Kielipoliitiekku - kirjutukset Helsingin Sanomis

[mp]

Paistes "karjalan kielen virrallizes stuatusas Suomes" jälgiaijannu vikse tarkoitetah prezidentan ukuazua, kudamah on kirjutettu ku karjal kuuluu niilöin kielien joukkoh, kudamih soveldetah EN:n vähembistö- da alovehellizii kielii koskijua sobimustu. Midä muudu se stuatussu on? Kodimaizien kielien tutkimuskeskuksen (Kotus) johtai, professoru Pirkko Nuolijärvi kirjuttau Helsingin Sanomis 21.7.2011 kielipoliitiekas. Kirjutus ylen hyvin sellittäy, midä on kielipoliitiekku da mis sitä soveldetah. Kiännän täh Nuolijärven kirjutuksen ku sidä vois rajan tagangi lugie. Suomelastu kielipoliitiekkua ozuttau segi, mittuine stuatussu karjalan kielele on annettu Kotuksen ruavos - nimittustu. Karjalazil očkil kaččojen voi Orwellan tabah sanuo: kielet ollah taza-arvozet, a yhtet ollah toizii taza-arvozembat.

Pirkko Nuolijärvi:
Kielipoliitiekku on yhteiskunnas joga kohtas (HS 21.7.2011)
Kieleh da sen stuatusah vaikutetah zakonat da niilöin mugah azetetut orguanat, ga jogahine pagizii sežo piättäy kieles.

Kielipoliitiekku on tärgei yhteiskunnallizen piätändän oza. Yhtelläh kielipoliitiekkua luajitah muijalgi ku valdivon ylimbäzis piättäjis orguanois, da sil on moni objektua da kodipaikkua.

Kielipoliitiekan objektat tavan mugah juatah nelläh joukkoh: stuatussu (kielen azemu yhteiskunnas), korpus (iče kieli), kielen opastus, da kielitehnolougii.

Kielen stuatussu miäritelläh enne muudu zakonoi luadimal, ga sežo monenjyttymil sobimuksil, ohjelmil da kuhkutuksil. Suomes kielilöin stuatussas miärätäh konstitutsies, kielizakonas da saamen kielizakonas. Kielenkäyttäjien oigevuksis da virguniekoin vellallizuksis miärätäh monis toizisgi zakonois, ezimerkikse perusopastuszakonas da tervehyönhuollon zakonois.

Kanzoinvälizii sobimuksii ollah ezimerkikse Europan unionin virrallizii kielii koskii aktu, Europan Nevvoston alovehellizii da vähembistökielii koskii sobimus, YR:n da sen orguanoin sobimukset, pohjasmualoin kielisobimus da Suomen da Ven'an väline perussobimus.

Jälgivuozinnu Pohjasmualois da Baltien mualois on urhakaldi luajittu kielipoliitiekallizii ohjelmii. Kaikil niilöil tavoittehennu on olluh valdukunnalline kielistrategii, kudai miärittelis yhteiskunnan eri lohkoloil tarvittavat toimehet. Valmistelus on otettu avukse kielen da toiziengi aloin azientundijoi. Tavoittehennu on, ku konkriettizet rekomendatsiet tuldas eri organizatsieloin da orguanoin kieliruavon perustakse da tuvekse.

Suomen enzimäine kielipoliitiekalline ohjelmu on vuvvennu 1998 ilmah piässyh Kodimaizien kielien tutkimuskeskuksen kielipoliittine ohjelmu. Vuonnu 2003 valmistui suomenruočin toiminduohjelmu da vuonnu 2009 suomen kielen toiminduohjelmu. Samannu vuvvennu piäzi ilmah čiganoinkielen kielipoliittine ohjelmu da vuonnu 2010 viiputuskielen kielipoliittine ohjelmu. Kaikkii nämii voi lugie ozuttehes http://www.kotus.fi.

Suomen kielen toiminduohjelmas, kudaman nimi on "Suomen kielen tulevaisuus" (Suomen kielen tulii aigu), käzitelläh suomen kielen stuatussua školas, yliopistos, tiijon kielenny, kielitehnolougie, yričyksis, kanzallizes hallindos, EU:n orguanois da meedies da vällänajjan toimindas.

