Johtando

Täs johtandos sellitetäh, mindäh nygöi jogahizel pidäs olla vähäine tiedotehniekan neruo. Tiä myös sellitetäh tiedotehniekan yleizii printsiipoi, tiedokonehen toimindua da varusohjelmistoloi. Toizis lugulois šeikkaillah sovelduksii aihe kerrallah, rahvahallizen tiedotehniekan da toimistotehniekan tarbehis lähtijen.

Tiedotehniekkua jogahizele

Tiedokonehen viizikymmenvuodizen histourien jälgivuvvet ollah oldu kumovuksellizet. Nygöi kentahto voi ostua enämbi čotaičenduvägie gu kaksikymmen vuottu tagaperin vaiku suurimbat yričykset. Jälgivuozinnu tiedokonehet liitytäh vuozi vuvvel raviembih verkoloih. Nygöi tiedokoneh jo on ihan argipäiväine ruadovehkeh. Tiedokonehen käyttyö voi luokitella täh luaduh: Pidäy vie mustua, gu yksi da sama hengi voi käyttiä tiedotehniekkua mones eri roulis. Tiedotehniekan tutkii myös toimittau haldivollizie toimistoruadoloi, hoidau bankuazieloi, da koisgi vie voi kaččuo kinuo tiedokonehel. Kai nämmä ollah ihan eri dielot, net ollah tutkijale muga kebjiet libo jygiet ruadua kui keneletahto toizelegi. Täl kursal kačommo tiedotehniekkua tavallizen rahvahan libo toimistovirgailijan silmil.

Tiedokoneh

Koditiedokoneh PC (Personal Computer) on stolatiedokoneh libo kannettavu tiedokoneh, kačo kuvua. Net, hos ollahgi erilazet, ga toimitah yhtenjyttyöh. Tiettäväine suuri näytin da näppäimistö ollah mugavembat da ergonoumiellizembat, ga yhtel aigua net ollah jygiembät kandua toizeh kohtah gu kannettavu tiedokoneh, min voi salvata gu kniigan - erähät niilöis synnytäh kormanihgi.

Stolatiedokoneh da kannettavu tiedokoneh

Tiedokonehes on kolme piäkomponentua: näytin, näppäimistö da keskusyksikkö. Näytin nygöi puaksuh on stolatiedokonehesgi läčäkkö nestehkidenäytin. Ekruanan kogo halguajal mitaten voi olla 7-30 d'uimua da tarkus 480×640 da 1500×2000 kuvapistehen välis. Stolatiedokonehen näppäimistös ollah ei vai kirjaimet, a on vie toinegi pienembi näppäimistö numeroih näh, kudamua kannettavan konehen näppäimistös ei ole. Näppäimistö on allunperin luajittu anglienkielizih käyttäjih niškoi da sendäh toizien kielien kirjaimet sih hyvin ei synnytä, a hos synnytähgi, ohjelmat pidäy sovittua rahvahallizile merkilöile - sähköpoštan käyttäjät tämä hyvin tietäh. Konzu pidännöy midätahto ekruanal ozuttua, sih käytetäh hiirdy, kudamas on 1-3 näppäindy da voi vie pyöritettävy ratasgi olla. Kannettavas tiedokonehes hiiren virgua puaksuh luadiu näppäimistön keskeh čökätty puikkoine, ohjasšorpu, libo ohjaslistu (kačo kuvua), kudaman piäl siirretäh sormie.

Hiiri, ohjasšorpu da ohjaslistu

Keskusyksikös on virdukytkin da liittimie virdujohtol da muile kaabeliloile. Stolakonehes näyttimeh niškoi on VGA libo DVI-liitin. Voibi olla kannettavassagi - sih voi liittiä suuremban näyttimen libo videoprojektoran, mi on ylen pättävy opastuskäytös. Tiedokonehverkoh liitytäh Ethernet libo modemuliitändän kauti - langattomas verkos, tiettäväine, nimittumua langua ei ole. Nygöi monet abulaittehet, gu ulgonazet mustolaittehet, tulostimet, skannerit, kamerat i m.i., liitetäh USB-liitändän kauti. Vahnembis laittehis sih niškoi käytetäh rinnakkais- libo sarjuliitändöi (kačo kuvua). Kannettavis tiedokonehis on yksi libo mondu PCMCIA-liitändykohtua, kudamih voi liittiä läs midätahto laitehtu - puaksuh tiedoliikennekartiloi, ezimerkikse Bluetooth, WLAN, GPRS libo UMTS kartit. Ihan uuzimbis laittehis PCMCIA:n sijas voi olla Express-kartin paikku. Keskusyksikös on protsessoru, keskusmusto da massumusto. Protsessoru on se kohtu, kus kai toimindot pannah toimeh.

