nevvottih kunnetah osteopaatal kävvä. Aku dengua nimih ylimiäräzeh ei ole, minule nikonzu ei ni mieleh juohtu nimittumat osteopaatat. Mieli on moine ku duumaičen ku ollougi mittumuatah vaivua, nygöi on moine vaivu da ielleh mennäh hos hammastu purren, onnuako konzutah kebjenöy.
Tuhukuun allus onnuako vaste kolmas lapsensuandah liittyi uni oli. Kai on niilöis unis hyvin mennyh, ga ei net ylen realistizet olla oldu. Ga ei ole vägie olluh keskittyö sih, ku iče suas piättiä enämbi mittumua undu yölöin aijannu nägöy, sit vois auttua iččie nägemäh enämbi moizii lapsensuandah liittyjii unii, kudamis enämbi tolkuu ollus.
Tuhukuus vie oli gor'ua meijän mašinanke. Se oli jo loppuvuvves seizonuh garuazas da minun tuatan mašinua pidi laihinah ottua ku kunnetah pidi mašinanke ajua. Vigua nikui ei löydynyh, hos äijy dengua sihgi jo oli pidänyh, enämbi migu meil oli, laihinah sidägi pidi ottua. Jo duumaičimmo kuibo sit keviäl ku lähenöy sinun roindan aigu, pidäshäi meil sit olla mašin, kudamal bol'ničah ajua. Ga ozakse nygöi jo ruadau mašin.
Juulinke meil oli paginua sinun roindan aijas. Ku pagizin sih näh, ku onnuako meijäm sit pidäy ruadua muga, ku häi tuatanke on yöt kois sil aigua ku minä sinunke vie olen bol'ničas, nostih hänele kyynälet silmih da rubei pagizemah sit ku hänen roindan aigua olimmo kai pereh bol'ničas, magaimmo yhtes pertis. Ga se onnuako ei päi toizen lapsen suaduu. Minuu ahtistau duumu sit, ku meijän perehen pidäs olla erilleh toine toizes yölöin aijan. Tahtozimmo ku suazimmo olla yhtes. Ei ole moine luonnolline dielo ku pidäs eliä toizet kois toizet bol'ničas... Erähile se voi olla kebjiedy aigua viruo pikkarazenke bol'ničas, ga minä tahtozin kerras kodih, omah rauhah.
Ga midägi hyviägi. Se on olluh moine hyvä dielo ku ei minul moizii vaivoi ole olluh midä monil lastu vuottajil. Erähii ildoi tuhukuun lopul vietin čuassu čotal lattiel istujen da kykkijen, kaččojen midätah lomuloi, kabrastajen moizii kudamii meile ei enämbiä pie. Toizet nikui ei voitas mostu ruadua.
Jo hätken on olluh muga ku minun navan yläpuolele silloi-toiči nouzou moine pikkaraine mägyriččy, ku sinä pikkaraine sie kohtus sih tagapuoldu tunget. Ga sit tiedäy ku olet sie "oigieh päi", piä alah. Tänäpäi (4.3.) tervehyönhoidail kävves häigi saneli sinuu oppijes ku muga on. Kohtun pohjan korgevuttu miärättäjes da sit diagrammua kaččojes häi kačoi ku ruvennet hil'l'akkazin "lähtökuoppih laskevumah" ku diagrammu ozuttau kohtu korgevus rubei tazavumah.
Vie onnuako vähästy enämbi kuudu kuni sinut näimmö. Jo sidä vuotan, dai vuotetah sinun tuatto da sizär.
Äijy nedälilöi kulunuh, ga vastevai nygöi tetrattih kirjutan. Tässah läs joga kuudu nevvolah käydy, iellehpäi joga nedälii. Kirjuttelen vähäzeh mittumua duumua da dieluo on olluh sen jälgeh ku jälgikerdua (kylmykuul) kirjutin. Kylmykuus olin ylen väzynyh, odva oli vägie ruadua da kursiloi vediä. En tiijä mi lienne oli. Kohtuzuksen alguaijannu oli mostu väzymysty, kus lienne kylmykuus vie tuli. Erähii lapsensuandah liittyjiä unii olin sissah jo nähnyh, ga kummu ku enämbi ei olluh niilöi, onnuako pidäs ruveta aktiivizembah niidy unii eččimäh.
