Johtando

Täs johtandos sellitetäh, mindäh nygöi jogahizel pidäs olla vähäine tiedotehniekan neruo. Tiä myös sellitetäh tiedotehniekan yleizii printsiipoi, tiedokonehen toimindua da varusohjelmistoloi. Toizis lugulois šeikkaillah sovelduksii aihe kerrallah, rahvahallizen tiedotehniekan da toimistotehniekan tarbehis lähtijen.

Tiedotehniekkua jogahizele

Tiedokonehen viizikymmenvuodizen histourien jälgivuvvet ollah oldu kumovuksellizet. Nygöi kentahto voi ostua enämbi čotaičenduvägie gu kaksikymmen vuottu tagaperin vaiku suurimbat yričykset. Jälgivuozinnu tiedokonehet liitytäh vuozi vuvvel raviembih verkoloih. Nygöi tiedokoneh jo on ihan argipäiväine ruadovehkeh. Tiedokonehen käyttyö voi luokitella täh luaduh:

Rahvahan tiedotehniekku. Monet yhteiskunnallizet peruspalvelut da hengikohtallizien azieloin hoido nygöi ollah verkos. Nengomii palveluloi ollah bankuaziet, aigulistat, lippuloin osto, virallizet tiijoitukset, yhtistyksien da himoruadoloin tiijoitukset i m.i. Sendäh jogahizel olis hyvä olla tieduo tiedotehniekan käytös.
Toimistotehniekku. Läs kai spetsialistat papis fermerih da veriänvardoiččijas ministrah nygöi jovvutah ruadamah "toimistoruadoloi", kudamih kuulutah kirjanpido, raportoindu, tiijottamine i m.i.
Spetsialistoin tiedotehniekku. Monis ruadolois tiedotehniekas on tulluh tärgei oza tuottavuvven nostandas. Täs pidäy täh ammattih näh kehitettyy tiedotehniekkua, min käyttöhgi pidäy tämän alan spetsialistoi. Fabrikas, inženierantoimistos, logistiekas - nygöi jo meččytraktoroisgi pidäy olla omat täh ruadoh niškoi luajitut ohjelmat.
Tiedotehniekan spetsialistoin tiedotehniekku. On vie yksi joukko spetsialistoi, tiedotehniekan ammattilazet. Hyö kehitetäh yleisty tiedotehniekkua, da yhtes toizien aloin ammattilazienke autetah heidy kehittämäh tiedotehniekkua näil aloil.

Pidäy vie mustua, gu yksi da sama hengi voi käyttiä tiedotehniekkua mones eri roulis. Tiedotehniekan tutkii myös toimittau haldivollizie toimistoruadoloi, hoidau bankuazieloi, da koisgi vie voi kaččuo kinuo tiedokonehel. Kai nämmä ollah ihan eri dielot, net ollah tutkijale muga kebjiet libo jygiet ruadua kui keneletahto toizelegi. Täl kursal kačommo tiedotehniekkua tavallizen rahvahan libo toimistovirgailijan silmil.

Tiedokoneh

Koditiedokoneh PC (Personal Computer) on stolatiedokoneh libo kannettavu tiedokoneh, kačo kuvua. Net, hos ollahgi erilazet, ga toimitah yhtenjyttyöh. Tiettäväine suuri näytin da näppäimistö ollah mugavembat da ergonoumiellizembat, ga yhtel aigua net ollah jygiembät kandua toizeh kohtah gu kannettavu tiedokoneh, min voi salvata gu kniigan - erähät niilöis synnytäh kormanihgi.

**Stolatiedokoneh da kannettavu tiedokoneh**

Tiedokonehes on kolme piäkomponentua: näytin, näppäimistö da keskusyksikkö. Näytin nygöi puaksuh on stolatiedokonehesgi läčäkkö nestehkidenäytin. Ekruanan kogo halguajal mitaten voi olla 7-30 d'uimua da tarkus 480×640 da 1500×2000 kuvapistehen välis. Stolatiedokonehen näppäimistös ollah ei vai kirjaimet, a on vie toinegi pienembi näppäimistö numeroih näh, kudamua kannettavan konehen näppäimistös ei ole. Näppäimistö on allunperin luajittu anglienkielizih käyttäjih niškoi da sendäh toizien kielien kirjaimet sih hyvin ei synnytä, a hos synnytähgi, ohjelmat pidäy sovittua rahvahallizile merkilöile - sähköpoštan käyttäjät tämä hyvin tietäh. Konzu pidännöy midätahto ekruanal ozuttua, sih käytetäh hiirdy, kudamas on 1-3 näppäindy da voi vie pyöritettävy ratasgi olla. Kannettavas tiedokonehes hiiren virgua puaksuh luadiu näppäimistön keskeh čökätty puikkoine, ohjasšorpu, libo ohjaslistu (kačo kuvua), kudaman piäl siirretäh sormie.