Toiminduohjelmas luajitah rekomendatsieloi parluamentale, valdivonevvostole, yliopistoloile da muule tiedomuailmale, yričyksile, hallindole da kaikile kielenkäyttäjile. Keskehine viesti on se, ku Suomen valdivol pidäs olla holistine kielistrategii. Moizen strategien luadimine on nygöi halličusohjelmas.

Kielenhuoldo - kielen normittamine, nimistönhuoldo da sanaston i termistön luomine - sežo ollah kielipoliitiekkua. Yksi ozutus kielen lujas azemas on se, ku kieliyhteizö iče tiedäjen kandau huoldu omas kieles. Huollon kohteh enne kaikkiedah on kirjutettu yleine kieli; paistuo kieldy nimi instututsii ei voi normittua.

Kodimaizien kielien tutkimuskeskuksen yhtekse piätehtäväkse miärätäh zakonal da aktal suomen, ruočin, saamen da Suomen čiganankielen da viiputuskielilöin huoldo. Sih kuuluu mainittuloin kielien komissieloin azettamine da koordinuičendu, yleiskielen huoldo, sen kehityksen kaččomine, nimistönhuoldo, virguliston da EU-kielen tutkimus da huoldo, virguniekoin da meedien ruadajien opastamine, kielenhuolduo da kielen kehitysty koskijoin julgavoloin, sanakniigoin da opaskniigoin luajindu, mielien ilmoittamine sanastolois, nimistölöis, tekstois, dai aloittehet kilenkäyttyö koskijois azielois.

Hallindozakonas miärätäh, ku virgoniekoin pidäy käyttiä aziellistu, selgiedy da ellendettäviä kieldy. Kodimaizien kielien tutkimuskeskus on semmite jälgivuozinnu aktiivizesti ruadanuh ku tädä miärävysty piettäs kunnivos.

Kielenopastuksen pluanat koskietah muamankielen da kirjallizuon da toizen kodimaizen kielen opastustu. Sen lizäkse net koskietah suomi libo ruočči toizennu kielennu -opastustu da vierahien kielien opastustu eri tazoloil.

Opastuskieles da kielien opastukses miärätäh perusopastuszakonas da aktas, yliopistozakonas da ammattiopastuksen zakonas. Yleiskul'tuurallizen opastuksen tavoittehet da pluanat lujuau Opastushalličus. Se i andau ohjehii da kuhkutuksii da koordinuiččou kielitutkindoloi. Opastuskielen miärittelyl da kielenopastuksel on sendäh hyvinkattai zakonalline perustu da ohjavo.

Kunnil da školil on vastus paikallizes opastuspluanas da sit, ku muutgi ku kodimaizii kielii pagizijat opastujat suahah tarbehellizesti suomen da ruočin opastustu da opastusu omal muamankielel.

Kielitehnolougii on ainos vai tärgiembi vuitti kielipoliitiekkua sendäh, ku tiedotehniekal on keskeine rouli yhteiskunnan toimindas.

Kielitehnolougine ruado tarkoittau ezimerkikse ohjelmien da ruadobrujien luadimistu erikielizih ymbäristölöih, ezimerkikse kielenopastuksen, kiändämizen, tiijonečon da pagintehnolougien tarbehih, da digitualizien arhiivoin luajindua da niilöin suadavuon da käytettävyön kohendamistu.

Kielitehnolougien kehittämine semmite on tärgei Suomen jyttyzile pienile alovehile da vähembistökielien da varavonalazien kielien säilymizele.

Muga, kielipoliittizii piätöksii luajitah mones kohtas. Yhteiskundu miärittelöy ramkat, a ristikanzat, perehet, kielikollektiivat, školat da ruadopaikat luajitah kaiken aigua kielipoliittizii valličendoi argielokses.

Konzu vahnembi duumaiččou lapsen kielivalličendoi da škola piättäy eri ainehien opastuskielis, da konzu yričys valliččou verkosivuloil käytettävät kielet, ga silloi luajitah suomelastu kielipoliitiekkua. Se ei ole yksin poliitikkoloin dielo.