Vähästy enne rastavuu oli jälgimäine nevvolakäyndy vuvven 2012 puolel, kai hyvin. Sen vuvven jälgimäzii päivii sain jo otettuu videole potkuloi, kudamat jo nävytäh vačan piäle. Sit vie vuvven jälgimäzenny päivänny mustin kyzyö tuattuas ottamah erähii kuvii kudamas vaččugi nägyy, ku olis hos erähii kuvii "sinus" vuvvennu 2012 (ultrakuvatgi tiettäväine ollah).
Vuvven vaihtundan jälgeh ruvettih duumavot enämbi da enämbi siirdymäh keviäh, aigah konzu sinä rodiet. Tahtozimmo ku suazimmo olla kai pereh yhtes, ku ei pidäs äijy aigua viettiä bol'ničas ga piäzizimmö terväh kodih. Juulinkehäi olimmo bol'ničas ezmäsarres piätenčässah. Toivon ku sinul kai bilirubiinuarvo da muut ollah moizet ku ei niilöin periä pidäs äijiä päiviä sie olla. Sitgi toivozin ku olis muga vähä lapsensuannuzii ku oman pertin suas eigo pidäs toizien muamoin da vasteroinnuzienke pertii jagua...
Vuvven vaihtuttuu oli äijy moizii yölöi ku undu en suanuh. Äijy oli piäs midägi, kudamat valvotettih, dengudieloloi i m.i. Pahin yö oli moine, ku onnuako kahtessah valvoin, nel'l'än aigua havačuin ku käymäläh käytytti, sitgi kerras en uinovunnuh ga hätken valveil viruin kravatis da sit jo kuvven jälgeh pidi nosta. Huondeksel allus väzytti muga äijy ku oksendutti. Ga päivän valgiettuu rubei olo kebjenemäh.
Puolduvälii pakkaskuudu ombelin kaksi slingua pelvaskangahas, toine pitku, toine lyhyt renkahienke. Net oldih moizet hyvät luadie, ku konzutah toine meijän pitku libo renkahienke olii slingu pidäy pestä suau tostu käyttiä. Se kangas oli mostu hairavonke kuvottuu, sendäh huogiembia oli. Da sinun tuatan käyttöh ostimmo käytettynny Manduca-repun, kudamal suau sinuu kandua. Duumaičimmo ku Juulii vuottajes otimmo muamahuspakietan da sit äijy jäi midägi käyttämättäh. Erähät sanotah, ku ottannou dengannu muamahusavustuksen (suau vallita pakiettannu libo dengannu) eihäi sil dengal nikui sua kaikkii pakietas olijua. Ei tiettäväine suau ku uuttu ostau, ga midägi pienien lapsien sobua da muudu ylen huogiel myvväh käytettynny, kebjieh suau sen midä pidäy. Täl kerdua duumaičimmo ku ei meile pie nečidä pakiettua, meilhäi on sobua, ripakkuo da muudu škuapat tävvet. Sen denganke saimmo kebjieh ostettuu nämii slingukangahii da Manducoi da vähäzeh vie muudugi kudamua pidi, meile enämbi oli hyödyy muga.
Pakkaskuun jälgipuolel oli nevvolaliägärikäyndy. Liägäri kaččeli verenzuahariloin kodiarvoloi (kudamat ylen hyvät oldih) da sit kyzeli kui on mennyh tarkan dieetan kel. Sanoin, ei neče ole sen "tarkembi" olluh, kudakui olen syönyh kui sissahgi, nimidä muuttanuh. Ga eibo liägäri ellendänyh libo nivouze kuunnelluh minuu, iellehgi pagizi midägi tarkkah dieettah näh. Sama dielo oli Juulii vuottajes, sitgi kois miäräilin zuahariloi eigo niilöis nimidä probliemua olluh, hos söin kudakui kui muitengi, juuri nimidä muuttamattah. Juulii vuottajes liägäri kačoi ku hyvät ollah arvot da virki "olet vikse elänyh dieetan mugah", sanoin ku en ole äijiä muuttanuh syömizii, syön kui sissahgi. Sit ultranke miärättih pikkarazen (Juulin) koguo da sidä miärättäjes saneli "hyväle ozuttau nygöi tämä kazvudiagrammu, puaksuh mennys viivan yläpuolele ga ku rubieu elämäh dieetan mugah, kazvu tazavuu". Ga minähäi juuri olin sanonuh ku en ole juuri nimidä muuttanuh, engo elänyh nimittuman dieetan mugah...