**Hiiri, ohjasšorpu da ohjaslistu**

Keskusyksikös on virdukytkin da liittimie virdujohtol da muile kaabeliloile. Stolakonehes näyttimeh niškoi on VGA libo DVI-liitin. Voibi olla kannettavassagi - sih voi liittiä suuremban näyttimen libo videoprojektoran, mi on ylen pättävy opastuskäytös. Tiedokonehverkoh liitytäh Ethernet libo modemuliitändän kauti - langattomas verkos, tiettäväine, nimittumua langua ei ole. Nygöi monet abulaittehet, gu ulgonazet mustolaittehet, tulostimet, skannerit, kamerat i m.i., liitetäh USB-liitändän kauti. Vahnembis laittehis sih niškoi käytetäh rinnakkais- libo sarjuliitändöi (kačo kuvua). Kannettavis tiedokonehis on yksi libo mondu PCMCIA-liitändykohtua, kudamih voi liittiä läs midätahto laitehtu - puaksuh tiedoliikennekartiloi, ezimerkikse Bluetooth, WLAN, GPRS libo UMTS kartit. Ihan uuzimbis laittehis PCMCIA:n sijas voi olla Express-kartin paikku. Keskusyksikös on protsessoru, keskusmusto da massumusto. Protsessoru on se kohtu, kus kai toimindot pannah toimeh.

**Rinnakkais-, sarju-, vga-, usb-, ethernet da modemu-, da PS2-liitändät**

Keskusmusto on ravei musto, kus tiijot ei säilytä virran katkuandan jälgeh. Massumusto on hil'l'embiä, a se pidäy tiijot talles virran katkattuugi. Protsessoran vauhtii kuvaillah čuassufrekvensal, mi sanou, äijygo käskyy protsessoru suorittau sekundas - voi olla miljon libo kaksi miljonua. (Sen aigan valgeigi siirdyy vai vuaksan libo kaksi!) Keskusmustuo tiedokonehes on 100--10000 MB (mis M on miljonu da B on byte=tavu libo 8 bittie libo yhten kirjaimen tiedomiäry). Nengomah mustoh hyvin syndyy sada Bibliin tekstua. Massumusto, kiindolevy, voi olla ezim. 100 GB (G libo giga on 1000 M libo 10⁹). Massumusto myös voi olla siirrettäviä mustuo, mittumii ollah diskiettu, cdrom da dvd. Erähät azemat vai lugietah nämmii levylöi, toizet kirjutetahgi. Jälgiaigua äijäl käytetäh mustopuikkuo, mi čökätäh USB-liitändäh da senke kormanis voi kandua gigatavučotal tieduo.

Operuattorusistiemu

Tiedokoneh on ylen mutkikas tehnilline laiteh. Tehniekan ravien kehityksen periä käytös on ylen erilazii tiedokonehii. Pidäygo jogahizen tiedokonehenke uvvessah opastuo tiedokonehen käyttöh? Operuattorusistiemu on ohjelmisto, mi andau mahton käyttiä erilaziigi tiedokonehii yhtäläzil komendoloil. Se tariččou käyttäjäle tiedokonehen palveluksii: ohjelmien suorituksen da tiedoloin tallenduksen da siirrändän yhteläzel, konehes riippumattomal jyttyöl. Operuattorusistiemoi ollah ezimerkikse Windows, MacOS da Linux.

Tiedokonehes on tavallizesti jo ostajes operuattorusistiemu (MacOS libo Windows), a yhtelläh se voijah lizätä sih konzutahto jällespäigi (Linux). Ohjelmistoloin kehityksen da tiedoturvupuuttehien täh operuattorusistiemoi pidäy aijalleh päivittiä libo kogonah nostua uvvelleh.

Operuattorusistiemois enimyölleh kai tiedo da ohjelmat ollah järjestetty puun jyttyöh rakendeheh. Puun juurdu merkitäh "/". Puu kazvau juures, kus lähtöy šuaroi da šuarat ielleh šuaravvutah i m.i. Yhtes kohtas lähtijöin šuaroin luvetteluo kučutah luvettelokse. Unixas (da Linuxas) ohjelmat lövvytäh luvettelos /usr/bin/, ts. juurespäi nostah enzimäi šuarah "usr" da sit vie šuarah "bin". Käyttäjän "Iivan" omat tiijot voidas olla kohtas /home/Iivan/. Omal alovehel käyttäi järjestäy tiijjot kui tahtou. Iče kirjutan nygöi tädä tekstua luvettelos /home/penttone/karjala/it/ sendäh, ku olen kerännyh kai karjal-ruavot tukkuh karjala -nimizekse luvettelokse, da sie olen tukunnuh tiedotehniekan it -nimizekse luvettelokse.