[Maria]

Ylen hyvä oli lugie, passibo kiänändäs. Puaksuh olen sidä duumainnuh ku erähät onnuako duumaijah kai dielot hyvin ollah karjalan kielel, onhäi meile stuatussu annettu, midä muudu meile vie pidäy. Kebjiesti jätetäh karjal bokkah konzu Suomen vähembistökielih näh paginua on. Mittuine tilandeh tänäpäi on da kui ielleh, midä karjalan kieleh niškoi opitah luadie. Ongo nimidä uuttu midä vuottua tuliel aijal, midätah konkriettistu. Kui pieni ristikanzu vois avvuttia, pidiä iändy ičes da omas kieles.

(Erähii pienii hairavoloi čökkäi minun silmäh: kahtes kohtas kirjutat ziganois da lopus "Konzu vahnembi duumaiččou lapsen kielivalličendoi da škola piättäy ei ainehien opastuskielis" toinah pidäs olla eri?)

[mp]

Ruttoh kiännin, hairehii jäi, mainitut hairehet kohendin. Sendäh kiännin, ku kirjutus on ylen hyvä. Karjalan kieleh näh on hyvä, ku se on enzimäzen kerran mainittu zakonois - yhten ukuazan liittehes ga zakonat karjalan kieleh näh ollah vie loitton YR:n da EN:n normois. Suomen poliitiekku kielih näh on aiga ulgokullitettu da karjal on Suomen kielipoliitiekan sogei cökeh. A kui Nuolijärvi kirjuttau, kielipoliitiekkua on muijalgi ku zakonois da nygözien zakonoingi ke voi äijän ruadua ku rahvas iče sih ottavunnou. Meil on hyviä instrumentua Suomengi zakonois da EN:n vähembistökielien peruskirjas, net on hyvä tiediä da aziellizeh tabah mustoittua virguniekkoi niilöis – peitoči hyö muga kui vuotetah ku karjal kogonah hävies, sit voidas kielen häviendiä itketellä. Pidäy ainos mustoittua, ku karjal on Suomes autoktonine vähembistökieli, kudaman akkiloičendu, ei hävittämine, on Suomen vellallizus.

[Maria]

Sidä en voi ellendiä mintäh karjal ei ole Kotuksen kielilöin joukos. No ellendän, dengal suau da hevol piäzöy (libo kui ollus karjalane versii sananpolves) da täs tilandehes: ku dengua da hebuo ollus - suanus da piässys. Dengumiärät vähetäh, ottakkua la enämbi ruaduo, kebjiembi on jättiä karjal mainičemattah, vuottua ku jo hävies.

Sidä rubein duumaičemah äijängo suomelazis muamankielen školakniigois tänäpäi on tieduo sugukielih näh. Kudakus luvin, ku äijiä ei ole aigua sugukielidieloloi muamankielen urokoil opastua. A kiinostas tiediä mittuzet tiijot nygözis školakniigois, da käytetähgo urokoil midä sugukielisty materjualua.

[mp]

En rubies enzimäzenny vigua eččimäh Kotukses. Kirves rippui heijängi piän piäl (Kačo uudizii 22.11.2008, libo eččosanua "Kotus"). Tiägi kuhkutimmo kirjuttamah nimilöi kannatuskirjazeh.Enämbi karjalan nägymättömytty sellittäy virguliston da poliittizen kluassan tiedämättömys libo vastustus. Karjal libo on pahoi paistuu suomie, libo mitahto kahtes suas Suomes paistus kieles. Karjalazet emmo ole heidy tarbehekse ahtistelluh.

[Maria]

Vigua tiettäväine en Kotukses eččinyh, sidä opin sanuo ku otettaneh Kotukselpäi dengua iäreh, kuibo ruadua niilöigi ruadoloi midä hyö nygöi ruatah. Ku pidäs enämbi olla dengua da karjalgi olla niilöin kielien joukos kudamienke Kotus ruadau.

Pahoi paistus suomes mieleh juohtui, ku erähänny piän duumain meänkieldy da kveenien kieldy, kui nethäi ollah kui pahoi paistuu suomie. Dogadin ku minähäi duumain niilöih näh muga kui äijät duumaiččou karjalah näh..