Ga hos muite minul hyvä olo on olluh, sitgi probliemua problieman jälles, ezmäi ylen väzynyh olo, sit mostu ku ei nikui sua undu. Sit pakkaskuun lopul rubei häviemäh uniprobliemu, jo sain parembi muata. No rodih uuzi probliemu, hura käzi rubei puudumah sellälleh libo hural bokal muattajes, ainavo pättävy azendo oli muata oigiel bokal kravatin sil reunal ku suazin huruadu kätty riputettuu latettu kohti... En tiijä mibo lienöy, ga sidä samua minul yhten kerran oli moni vuottu tagaperin, mi lienne nervu on "jumis". Tämä probliemu vähästy jo on vähenyh ga yhetlläh sidä viegi on. Erähii yölöi magain muga ku sellän al oli mitah, kudai painaldi oigies kohtas yläselgiä, kudamua painajes ei sidä puudumistu tule. Sit jo erähičči suau muata sellälleh libo hurual bokal. Ga sini olis tiettäväine hyvä ku suas nečen iäreh kuni sinä rodiet, enhäi minä sit voi muata kätty lattiele riputtajen ku sinä pikkaraine kai yöt minus bokači maguat. Täh minun käin mihlienne nervujumih näh erähät nevvottih kunnetah osteopaatal kävvä. Aku dengua nimih ylimiäräzeh ei ole, minule nikonzu ei ni mieleh juohtu nimittumat osteopaatat. Mieli on moine ku duumaičen ku ollougi mittumuatah vaivua, nygöi on moine vaivu da ielleh mennäh hos hammastu purren, onnuako konzutah kebjenöy.
Tuhukuun allus onnuako vaste kolmas lapsensuandah liittyi uni oli. Kai on niilöis unis hyvin mennyh, ga ei net ylen realistizet olla oldu. Ga ei ole vägie olluh keskittyö sih, ku iče suas piättiä enämbi mittumua undu yölöin aijannu nägöy, sit vois auttua iččie nägemäh enämbi moizii lapsensuandah liittyjii unii, kudamis enämbi tolkuu ollus.
Tuhukuus vie oli gor'ua meijän mašinanke. Se oli jo loppuvuvves seizonuh garuazas da minun tuatan mašinua pidi laihinah ottua ku kunnetah pidi mašinanke ajua. Vigua nikui ei löydynyh, hos äijy dengua sihgi jo oli pidänyh, enämbi migu meil oli, laihinah sidägi pidi ottua. Jo duumaičimmo kuibo sit keviäl ku lähenöy sinun roindan aigu, pidäshäi meil sit olla mašin, kudamal bol'ničah ajua. Ga ozakse nygöi jo ruadau mašin.
Juulinke meil oli paginua sinun roindan aijas. Ku pagizin sih näh, ku onnuako meijäm sit pidäy ruadua muga, ku häi tuatanke on yöt kois sil aigua ku minä sinunke vie olen bol'ničas, nostih hänele kyynälet silmih da rubei pagizemah sit ku hänen roindan aigua olimmo kai pereh bol'ničas, magaimmo yhtes pertis. Ga se onnuako ei päi toizen lapsen suaduu. Minuu ahtistau duumu sit, ku meijän perehen pidäs olla erilleh toine toizes yölöin aijan. Tahtozimmo ku suazimmo olla yhtes. Ei ole moine luonnolline dielo ku pidäs eliä toizet kois toizet bol'ničas... Erähile se voi olla kebjiedy aigua viruo pikkarazenke bol'ničas, ga minä tahtozin kerras kodih, omah rauhah.
Ga midägi hyviägi. Se on olluh moine hyvä dielo ku ei minul moizii vaivoi ole olluh midä monil lastu vuottajil. Erähii ildoi tuhukuun lopul vietin čuassu čotal lattiel istujen da kykkijen, kaččojen midätah lomuloi, kabrastajen moizii kudamii meile ei enämbiä pie. Toizet nikui ei voitas mostu ruadua.
Jo hätken on olluh muga ku minun navan yläpuolele silloi-toiči nouzou moine pikkaraine mägyriččy, ku sinä pikkaraine sie kohtus sih tagapuoldu tunget. Ga sit tiedäy ku olet sie "oigieh päi", piä alah. Tänäpäi (4.3.) tervehyönhoidail kävves häigi saneli sinuu oppijes ku muga on. Kohtun pohjan korgevuttu miärättäjes da sit diagrammua kaččojes häi kačoi ku ruvennet hil'l'akkazin "lähtökuoppih laskevumah" ku diagrammu ozuttau kohtu korgevus rubei tazavumah.
Vie onnuako vähästy enämbi kuudu kuni sinut näimmö. Jo sidä vuotan, dai vuotetah sinun tuatto da sizär.