Komendotulki vs. graafine käyttöliittymy

Operuattorusistiemua käytetäh libo komendotulkin libo graafizen käyttöliittymän kauti. Mollembatgi voijah olla käytös yhtel aigua, gu kuvas.

Tavallizes käytös graafine käyttöliittymy on pättävy, käynnistät vai ohjelman hiirdy näppiämäl. Komendotulkin käyttäjän pidäy vähäzel tiediä, midä komendot merkitäh. Ezimerkikse komendo pwd näyttäy, mis kohtas luvettelopuudu täl kerdua ruat, da komendo date näyttäy päivän da čuasun.

Unixan komendoloi

Ualolijas taulukos mainitah erähii tavallizembii Unixan (da Linuxan) komendoloi:

**Graafine käyttöliittymy, komendoloi piätehikkunas**

**Unixan komendoloi**
ls	luvettele luvettelon tiijostot
pwd	ilmoita luvettelo, kus nygöi ruat
cd	siirry toizeh luvetteloh
cp	kopioi tiijosto
mv	siirrä libo nimitä uvvelleh tiijosto
rm	hävitä tiijosto
mkdir	alusta uuzi luvettelo
rmdir	hävitä (tyhjy) luvettelo
cat	tulosta tiijoston sizäldö
less	tulosta luvettelo ekruanalline kerrallah
wc	luve tiijoston merkit, sanat da rivit
du	laske luvettelon kogo

Abuohjelmii

Komendot kuulutah operuattorusistiemah, ga normualizesti senke tulou suuri joukko pättäviä puaksuh käytettäviä abuohjelmua. Erähii tärgevimbii on luveteldu täs taulukos.

**Unixan abuohjelmii**
tar	pakkua luvettelo yhtekse tiijostokse
gzip	kučista tiijosto
gunzip	avua kučistettu tiijosto
sort	järjestä tiijoston rivit kirjainjärjestykseh
xterm	avua uuzi piätehikkun täs konehes
ssh	avua piätehikkunas turvattu yhtevys toizeh koneheh
scp	kopiruiče tiijosto toizes konehespäi turvatusti
emacs	editoi tiijostuo

Emacs edittoru

Tekstankäzittelyohjelmat muodoillah tekstoi ezimerkikse rivilöi tazuamal da fondiloi käyttäjen. Ainos muodoiluu ei tarvita, a se voibi olla haitaksegi. Gu syötämmö tieduo ohjelmale libo kirjutammo ohjelmua, käytämmö tekstuedittorua.

Emacs on edittoru, kudaman allut ollah kebjiet opastuo, a mi vönyy mihtahto jygiehgi ruadoh. On kebjei sanuo, kui sidä käytetäh. Enzimäi pidäy keksie tiijostole (mustohpanoile, ohjelmale, i m.i.) nimi, olgah hos tekstu.txt. Editoindu alletah kirjuttamal

  emacs tekstu.txt

Sen jälgeh jogahine näppäimen painaldus jiäy tekstah da nägyy ekruanal. Yhtelläh, tekstu tallenduu kovalevyl vaste tallendus- ^x^s da lopetuskomendol ^x^c. (^x libo Ctrl-x, ^s libo Ctrl-s i m.i. luajitah painamal Ctrl- da yhtelaigua kirjainnäppäindy.) Hyvä on tallendua puaksumbahgi. Gu näppäimistö ollou azetettu kui pidäy, Del- näppäin pyhkiy merkilöi oigielpäi da ⇐ pyhkiy niilöi hurualpäi da piilinäppäimil liikutah nelläh suundah. Samah luaduh toimitah ^B, ^F, ^P da ^N: niilöilgi siirretäh kursorua yläh, alah, oigiele da huruale, ^D pyhkii oigielpäi da ^H pyhkii hurualpäi. Esc-< vie tekstan alguh da Esc-> tekstan loppuh. ^Ssana eččii sanan da Esc-%sana korvuau sanan toizel. Joukko tavallizimbii Emacsan komendoloi on tukuttu taulukkoh