[mp]

Kieli/murreh kyzymyksis paistes varuan jälgimäzen pravvan sanondua. Mi eroittau kielen toizes kieles? Ellendysväli? pagizijan tahto? valdivolline valdu? Tahton mugah tostu voi ellendiä libo olla ellendämättäh. Repressiivine valdivo voi murdua tahton a vägevä tahto voi murdua valdivon. Ku ollou kveeni da meän kieli, ga ongo savon kieli da rauman kieli libo ollahgo net murdehet da vie karjal murdehien joukos? Erähät taritah suomie karjalan kirjukielekse ga yhtet tutkijat sanotah ku karjal jo on jagavunnuh ken tiedänöy moneksego eri kielekse. Enne voinua erähät huavattih suurdu Suomie kudamah kuuluttas Viro da Karjal, kirjukielenny tiettäväine suomi. Suomihäi oli opastuskielenny Raja-Karjalan školis da ruskieloin suomelazien Nevvosto-Karjalas. Karjalazispäi kaččojen, Paavo Lippozen sanoin mugah, karjalazet ei istuttu niilöis stolis, kudamis luajittih Suomen kirjukieldy, eigo niilöis stolis, kudamis planiiruittih suurdu suomenkielisty Suomie, valgiedu libo ruskiedu.

Minä pidäzin kveenii da meänkieldy suomen murdehinnu da kummeksin, mindäh Ruočči erikseh luvettelou meänkielen da suomen vähembistökielinny. Karjalua pidäzin yhtenny kielenny pragmuattizis syylöis: ku kieli jiäs elämäh. Ga sidä pidäs normiruija kaikile pädijäkse da sih tarvittas vähäzen karjalazien yhtehisty tahtuogi.

[mp]

Helsingin Sanomien kirjutus 27.7.2011 ozuttau hyvän ezimerkin tuloksellizes kielipoliitiekas:

Kielipoliitiekku pellasti kymran
Helsingin Sanomat 27.7.2011
Anssi Miettinen

Walesas školniekoin pidäy pakollizennu ainehennu opastuo kymran kieleh, kudai sai virrallizen kielen stuatusan vastevai mulloi.

Anglesey. Ku Luodeh-Walesah muuttanou lapsi, kudai ei ellendä walesan (kymran) kieldy, händy pannah erityzele kieliluokale. Intensiivine opastundu kestäy kolme kuudu.

"Hyö ei maltettu ni yhty sanua. Nygöi hyö jo hyvin paistah", sanou kielikeskuksen opastai Eira Owen. "Myö heile vouse emmo pagize angliekse, lapset huomuamattah opastutah."

Kielikylys on yhty opastajua kohti kaheksa opastujua.

Kymran kieli korvah kuuluu vaigiel korizijoin kul'kuiändhienke. Se i ozutahes vaigiel:

"Genir pawb yn rhydd ac yn gydradd â'i gilydd mewn urddas a hawliau. Fe'u cynysgaeddir â rheswm a chydwybod, a dylai pawb ymddwyn y naill at y llall mewn ysbryd cymodlon."

("Kai rahvas roittahes vällinny da taza-arvozinnu omas arvos da oigevuksis. Jogahizele heis on annettu mieli da omatundo da heil vältämättäh pidäy olla keskenäh, kui vellil".)

Ga opastajat lujatah, ku kymru on ylen helpo kieli opastuo – äijiä helpombi migu anglii.

Karjalan kielen tabah kymru on foneettine kieli, t.s. kirjaimii da iändehii toistetah lougiellizesti.

"Ei ole iänettömii kirjaimii", opastai mustoittau.

Kymran kieli on keltiläine kieli, kudai mustoittau Anglien lounas-čupus Cornwallas paistavua kornua da Frantsien Bretagnen bretonua.

Kymran malto vaihteleh alovehil. Päivänlaskurannikol da pohjazes sil on olluh luja kannatus. Läs 70 000 eläjän Anglesy (Ynus Môn) suarel nenga 70 protsentua eläjis maltau paista kymrakse. Angleseys jogahizen lapsen pidä algukluasoin loppiettuo, 11-vuodehizennu, maltua hyvin kymrua. Muite heijän pidäy mennä ylimiäräzile kursoile. Käytändös lapset roitah kaksikielizikse.