-
Maria
Re: Kuulumizii
Myös meni kaksi nedälii aigua ku midägi uuttu tetrattih kirjutin. Ga täs on moizii dieloloi olluh, kudamien täh abei mieli on olluh. Opin huomei mustua kirjuttua tekstua tetratispäi tännegi. Nygöi meijän pikkaraine on muga, ku alatieči ei synny. Ku ei kiändyne, pidäy sektioh mennä. Sih niškoi päivygi jo kalenduaras
-
Maria
Re: Kuulumizii
19. kevätkuudu 2013, toinargi
Äijy on uuttu sen jälgeh ku jälgikerdua kirjutin. Silloi vie duumaičimmo ku sinul piä on alah. Ga eibo olluh. Kevätkuun kuvves päivy oli muamahuspoliklinikal aigu, kus ultranke miärättäs sinun koguo (moine sendäh ku muamal 'zuahariloi' kačotah, kačotah kazvatgo hyvin etgo "liijan" suurekse), no normuali on kogo, läs yhtenkogohine sinä olet migu Juuli oli pikkarazennu. Ga kerras ku ultruaju sinun kuvan ekruanale sai, sanoi ku piä on ylähäl. Sit pidi kaččuo aigua Kuopioh, kus onnuako voitas oppie sinuu suaha kiändymäh. Ga eihäi segi välttämättäh pidäs, voizithäi mugagi alatieči roita. Oligo seiččemes päivy ku zvonittih, ku piätenčän 8. päivy pidäs Kuopioh ajua. Kuopios myös ultrattih da sit 20 minuuttua piirrettih syväiniänii bumuagale viivakse yhtelaigua ku viruin kravatil jallat piädy ylembänny. Opittih sinuu kiändiä yhtelaigua ku toine ultral kaikelaigua kaččoi sinun voindia. Ga ei lekkunuh ni kunne. Kyzyttih minuspäi mittumat ollah minun mileet, alatiečigo tahtozin sinuu suaha, da tiettäväine minä muga tahtozin. Sit pidi magniettupelvimetrah mennä, landiet kuvata, ku tiijettäs ongo midägi mindäh et muga syndys. Sanottih ku ezmäsargen zvonittas tuloksih näh.
Tuli luvettuu äijän midägi kui vois avvuttia sinuu kiändymäh piä alah. Da jo tuli valmehekse ličattuu sumčah midägi kudasmua sit bol'ničah sinule da minule pidäy, slingua, imetysčuajuu da muudu. Ezmäsargen sit liägäri zvoni, algoi sanojen ku hyvänmallizet landiet ollah, ga pidihäi se "a" sanuo. Kai muut hyvät oldih, a istuinluuloin väli "interspina" on liijan kaidu. Pidäs olla vähimyölleh 10 cm ku hyvä ollus, ga minul on vaiku 9,4 cm. Toizet arvot kai oldih hyvät. Ga nečen miärän täh ku sinä perzyt iel tulluzit, ollus riski ku et syndysgi ku suurin pala, piä, tullus jälgimäzenny. Ku telefonan iäreh panin kyynälet tuldih. Lähiaigua kačottas viego olet piä yläh da sit pidäs ruveta kaččomah leikkavusaigua, aigua sektioh.
Kevätkuun kolmastostu käimmö nevvolah. Nygöi oli meijän "oma" tervehyönhoidai, oli kaččonuh minun tiijot midä uuttu oli roinnuh täs väliaijal. Ylen äijy on minule mieldy myö meijän tervehyönhoidai. Ku suadih tiediä tämä perätiladielo, ni muamahuspoliklinikal ni liägäril niken nimidä ei sanelluh sih näh midä kois vois ruadua ku avuttia sinuu kiändymäh. Hos olingi jo iče tieduo eččinyh, oma tervehyönhoidai niilöihgi dieloloih näh saneli, midägi "aksyn" dielolois i m.i. (aksy = Aktiivinen synnytys ry, Aktiivine lapsensuandu ry). Sih nähgi saneli ku minun aijembi imetys oli pitky (ylen positiivizesti on duumainnuh tämä tervehyönhoidai imetykseh kudamua jatkui sentämän vuvven aijan) da minul motivatsiedu on imettämizeh, häi uskou ku hos sektioh pidäs mennä, hyvin rubieu ruadamah imetys toizengi lapsen kohtal. Sellitti vie nämii kudamii jo tiijän, ylen äijy "pezie" hibjakontaktas pikkarazenke, puaksuh imettiä da moizetgi dielot ku sektion jälgeh pikkarazenke hibjakontaktah, pikkaraizele vaiku ripakko da sit tuatan paijan alle, sil aigua ku muamua vie tarkkaillah operatsien jälgeh. Sit muga terväh ku voi, muamale hibjakontaktah da imettämäh. Ga moizet dielot oldih jo meile tuttavat.