Rinnakkais-, sarju-, vga-, usb-, ethernet da modemu-, da PS2-liitändät

Keskusmusto on ravei musto, kus tiijot ei säilytä virran katkuandan jälgeh. Massumusto on hil'l'embiä, a se pidäy tiijot talles virran katkattuugi. Protsessoran vauhtii kuvaillah čuassufrekvensal, mi sanou, äijygo käskyy protsessoru suorittau sekundas - voi olla miljon libo kaksi miljonua. (Sen aigan valgeigi siirdyy vai vuaksan libo kaksi!) Keskusmustuo tiedokonehes on 100--10000 MB (mis M on miljonu da B on byte=tavu libo 8 bittie libo yhten kirjaimen tiedomiäry). Nengomah mustoh hyvin syndyy sada Bibliin tekstua. Massumusto, kiindolevy, voi olla ezim. 100 GB (G libo giga on 1000 M libo 109). Massumusto myös voi olla siirrettäviä mustuo, mittumii ollah diskiettu, cdrom da dvd. Erähät azemat vai lugietah nämmii levylöi, toizet kirjutetahgi. Jälgiaigua äijäl käytetäh mustopuikkuo, mi čökätäh USB-liitändäh da senke kormanis voi kandua gigatavučotal tieduo.

Operuattorusistiemu

Tiedokoneh on ylen mutkikas tehnilline laiteh. Tehniekan ravien kehityksen periä käytös on ylen erilazii tiedokonehii. Pidäygo jogahizen tiedokonehenke uvvessah opastuo tiedokonehen käyttöh? Operuattorusistiemu on ohjelmisto, mi andau mahton käyttiä erilaziigi tiedokonehii yhtäläzil komendoloil. Se tariččou käyttäjäle tiedokonehen palveluksii: ohjelmien suorituksen da tiedoloin tallenduksen da siirrändän yhteläzel, konehes riippumattomal jyttyöl. Operuattorusistiemoi ollah ezimerkikse Windows, MacOS da Linux.

Tiedokonehes on tavallizesti jo ostajes operuattorusistiemu (MacOS libo Windows), a yhtelläh se voijah lizätä sih konzutahto jällespäigi (Linux). Ohjelmistoloin kehityksen da tiedoturvupuuttehien täh operuattorusistiemoi pidäy aijalleh päivittiä libo kogonah nostua uvvelleh.

Operuattorusistiemois enimyölleh kai tiedo da ohjelmat ollah järjestetty puun jyttyöh rakendeheh. Puun juurdu merkitäh "/". Puu kazvau juures, kus lähtöy šuaroi da šuarat ielleh šuaravvutah i m.i. Yhtes kohtas lähtijöin šuaroin luvetteluo kučutah luvettelokse. Unixas (da Linuxas) ohjelmat lövvytäh luvettelos /usr/bin/, ts. juurespäi nostah enzimäi šuarah "usr" da sit vie šuarah "bin". Käyttäjän "Iivan" omat tiijot voidas olla kohtas /home/Iivan/. Omal alovehel käyttäi järjestäy tiijjot kui tahtou. Iče kirjutan nygöi tädä tekstua luvettelos /home/penttone/karjala/it/ sendäh, ku olen kerännyh kai karjal-ruavot tukkuh karjala -nimizekse luvettelokse, da sie olen tukunnuh tiedotehniekan it -nimizekse luvettelokse.

Komendotulki vs. graafine käyttöliittymy

Operuattorusistiemua käytetäh libo komendotulkin libo graafizen käyttöliittymän kauti. Mollembatgi voijah olla käytös yhtel aigua, gu kuvas.

Tavallizes käytös graafine käyttöliittymy on pättävy, käynnistät vai ohjelman hiirdy näppiämäl. Komendotulkin käyttäjän pidäy vähäzel tiediä, midä komendot merkitäh. Ezimerkikse komendo pwd näyttäy, mis kohtas luvettelopuudu täl kerdua ruat, da komendo date näyttäy päivän da čuasun.

Unixan komendoloi

Ualolijas taulukos mainitah erähii tavallizembii Unixan (da Linuxan) komendoloi:

Graafine käyttöliittymy, komendoloi piätehikkunas
Unixan komendoloi
lsluvettele luvettelon tiijostot
pwdilmoita luvettelo, kus nygöi ruat
cdsiirry toizeh luvetteloh
cpkopioi tiijosto
mvsiirrä libo nimitä uvvelleh tiijosto
rmhävitä tiijosto
mkdiralusta uuzi luvettelo
rmdirhävitä (tyhjy) luvettelo
cattulosta tiijoston sizäldö
lesstulosta luvettelo ekruanalline kerrallah
wcluve tiijoston merkit, sanat da rivit
dulaske luvettelon kogo

Abuohjelmii

Komendot kuulutah operuattorusistiemah, ga normualizesti senke tulou suuri joukko pättäviä puaksuh käytettäviä abuohjelmua. Erähii tärgevimbii on luveteldu täs taulukos.