Urokat enimyölleh ollah kymrakse. "Anglien kielen hyö muitegi opastutah", sanotah opastajat.

Vie 1800-luvun allus ei vähembi 80 protsentua Walesan eläjis paistih kymrua. Tevollizuon kumovuksen myö pagizijoin vuitti ruttoh rubei laskemah, ku Walesan kaivoksih da zavodoih muutti ylen äijän anglienkielisty ruadajua.

"Vastahisku algavui 1960-1970 luvul. Nygöi pagizijoin lugu kazvau", sanou Nesta Davies.

1982 perustettu kymrankieline televideokanualu on tugenuh kielen elävyttämisty.

Mollembien opastajien mugah kymran pellastamine perustuu tavoitteheh tiähtiäjäh kielipoliitiekkah.

Tärgei zakonanmuutos luajittih ei aijembi migu 1993. Silloi kymran kieli sai tazaverdazen stuatusan julgizel sektoral, t.s. ristikanzu sai oigevuon suaha palveluu kymrakse.

Suuvosgi jogahizele annettih oigevus paista muamankielel. Samannu vuonnu perustettih komissii, kudaman ruavonnu oli tugie vähembistökielen maltuo.

Vuonnu 1991 vaiku 18.7 protsentua pagizi kymrua. Laskii suundu suadih kiändymäh. Vuonnu 2001 viijes vuitti libo 600 000 Walesan eläjis pagizi kymrua muamankielenny. Nygöi uskotah, ku lugu on suurembi, a vuvven 2011 rahvahanluvun tulokset ei vielä olla valmistuttu.

Vuvves 2000 algajen kymran kieldy on opastettu kaikile pakollizennu, ga joga kohtas vuadimukset ei olla muga jyrkät ku ezimerkikse Angleseys.

Monet nähtäh elävytyksen argielokses. Ezimerkikse uuličanozuttimet nygöi ollah paiči angliekse, ga i kymrakse.

"Konzu olin lapsi, Cardiffas niken ei paissuh kymrakse. Nygöi on jo helpo löydiä pagizijua", sanou Eira Owen.

Virrallizen stuatusan vähembistökieli sai Walesas vastevai tänny vuonnu.

Toizil kelttiläzil kielil ei mene muga hyvin. Ezimerkikse Šotlandien gaelan kieli da Irlandan iirin kieli ollah äijiä heikombas tilas migu kymru. Iirin da gaelan pagizijoi luvetah kymmenin tuhanzin.

Ga iirin kohtal vastahisku jo on alganuh. "Irlandas on ruvettu planiruimah tämänjyttyzii kielikeskuksii. Kävyin sie pagizemas meijän kogemuksis", sanelou Eira Owen.

(kiändi mp)

------------------------------
Kelttiläzet kielet

Kymru on yksi keltiläzis kielis, kudamii muailmas paistah nenga kaksi puolenke miljounua rahvastu: iiri 900 tuhattu, gaelu (šotoin kieli) 200 tuhattu, kymru 900 tuhattu, bretonu 600 tuhattu. Kornan, manxan da gallien kielet ollah kogonah libo läs kogonah hävinnyöt.

Brituanien suaret oldih keltiläzet 500-luvule suate, konzu niidä valloitettih germuanizet anglat, saksat da friisat, da tuhatluvul vie normanat.

Nygöi on kogonah kymrankielizii radivokanualoi da televideokanualu, nedäli- da kuukauzilehtii. Kymrakse jullatah 500 kirjua vuvves.

(Palane Natalja Sinitskajan kiännetys ristikanzan oigevuksien deklaratsies on otettu ozuttehes:
http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Lang ... LangID=krl)

(mp)

[mp]

Pirkko Nuolijärven kirjutus "Kielipoliitiekku on yhteiskunnas joga kohtas" (HS 21.7.2011) nygöi löydyy i ozuttehes http://verkolehti.karjal.fi, ga sinne on lizätty Karjalan Kielen Seuran sekretarin karjalan kieldy koskijat kyzymykset, kudamih Pirkko Nuolijärvi vastuau.