Sivu 2, 5:s

Re: Tietieduo

Työnnetty: 12 06 2011, 23:08
Kirjuttai mp
Sit kuduači pidäy Hovinahoh ajua? Iče ainos ajoin Värtsilän-Lehtomäin-Jalonvuaran kauti. Vähästy enne Hovinahon školua tien reunat oldih murettu puron kohtas, nygöi vikse on ielleh pahendunnuh? Jogo ei Hovinaho bokači ajeta parzii Roikonkoskes Värtsiläh päi? A kuibo Muuannon dorogu Teronvuaraspäi libo Loimolaspäi?

Re: Tietieduo

Työnnetty: 23 09 2011, 08:47
Kirjuttai mp
Pitkäranta-Priäžy dorogan kohendus eistyy, a 15 km pala Nälmäjoves-Vieljärveh pidäy vie ajua endisty ainos vai havvakkehembua dorogupohjua myö. Uvvel dorogal jo on asfal'tu, ga vie ei sua ajua. Jessoilan da Veškelyksen välizel dorogal havvat ollah lizetty läs samah tabah kui Pitkänrannan da Videlen välil. Vihmunedälin jälgeh ei himottanuh oppie Suojärvi-Pitkäranda dorogua – liigua uindumatkua. Jessoilas Nuožarveh ajakkua helikopteral, ku voinnetto.

Re: Tietieduo

Työnnetty: 23 09 2011, 10:06
Kirjuttai Olói
muan piäl pidäy pyzyö, ku roimmos muan piämies sit vaste piäzen helikopteral Jessoilas Nuozjärvel ;)

Re: Tietieduo

Työnnetty: 09 01 2012, 10:40
Kirjuttai Olói
Nygöi on hyvä dorogu Vieljärvessäh. Hyvin piäzöy Petroskoihgi. Rajadorogu Sortavalan tiesuarah suate ei ole ylen hyvä.

Re: Tietieduo

Työnnetty: 28 01 2012, 08:29
Kirjuttai mp
Paukehindeksan mugah huonoin lohko Värtsilä-Kolatselgy-Petroskoin dorogal on Vieljärven-Nuožärven väli, a ven'alazien šouferiloin vauhtie se ei hillendä - hyö ei jovveta haudoloin pohjil käymäh.

Re: Tietieduo

Työnnetty: 22 04 2012, 10:02
Kirjuttai mp
Ei muga ammuin matkal Petroskoih väli Värtsiläs Sordavalah oli parastu dorogua, nygöi se on pahin, suurdu loukkuo on roinnuh. Petroskoin linnahtulendudorogat ollah suuril havvoil kudamih puuttumistu pidäy varata. Petroskoin "kehädorogal" Suolusmäis Kukoinmägeh, Drevl'ankan da Kukoinmäin väine pala moni vuottu oli avvoi da havvakas, nygöi sie on silei asfal'tu - hyvä maršruttu ajua linnan sydämeh, ku ei varanne kolčuristavuksii. Dorogu Jessoilan da Veškelyksen välil sygyzyl oli huono, talven aigua se on myös huononnuh. Kummu, mindäh moine tärgei dorogu on piästetty nenga pahah kundoh. Ongo tolkuu, ku suat rahvas joga päiviä ruadočuasuloi menetetäh da ajonevvoloi murendetah pahal dorogal - huonuo hallinduo.
Severnaja-hotelin veriäl ozutihes ku se on salvas. Se buite on myödy da sidä remontiiruijah. Lövvin yösijan Karelijas, kudai remontan jälgeh on luaduh nähte on liijan kallis - ven'alaine eläkkeheläine kuukavven eläkkehel sie eläs nenga kuuzi čuassuo. Loput nelli yödy elin omas standartupaikas, Oniegu laivuhotelis. Sie nelli yödy maksettih vähembi migu yksi yö Karelijas.

Re: Tietieduo

Työnnetty: 19 05 2012, 21:49
Kirjuttai Pekoi
Egläi tulimmo Suistamospäi Läskeläh-Värtsiläh.Mi kummu - Suistamon-Alatun väli oli "normalnoi" vai Paussun jälgeh oli mondu höttyö da kuaššua.Sanakse Seminuaran mägeh ei pie suurel autobusal opitella;vezi on syönnyh vägi syvän havvan,dorogua katkannuh.
Läskelän-Värtsilän dorogua eräs mašin kohendeli vai labjaine ei äijiä avvuta,tuhat pideli!

Re: Tietieduo

Työnnetty: 20 05 2012, 10:42
Kirjuttai mp
Kuibo Suistamoh menittö, helikopterugo teijät sinne heitti? Jänöijärven päivännouzupuoliči?
Suuret, syvät luhtat ollah kui Ven'an tielaitoksen tavarmerki. Tundus ku yhtelgi labjal vois luhtan reunan puhkata da piästiä vien iäreh da piästiä dorogan kuivumah; hyvin ruadajen pidäs vie tiesruugal (greideral) ajaldua. Hoidamatoi luhtu dorogua iellehgi syö.
Erähiči Sändämän da Tuuloksen välizel dorogal moizeh luhtah motopyörän ker langein, enämbi 90 astettu kumalleh. Reunan kauti opin ajua a ratas libei. Ei olluh ihan kebjei pyöräl alpäi nosta.

Re: Tietieduo

Työnnetty: 20 05 2012, 15:27
Kirjuttai Pekoi
Ladal,tiettäväine ;) ,Imbilahten kauti Uuksujärveh,sen jälles Leppäsyrjän kauti Suistamoh.Järilleh Alatun kauti Läskeläh.Jänöijärven päivännouzudorogua ni vouse emmo tarrennuh smiettie.
A kuibo sinun kaksijalgu ruadohebo? Viego telmäy?

Re: Tietieduo

Työnnetty: 22 05 2012, 20:38
Kirjuttai mp
Jo ei ole Enfieldua. Se jo vahnani engo ruvennuh uuttu ostamah. Yhtelläh, kylile ajelendah paras ajonevvo olis endurotyyppine motopyöry, kebjei, luja, korgien muavaran da jouzituken ker.