Unixan abuohjelmii
tarpakkua luvettelo yhtekse tiijostokse
gzipkučista tiijosto
gunzipavua kučistettu tiijosto
sortjärjestä tiijoston rivit kirjainjärjestykseh
xtermavua uuzi piätehikkun täs konehes
sshavua piätehikkunas turvattu yhtevys toizeh koneheh
scpkopiruiče tiijosto toizes konehespäi turvatusti
emacseditoi tiijostuo

Emacs edittoru

Tekstankäzittelyohjelmat muodoillah tekstoi ezimerkikse rivilöi tazuamal da fondiloi käyttäjen. Ainos muodoiluu ei tarvita, a se voibi olla haitaksegi. Gu syötämmö tieduo ohjelmale libo kirjutammo ohjelmua, käytämmö tekstuedittorua.

Emacs on edittoru, kudaman allut ollah kebjiet opastuo, a mi vönyy mihtahto jygiehgi ruadoh. On kebjei sanuo, kui sidä käytetäh. Enzimäi pidäy keksie tiijostole (mustohpanoile, ohjelmale, i m.i.) nimi, olgah hos tekstu.txt. Editoindu alletah kirjuttamal
  emacs tekstu.txt
Sen jälgeh jogahine näppäimen painaldus jiäy tekstah da nägyy ekruanal. Yhtelläh, tekstu tallenduu kovalevyl vaste tallendus- ^x^s da lopetuskomendol ^x^c. (^x libo Ctrl-x, ^s libo Ctrl-s i m.i. luajitah painamal Ctrl- da yhtelaigua kirjainnäppäindy.) Hyvä on tallendua puaksumbahgi. Gu näppäimistö ollou azetettu kui pidäy, Del- näppäin pyhkiy merkilöi oigielpäi da ⇐ pyhkiy niilöi hurualpäi da piilinäppäimil liikutah nelläh suundah. Samah luaduh toimitah ^B, ^F, ^P da ^N: niilöilgi siirretäh kursorua yläh, alah, oigiele da huruale, ^D pyhkii oigielpäi da ^H pyhkii hurualpäi. Esc-< vie tekstan alguh da Esc-> tekstan loppuh. ^Ssana eččii sanan da Esc-%sana korvuau sanan toizel. Joukko tavallizimbii Emacsan komendoloi on tukuttu taulukkoh

Yhtehvedo Emacsin komendolois
komendosellitys
emacs tekstualla editoindu
^x^stallenda editoitavu tiijosto
^x^clope editoindu
←, ↑, →, ↓liiku
^B, ^P, ^F, ^Nkui &larr, ↑, →, ↓
^D, ^Hpyhki merki oigiel/hurualpäi
^K, ^Ypyhki/palauta rivi
Esc-<siirry tiijoston alguh
Esc->siirry tiijoston loppuh
^Ssanaeči sana
Esc-%sanaeči da korvua sana

Ohjelmoindukielet

Tiedokonehen pädevys on mahtos ohjelmoija sidä da senke suadu yleiskäyttöžys. Ohjelmoimal tiedokoneh pannah ruadamah midätahto. Ohjelmoindah pidäy ohjelmoindukieli. Ohjelmoindukielel, gu luonnollizel kielel, on tarkah miärätty sintaksis da semantiekku. Konehel pidäy tarkah sanuo, kui pidäy ruadua - se ei ellendä monimerkičyksellizii da epätävvellizii ohjehii. Ohjelmoindukieli vallitah käyttötarkoituksen mugah. Ohjelmistotevolližukses nygöi enimäl käytetäh suuris ohjelmistois yleisohjelmoindukielii ezim. Java, C da C++. Ohjelmistoloin yhtehliitändäs, käyttöliityndöis da verko-ohjelmoindas pädevembii ollah tulkittavat kielet gu PHP, Perl da Python. Enne kai tiedokonehen käyttäjät maltettih ohjelmoija. Nygöi, gu tiedokonehen käyttäjii on enämbi, vai pieni vuitti käyttäjis iče ohjelmoiččou.

Ohjelmistot

Operuattorusistiemu da abuohjelmat ollah vältämättömät, hos mihtahto tiedokonehtu käytettäjes. Yksikai, yksin niilöin täh tiedokonehtu ei osteta, a hyödyohjelmih näh. Kačommo ravieh, mittumii ohjelmii jälgimäzis lugulois käytämmö.