Nevvolas käyndän jälgeh pidi zvonie Savonlinnah, suaha aigu sinne muamahuspolile, ku meil mieli oli moine ku Savonlinnan bol'ničah enämbi mieldy myö ollus lähtie. Sie ollus parembi mahto suaha oma perti eigo kolmei nelläi olla samas pertis toizien muamoloin da pikkarazienke. Da Juuligi rodiihes Savonlinnas. Läs yhty pitky matku on meil ajua Savonlinnah migu Kuopioh, vähästy pitkembi, no ei äijiä.
Tuliekse nedälikse saimmo aijan Savonlinnah. Kevätkuun 18. päivy ajoimmo sinne kai pereh. Myös piirrettih syväiniänii viivakse bumuagale, sit liägäri ultrai. Hyvä oli se liägäri, Olga, en musta sugunimie. Aijembi Kuopios liägäri oli moine kudai vaiku kačč€li, miäräili ekruanal midägi, ei sanelluh midä konzugi miäräi. Tämä kaikenaigua saneli, konzu miäräi piän ymbärysty, konzugo rungan, konzugo miäräi reiziluun piduhuttu, ozutti vie kus ollah sinun pikkarazet varbahat i m.i. kudamua välttämättäh ei pidäs.
Sit pidi paista sih sektioaigah näh, se luajittas jo enne Äijypäiviä.. Saneli liägäri sih näh, ku sidä enne supistukset allettas, pidäs lähtie ajamah bol'ničah. Ga ku viet mennys, sit pidäs ambulanzal lähtie, magavolleh pidäs olla, eigo omal mašinal sendäh päinnys. Sendäh muga ku ollus riski ku n'abanuoru tullus enzimäzenny da ličavunnus välih (ku piä ollus alahan, suurin rungan oza, ei n'abanuoru muga kebjieh voinnus enzimäzenny tulla, ga perzyt iel se voisgi). Da ku täs vie kiändynnyzit ymbäri, sit tiettäväine kačottas ongo muga, ongo piä alahan, sit taki vois vuottua konzu rubiet ičekseh rodiemah. N'ababuabo vie saneli da bumuagal andoi ohjavoloi midä pidäy meijän ruadua sektiopäiviä enne, da midä huondeksel. Jo 6.30 čuasul pidäs meijän olla bol'ničal, sidä enne, puolen yön jälgeh nimidä en sua syvvä, i m.i.
En tiijä midä pidäs duumaija kaikkeh täh näh. ÄIjy on hos mittumua duumua piäs olluh näminny päivinny da nedälilöinny. Tahtozin sinuu suaha alatieči engo mennä leikkavukseh ga eihäi voi nimidä. No voimmo oppie kois midägi nämii kudamat voitas avvuttia sinuu kiändymäh, ga ku et kiändyne, ollou sinul syy olla muga kui olet.
Ga olemmo vähäzeh midägi muudu ruadanuh. Sobih kuvua painoimmo, sanommo, sinule bodyh da Juulile paidah Megamanin (erähäs Nintendo-kižas) da egläi rubeimmo luadimah Mario-huahmua, segi sinule bodyh da Juulile paidah das vie tahtou sinun tuattagi paijan Mario-kuvanke. Häi nygöi istuu da leikkuau sabluunoi kuvih niškoi. Da ripakkoloi olemmo värjännyh. Nethäi enimyölleh valgiet ollah, ga meil nygöi jo on maksankarvastu, oranžii, keldastu, vihandua, sinisty da fioliettua. Vie erähii värilöi luajimmo, yhtes sentämän ystävänke olemmo pikkarastu sobua da ripakkuo värjännyh, ei pie mostu suurdu tukkuu yhty värii yhtele ku yhtes midägi värii panemmo. (Moizii värilöi ku väri suolanke pannah pezokoneheh da sit märrät sovat piäle, da koneh piäle)
Juuli äijäl sinuu vuottau. Semmite nygöi ku sektiopäivy on kalenduaras, häi puaksuh iložannu sanelou ku tuliel nedälil on sinun roindupäivy. Minä tiettäväine hänele sanelen, ku emmohäi vie tiijä, ku vie kiändynet, sit rodiet konzu rodiet. Sit Juuligi sanelou sinule, kyzyy sinuu kiändymäh, sanou "kiänny, kiänny".