**Yhtehvedo Emacsin komendolois**
komendo	sellitys
emacs tekstu	alla editoindu
^x^s	tallenda editoitavu tiijosto
^x^c	lope editoindu
←, ↑, →, ↓	liiku
^B, ^P, ^F, ^N	kui &larr, ↑, →, ↓
^D, ^H	pyhki merki oigiel/hurualpäi
^K, ^Y	pyhki/palauta rivi
Esc-<	siirry tiijoston alguh
Esc->	siirry tiijoston loppuh
^Ssana	eči sana
Esc-%sana	eči da korvua sana

Ohjelmoindukielet

Tiedokonehen pädevys on mahtos ohjelmoija sidä da senke suadu yleiskäyttöžys. Ohjelmoimal tiedokoneh pannah ruadamah midätahto. Ohjelmoindah pidäy ohjelmoindukieli. Ohjelmoindukielel, gu luonnollizel kielel, on tarkah miärätty sintaksis da semantiekku. Konehel pidäy tarkah sanuo, kui pidäy ruadua - se ei ellendä monimerkičyksellizii da epätävvellizii ohjehii. Ohjelmoindukieli vallitah käyttötarkoituksen mugah. Ohjelmistotevolližukses nygöi enimäl käytetäh suuris ohjelmistois yleisohjelmoindukielii ezim. Java, C da C++. Ohjelmistoloin yhtehliitändäs, käyttöliityndöis da verko-ohjelmoindas pädevembii ollah tulkittavat kielet gu PHP, Perl da Python. Enne kai tiedokonehen käyttäjät maltettih ohjelmoija. Nygöi, gu tiedokonehen käyttäjii on enämbi, vai pieni vuitti käyttäjis iče ohjelmoiččou.

Ohjelmistot

Operuattorusistiemu da abuohjelmat ollah vältämättömät, hos mihtahto tiedokonehtu käytettäjes. Yksikai, yksin niilöin täh tiedokonehtu ei osteta, a hyödyohjelmih näh. Kačommo ravieh, mittumii ohjelmii jälgimäzis lugulois käytämmö.

Toimisto-ohjelmat. Ruadoelaijas enimäl käytetty ohjelmistojoukko ollah toimisto-ohjelmat. Toimisto-ohjelmupakietas tavallizesti ollah tekstankäzittely- da taulukkočotaičenduohjelmat, toinah toiziigi ohjelmii. Tundiettu toimisto-ohjelmistopakiettu on Microsoft Office. Täl kursal käytämmö yhtenjyttymiä ilmastu OpenOffice -nimisty ohjelmistopakiettua. OpenOffice pakiettah kuulutah Writer (tekstankäzittely), Calc (taulukkočotaičendu), Impact (ezitysgraafiekku), Draw (piirdämine), Forms (lomakkehet) da Database (tiedokannat). Täl kursal käytämmö Writer da Calc ohjelmii. Käytämmö myös LaTeX ohjelmua, mil ohjelmal voi tuottua korgeiluadustu tehnillisty tekstua.
Tiedokandusistiemat. Kauppu-hallindollizes tiedoloinkäzittelys käytetäh enimyölleh tiedokanduohjelmii, mil hallitah suurii tiedomiärii. Kaupallizesti tärgiet tiedokandusistiemat käytetäh SQL-kyzelykieldy. Täl kursal tuttavummo SQL-kieleh da kyzelylöih SQLite -nimizen ohjelman avul.
Kuvankäzittely, multimedia. Tekstankäzittelyh puaksuh liittyy kuvankäzittely: mis on tekstua, sie on kuvuagi. Kuvankäzittelynke suguu ollah liikkujan kuvan käzittely da iänen käzittely da muunluaduine multimedia. Täl kursal tuttavummo vai piirdämizeh Xfig-ohjelmal da kuvankäzittelyh Gimp-ohjelmal.
Tiedoliikennehohjelmistot. Nygöi toinah kaikis eniten käytettävii ohjelmii ollah tiijon ečos da viestindäs käytetyt ohjelmat, da nämmien joukos kaikkii ennämbi käytetäh livaindu. Tuttavummo Mozilla-livaimen käyttöh. Mozilla Seamonkey sizäldäy livaimen ližäkse sähköpoštan da uudizien luvun.

Kirjaimikot

Kirjuttajes pidäy kirjaimii. Eri kielis käytetäh eri kirjaimii. Yhtelläh tiedokonehen näppäimistöl on sijua vai nenga seiččemelekymmenele näppäimele. Sendäh kirjaimien luajindas on probliemua.