Kirjaimikot

Kirjuttajes pidäy kirjaimii. Eri kielis käytetäh eri kirjaimii. Yhtelläh tiedokonehen näppäimistöl on sijua vai nenga seiččemelekymmenele näppäimele. Sendäh kirjaimien luajindas on probliemua.

Pidäy eroittua kolme dieluo: Kai nämmä pidäs olla hyvin laitettu, ku ruado menis hyvin.

Algujah tiedokonehel kirjutettih vai anglienkielisty tekstua käyttäjen 27=128 erilastu merkii. Täs kirjainjoukos ei ole karjalan kieles tarvittavii kirjaimii ä, ö, č, š, ž. Konzu tiedokonehtu ei ole viritetty karjalan kieldy kirjuttamah, libo tekstu pidäy sähköpostači työndiä toizele, kudaman tiedokonehes ei ole tieduo, tekstan allus voi sanuo, ku täs tekstas karjalazet kirjaimet kirjutetah koodavuksel ae, oe, ch, sh, zh, libo kuitahto toizeh luaduh anglielazel kirjaimikol.

Konzu tiedokonehtu ruvettih käyttämäh joga kohtas, pidi luajendua koodavustu. Tiedokonehen tavul voi ozuttua 28=256 eri merkii. Kai anglien kieles käytetyt kirjaimet synnytäh tämän joukon alapuoliškoh, yläpuoliškos voi olla toizet 128 merkii, simvoloi libo toizien kielien kirjaimii. Yläpuoliškon täytön mugah on erinimizii kirjaimikkoloi. Kai suomen kieles tarvittavat kirjaimet lövvytäh Latin-1 libo ISO 8859-1 -nimizes kirjaimikos da Windowsan 1252 kirjaimikos, ga sie ei ole kaikkii karjalan kirjaimii. Net lövvytäh Latin-2 libo ISO 8859-2 kirjaimikos da Windowsan 1250 kirjaimikos, kudamii käytetäh Keski-Jeuroppalazis kieliz. Kyrillizet merkit lövvytäh ezim. ISO 8859-5 kirjaimikos da Windowsan 1251 koodavukses. Pidäy ellendiä, ku yksitavuhizel koodavuksen yläpuoliškoh synnytäh libo karjalazet libo ven'alazet merkit, ei mollembat. Ku pidännöy kirjuttua mollembii, sit pidäy käyttiä monitavuhistu koodavustu. Verkosivuloi kirjuttajes voi käyttiä HTML-koodavustu, ga kaikkii parembi on käyttiä UTF-8 koodavustu. Täs koodavuksesgi enzimäzet 128 koodii ollah samat kui anglielazes kirjaimikos, ga toizih merkilöih ainos tarvitah kaksi libo enämbigi tavuu. Suuri hyödy on se, ku tekstas voi yhtelaigua olla mittumuatahto merkii, hos karjalua, ven'ua da japouniedu. Livaimet nygöi tunnustetah UTF-8 koodavuksen, ku se vai ollou oigein ilmoitettu tekstan allus.

Näppäimistö pidäy azettua muga, ku sil vois luadii karjalazii kirjaimii. Nygöi operuattorusistiemu voi tarita "Pohjas-Saame" libo "Suomi kotoistus" näppäimistön, kudamil voi kirjuttua kai karjalazet kirjaimetgi. Kirjaimet č, š, ž i m.i. luajitah ezim. painajen c, s da z näppäimii Alt-näppäimenke, ga luajindutaba voi vaihtella.

Lopukse pidäs vie löydiä nengomat fondat ku karjalazii kirjaimii vois kaččuo ekruanal.

Karjalazet kirjaimet kirjaimikkolois
nimihtml-nimihtml-koodiLatin1Latin2Win1252Win1250UTF-8
ÄA-diaeresis&Auml;&#196;196196196196195 132
äa-diaeresis&auml;&#228;228228228228195 164
ÖO-diaeresis&Ouml;&#214;214214214214195 150
öo-diaeresis&ouml;&#246;246246246246195 182
ÜU-diaeresis&Uuml;&#220;220220220220195 156
üu-diaeresis&uuml;&#252;252252252252195 188
ČC-caron&Ccaron;&#268; 200 200196 140
čc-caron&ccaron;&#269; 248 232196 141
ŠS-caron&Scaron;&#352; 169138138197 160
šs-caron&scaron;&#353; 185154154197 161
ŽZ-caron&Zcaron;&#381; 174142142197 189
žz-caron&zcaron;&#382; 190158158197 190