En tiijä, äijy midägi kudamua "sulatella", ei ole luonnolline dielo ku edukädeh tiedäs konzu lapsen suau. Da jygei minule ellendiä niilöi kudamat tahtottas juurigi sektion. Alatieči lastu suajes iče on aktiivine "subjektu", sektios enämbi operatsien "objektu". Sa sit voi mennä čuassuloigi kuni lapsen yskäh suau. Ei ole hyvä moine, hos pikkaraine voinnusgi tuatanke sil aigua olla. Da sit vie varaittau kui toibuu moizes operatsies, ku tahtos kerras midägi sinun pikkarazenke ruadua, ga sit ei ni kravatil sua nosta enzimäzenny päivänny. Toivon ku suazimmo hos sen oman pertin bol'ničas, segi jo vähäzeh avvuttas, ku omas rauahs suas olla. Enämbi tahtozin jo kodih muga puaksuh ku mahto on, ga sektion jälgeh onnuako enämbi päiviä pidäy migu alatieči lapsen suandan jälgeh.
Ga en sua uskuo myö näimmö sinuu onnuako jo tuliel nedälil. Sidä kaiken aigua on duumainnuh ku sinun roindupäivy on sulakuul, ku Juuligi rodiihes juuri 40+0 päivänny, da se sinulgi vaste sulakuul ollus.. Aku vie kiändynet, sithäi voi ollagi muga. Aku et kiändyne, sit näimmö tuliel nedälil, pikkaraine kuldaine.
Äijy on uuttu sen jälgeh ku jälgikerdua kirjutin. Silloi vie duumaičimmo ku sinul piä on alah. Ga eibo olluh. Kevätkuun kuvves päivy oli muamahuspoliklinikal aigu, kus ultranke miärättäs sinun koguo (moine sendäh ku muamal 'zuahariloi' kačotah, kačotah kazvatgo hyvin etgo "liijan" suurekse), no normuali on kogo, läs yhtenkogohine sinä olet migu Juuli oli pikkarazennu. Ga kerras ku ultruaju sinun kuvan ekruanale sai, sanoi ku piä on ylähäl. Sit pidi kaččuo aigua Kuopioh, kus onnuako voitas oppie sinuu suaha kiändymäh. Ga eihäi segi välttämättäh pidäs, voizithäi mugagi alatieči roita. Oligo seiččemes päivy ku zvonittih, ku piätenčän 8. päivy pidäs Kuopioh ajua. Kuopios myös ultrattih da sit 20 minuuttua piirrettih syväiniänii bumuagale viivakse yhtelaigua ku viruin kravatil jallat piädy ylembänny. Opittih sinuu kiändiä yhtelaigua ku toine ultral kaikelaigua kaččoi sinun voindia. Ga ei lekkunuh ni kunne. Kyzyttih minuspäi mittumat ollah minun mileet, alatiečigo tahtozin sinuu suaha, da tiettäväine minä muga tahtozin. Sit pidi magniettupelvimetrah mennä, landiet kuvata, ku tiijettäs ongo midägi mindäh et muga syndys. Sanottih ku ezmäsargen zvonittas tuloksih näh.
Tuli luvettuu äijän midägi kui vois avvuttia sinuu kiändymäh piä alah. Da jo tuli valmehekse ličattuu sumčah midägi kudasmua sit bol'ničah sinule da minule pidäy, slingua, imetysčuajuu da muudu. Ezmäsargen sit liägäri zvoni, algoi sanojen ku hyvänmallizet landiet ollah, ga pidihäi se "a" sanuo. Kai muut hyvät oldih, a istuinluuloin väli "interspina" on liijan kaidu. Pidäs olla vähimyölleh 10 cm ku hyvä ollus, ga minul on vaiku 9,4 cm. Toizet arvot kai oldih hyvät. Ga nečen miärän täh ku sinä perzyt iel tulluzit, ollus riski ku et syndysgi ku suurin pala, piä, tullus jälgimäzenny. Ku telefonan iäreh panin kyynälet tuldih. Lähiaigua kačottas viego olet piä yläh da sit pidäs ruveta kaččomah leikkavusaigua, aigua sektioh.