Pidäy eroittua kolme dieluo:

Min koodin näppäimen painaldus luadiu, t.s. kui on näppäimistö miäriteldy.
Mi on kirjaimen vastineh tiijostos, t.s. mittumua koodavustu käytetäh.
Midä näytetäh ekruanal, t.s. mittumua fondua käytetäh.

Kai nämmä pidäs olla hyvin laitettu, ku ruado menis hyvin.

Algujah tiedokonehel kirjutettih vai anglienkielisty tekstua käyttäjen 2⁷=128 erilastu merkii. Täs kirjainjoukos ei ole karjalan kieles tarvittavii kirjaimii ä, ö, č, š, ž. Konzu tiedokonehtu ei ole viritetty karjalan kieldy kirjuttamah, libo tekstu pidäy sähköpostači työndiä toizele, kudaman tiedokonehes ei ole tieduo, tekstan allus voi sanuo, ku täs tekstas karjalazet kirjaimet kirjutetah koodavuksel ae, oe, ch, sh, zh, libo kuitahto toizeh luaduh anglielazel kirjaimikol.

Konzu tiedokonehtu ruvettih käyttämäh joga kohtas, pidi luajendua koodavustu. Tiedokonehen tavul voi ozuttua 2⁸=256 eri merkii. Kai anglien kieles käytetyt kirjaimet synnytäh tämän joukon alapuoliškoh, yläpuoliškos voi olla toizet 128 merkii, simvoloi libo toizien kielien kirjaimii. Yläpuoliškon täytön mugah on erinimizii kirjaimikkoloi. Kai suomen kieles tarvittavat kirjaimet lövvytäh Latin-1 libo ISO 8859-1 -nimizes kirjaimikos da Windowsan 1252 kirjaimikos, ga sie ei ole kaikkii karjalan kirjaimii. Net lövvytäh Latin-2 libo ISO 8859-2 kirjaimikos da Windowsan 1250 kirjaimikos, kudamii käytetäh Keski-Jeuroppalazis kieliz. Kyrillizet merkit lövvytäh ezim. ISO 8859-5 kirjaimikos da Windowsan 1251 koodavukses. Pidäy ellendiä, ku yksitavuhizel koodavuksen yläpuoliškoh synnytäh libo karjalazet libo ven'alazet merkit, ei mollembat. Ku pidännöy kirjuttua mollembii, sit pidäy käyttiä monitavuhistu koodavustu. Verkosivuloi kirjuttajes voi käyttiä HTML-koodavustu, ga kaikkii parembi on käyttiä UTF-8 koodavustu. Täs koodavuksesgi enzimäzet 128 koodii ollah samat kui anglielazes kirjaimikos, ga toizih merkilöih ainos tarvitah kaksi libo enämbigi tavuu. Suuri hyödy on se, ku tekstas voi yhtelaigua olla mittumuatahto merkii, hos karjalua, ven'ua da japouniedu. Livaimet nygöi tunnustetah UTF-8 koodavuksen, ku se vai ollou oigein ilmoitettu tekstan allus.

Näppäimistö pidäy azettua muga, ku sil vois luadii karjalazii kirjaimii. Nygöi operuattorusistiemu voi tarita "Pohjas-Saame" libo "Suomi kotoistus" näppäimistön, kudamil voi kirjuttua kai karjalazet kirjaimetgi. Kirjaimet č, š, ž i m.i. luajitah ezim. painajen c, s da z näppäimii Alt-näppäimenke, ga luajindutaba voi vaihtella.

Lopukse pidäs vie löydiä nengomat fondat ku karjalazii kirjaimii vois kaččuo ekruanal.

**Karjalazet kirjaimet kirjaimikkolois**
	nimi	html-nimi	html-koodi	Latin1	Latin2	Win1252	Win1250	UTF-8
Ä	A-diaeresis	Ä	Ä	196	196	196	196	195 132
ä	a-diaeresis	ä	ä	228	228	228	228	195 164
Ö	O-diaeresis	Ö	Ö	214	214	214	214	195 150
ö	o-diaeresis	ö	ö	246	246	246	246	195 182
Ü	U-diaeresis	Ü	Ü	220	220	220	220	195 156
ü	u-diaeresis	ü	ü	252	252	252	252	195 188
Č	C-caron	&Ccaron;	Č		200		200	196 140
č	c-caron	&ccaron;	č		248		232	196 141
Š	S-caron	&Scaron;	Š		169	138	138	197 160
š	s-caron	&scaron;	š		185	154	154	197 161
Ž	Z-caron	&Zcaron;	Ž		174	142	142	197 189
ž	z-caron	&zcaron;	ž		190	158	158	197 190