HS: Ahtistetut berberat muutettih voinan suunnan

[mp]

Kirjutus Helsingin Sanomis 26.8.2011

Ahtistetut berberat muutettih voinan suunnan
Lari Malmberg HS

On varattavu sidä, ku heimotorat liečotah konfliktua Gaddafin jälgeh.

"Enne elimmö pimies. Olimmo nägymättömät", sanou libyalaine berberu Osama Graber The New York Times lehtele.

Nygöi aijat ollah toizet. Libyan kielellisty da kul'tuurallistu vähembistyö, berberilöi, vuozikymmenien aijan hiädännyön Muammar Gaddafin valdu murenou. Inženieru Graberas on roinnuh kumovukselline bojuiččii da berberat ollah jälgimäi suadu oppie vällytty.

Konzu Libyan kanzalaissovan jälgimäzet bojut riehutat Tripolas, berberumual jullatah jo berberankielisty gaziettua.

Gaddafin Libyas opittih hävittiä berberankieline kul'tuuru. Berberankielizet julgavot, berberan kielen da kul'tuuran opastus da pruazniekat kiellettih rangastuksen uhkal.

Kanzalassovan aigah kai berberurahvahat ollah bojuittu Gaddafin joukot ullos omis kylis da linnoispäi.

Pitkän tahmien allun jälgeh monis heimolois kerätty Libyan kumovukselline armii kiändi mennyön nedälin allus paikalleh jämpistynnyön sovan maršikse Tripolah.

Passibo sit kuuluu suurekse ozakse berberubojuiččijoile, kuduat vallattih Nafusamäit da dorogat Tripolan ymbäril. Berberoi avvutettih linnan ymbäril alavil mualoil eläjät arabit.

Berberat ollah hyvä ezimerki sit, kui hienokse heimoloin mozaikakse Libya jagavuu.

Arabiloin keskes eläi rahvas on vahnin Pohjazes Afrikas. Baskiloin, saamelazien, da monien toizien kandurahvahien jyttyöh niilöin ammuzes histouries tietäh ylen vähä.

Berberat ei olla yksi yhtenäine etnossu a vällinäine kogomus kielellizii da kul'tuurallizii joukkoloi, heimoloi. Enimät niilöis eletäh Marokos, Algeries da Libyas.

On moni berberukieldy da kul'tuurallizet piirdehet vaihtellahes eri alovehil. Suuri vuitti berberois iellehgi ollah muanruadajii libo paimoloi, a vähä vähäl berberat ruvettih muuttamah linnoihgi.

"Erolois huolimattah berberat tundietah ku hyö kuulutah yhteh da ollah erilazet migu valdurahvas, arabit", sanou Helsingin yliopiston muailman kul'tuuroin laitoksen professoru Axel Fleisch.

Varuillaholendu arabiloih näh on ellendettävy sendäh, ku Pohjazen Afrikan valdivot ollah, semmite iččenäzyön suandan jälgeh, opittu hävittiä vähembistökul'tuuran.

Libyas valdua pidänyh Gaddafi ei vouse tunnustanuh vähembistön olemasolendua. Yksi kymmenes Libyan eläjäs on berberu. Gaddafi iče kuuluu berberuheimoh, kudai arabilastui.

"Enne vastahnouzendua berberuaktivistu sai eliä varavos", sanou Fleisch.

Nygöi aigu on toine. Libyas on nouzemas berberoin separatististu liikehtygi.

Kumovuksellizile berberoin rahvahalline havačundu oli ylen tärgei sendäh, ku menestymine monien heimoloin Libyas rippuu heimoloin lojalizuos.

"Rahvahil on syy bojuija", sanou "Ulgopoliitiekallizen institutan" ohjelmujohtai Mika Aaltola.

Berberoin väintundo sežo vihjuau tulielois Libyan vaigevuksis. Gaddafin raudahizen hallindon al kiehuu äijy nengomua heimoylbevytty.

Kumovukseh yhtynnyöt heimot ollah yhtehizen tavoittehen däh pyzytty vie yksimielizinny. Yhtelläh on varattavu vahnoin heimotorien uvvelleh riehahtandua konfliktakse Gaddafin lähtön jälgeh.

Berberat onnuako ei lasketa orožoi enne ku muutos vähembistön stuatussah on nägyvis.

"Berberoin rahvahalline havačundu voi levitä susiedumualoihgi", sanou Aaltola.