Kevätkuun kolmastostu käimmö nevvolah. Nygöi oli meijän "oma" tervehyönhoidai, oli kaččonuh minun tiijot midä uuttu oli roinnuh täs väliaijal. Ylen äijy on minule mieldy myö meijän tervehyönhoidai. Ku suadih tiediä tämä perätiladielo, ni muamahuspoliklinikal ni liägäril niken nimidä ei sanelluh sih näh midä kois vois ruadua ku avuttia sinuu kiändymäh. Hos olingi jo iče tieduo eččinyh, oma tervehyönhoidai niilöihgi dieloloih näh saneli, midägi "aksyn" dielolois i m.i. (aksy = Aktiivinen synnytys ry, Aktiivine lapsensuandu ry). Sih nähgi saneli ku minun aijembi imetys oli pitky (ylen positiivizesti on duumainnuh tämä tervehyönhoidai imetykseh kudamua jatkui sentämän vuvven aijan) da minul motivatsiedu on imettämizeh, häi uskou ku hos sektioh pidäs mennä, hyvin rubieu ruadamah imetys toizengi lapsen kohtal. Sellitti vie nämii kudamii jo tiijän, ylen äijy "pezie" hibjakontaktas pikkarazenke, puaksuh imettiä da moizetgi dielot ku sektion jälgeh pikkarazenke hibjakontaktah, pikkaraizele vaiku ripakko da sit tuatan paijan alle, sil aigua ku muamua vie tarkkaillah operatsien jälgeh. Sit muga terväh ku voi, muamale hibjakontaktah da imettämäh. Ga moizet dielot oldih jo meile tuttavat.
Nevvolas käyndän jälgeh pidi zvonie Savonlinnah, suaha aigu sinne muamahuspolile, ku meil mieli oli moine ku Savonlinnan bol'ničah enämbi mieldy myö ollus lähtie. Sie ollus parembi mahto suaha oma perti eigo kolmei nelläi olla samas pertis toizien muamoloin da pikkarazienke. Da Juuligi rodiihes Savonlinnas. Läs yhty pitky matku on meil ajua Savonlinnah migu Kuopioh, vähästy pitkembi, no ei äijiä.
Tuliekse nedälikse saimmo aijan Savonlinnah. Kevätkuun 18. päivy ajoimmo sinne kai pereh. Myös piirrettih syväiniänii viivakse bumuagale, sit liägäri ultrai. Hyvä oli se liägäri, Olga, en musta sugunimie. Aijembi Kuopios liägäri oli moine kudai vaiku kačč€li, miäräili ekruanal midägi, ei sanelluh midä konzugi miäräi. Tämä kaikenaigua saneli, konzu miäräi piän ymbärysty, konzugo rungan, konzugo miäräi reiziluun piduhuttu, ozutti vie kus ollah sinun pikkarazet varbahat i m.i. kudamua välttämättäh ei pidäs.
Sit pidi paista sih sektioaigah näh, se luajittas jo enne Äijypäiviä.. Saneli liägäri sih näh, ku sidä enne supistukset allettas, pidäs lähtie ajamah bol'ničah. Ga ku viet mennys, sit pidäs ambulanzal lähtie, magavolleh pidäs olla, eigo omal mašinal sendäh päinnys. Sendäh muga ku ollus riski ku n'abanuoru tullus enzimäzenny da ličavunnus välih (ku piä ollus alahan, suurin rungan oza, ei n'abanuoru muga kebjieh voinnus enzimäzenny tulla, ga perzyt iel se voisgi). Da ku täs vie kiändynnyzit ymbäri, sit tiettäväine kačottas ongo muga, ongo piä alahan, sit taki vois vuottua konzu rubiet ičekseh rodiemah. N'ababuabo vie saneli da bumuagal andoi ohjavoloi midä pidäy meijän ruadua sektiopäiviä enne, da midä huondeksel. Jo 6.30 čuasul pidäs meijän olla bol'ničal, sidä enne, puolen yön jälgeh nimidä en sua syvvä, i m.i.
En tiijä midä pidäs duumaija kaikkeh täh näh. ÄIjy on hos mittumua duumua piäs olluh näminny päivinny da nedälilöinny. Tahtozin sinuu suaha alatieči engo mennä leikkavukseh ga eihäi voi nimidä. No voimmo oppie kois midägi nämii kudamat voitas avvuttia sinuu kiändymäh, ga ku et kiändyne, ollou sinul syy olla muga kui olet.
Ga olemmo vähäzeh midägi muudu ruadanuh. Sobih kuvua painoimmo, sanommo, sinule bodyh da Juulile paidah Megamanin (erähäs Nintendo-kižas) da egläi rubeimmo luadimah Mario-huahmua, segi sinule bodyh da Juulile paidah das vie tahtou sinun tuattagi paijan Mario-kuvanke. Häi nygöi istuu da leikkuau sabluunoi kuvih niškoi. Da ripakkoloi olemmo värjännyh. Nethäi enimyölleh valgiet ollah, ga meil nygöi jo on maksankarvastu, oranžii, keldastu, vihandua, sinisty da fioliettua. Vie erähii värilöi luajimmo, yhtes sentämän ystävänke olemmo pikkarastu sobua da ripakkuo värjännyh, ei pie mostu suurdu tukkuu yhty värii yhtele ku yhtes midägi värii panemmo. (Moizii värilöi ku väri suolanke pannah pezokoneheh da sit märrät sovat piäle, da koneh piäle)
Juuli äijäl sinuu vuottau. Semmite nygöi ku sektiopäivy on kalenduaras, häi puaksuh iložannu sanelou ku tuliel nedälil on sinun roindupäivy. Minä tiettäväine hänele sanelen, ku emmohäi vie tiijä, ku vie kiändynet, sit rodiet konzu rodiet. Sit Juuligi sanelou sinule, kyzyy sinuu kiändymäh, sanou "kiänny, kiänny".
En tiijä, äijy midägi kudamua "sulatella", ei ole luonnolline dielo ku edukädeh tiedäs konzu lapsen suau. Da jygei minule ellendiä niilöi kudamat tahtottas juurigi sektion. Alatieči lastu suajes iče on aktiivine "subjektu", sektios enämbi operatsien "objektu". Sa sit voi mennä čuassuloigi kuni lapsen yskäh suau. Ei ole hyvä moine, hos pikkaraine voinnusgi tuatanke sil aigua olla. Da sit vie varaittau kui toibuu moizes operatsies, ku tahtos kerras midägi sinun pikkarazenke ruadua, ga sit ei ni kravatil sua nosta enzimäzenny päivänny. Toivon ku suazimmo hos sen oman pertin bol'ničas, segi jo vähäzeh avvuttas, ku omas rauahs suas olla. Enämbi tahtozin jo kodih muga puaksuh ku mahto on, ga sektion jälgeh onnuako enämbi päiviä pidäy migu alatieči lapsen suandan jälgeh.
Ga en sua uskuo myö näimmö sinuu onnuako jo tuliel nedälil. Sidä kaiken aigua on duumainnuh ku sinun roindupäivy on sulakuul, ku Juuligi rodiihes juuri 40+0 päivänny, da se sinulgi vaste sulakuul ollus.. Aku vie kiändynet, sithäi voi ollagi muga. Aku et kiändyne, sit näimmö tuliel nedälil, pikkaraine kuldaine.
-
Maria
Re: Kuulumizii
Passibo 
Muga,nellänpiän, moine oli meijän Äijypäivy, nygöi kois olemmo, ezmäsarren lähtimmö bol'ničaspäi. Moine on čoma pikkaraine kui Juuligi. Juuli oli 51 cm, 3330 g, tämä pieni 50 cm, 3470 g. Sai pikkaraine jo bol'ničas kuulta karjalua (ga onhäi jo kohtus kuulluh), Santtu Karhun pajoloi kuundelimmo da minä hänele midägi pagizin
Muga,nellänpiän, moine oli meijän Äijypäivy, nygöi kois olemmo, ezmäsarren lähtimmö bol'ničaspäi. Moine on čoma pikkaraine kui Juuligi. Juuli oli 51 cm, 3330 g, tämä pieni 50 cm, 3470 g. Sai pikkaraine jo bol'ničas kuulta karjalua (ga onhäi jo kohtus kuulluh), Santtu Karhun pajoloi kuundelimmo da minä hänele midägi pagizin-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Kuulumizii
Lykkyy da ozua brihačule da kaikele perehele!
-
Maria
Re: Kuulumizii
Jo on läs yhten kuun igähine meijän pikkaraine. Täs virun kravatil pikkarazenke, hänen syödyy pagizin hänele, häi tarkah kaččeli minuu minun paistes, sit paginah uinoi. Puaksuh midägi karjalastu muuzikkua libo iänikirjua kuundelen sendäh ku kuulus karjalan kieli hos meijän kois, da ei vaiku minun suuspäi. Juuli tiettäväine silloi-toiči pagizou. Konzutah aijembah jo kirjutin, ku ei Juuli mustane midägi karjalakse oppiu luadie sanua omah luaduh, ku ei mustane juablokkua sanou omenu (vaihtau suomen a:n livvin u:kse), libo ku ei mustane tukkii sanou hiugzet (ku ollou mäki suomekse da mägi karjalakse, da kuusi suomekse kuuzi karjalakse, sit Juulin lougiekan mugah suomen hiukset vois olla karjalakse hiugzet )