Adjektiivoin verdailu

• Pozitiivu merkiččöy ezinehen luaduu ilmai verdailuu. Pozitiival ei ole tunnustu. Kivi on kova. Täs järves on hoikku jiä. Tuulosjogi on pitky. Tämä tyttö on älykäs. Kondupohju on suuri linnu. Koivu on korgei puu. Buolu on mučker muarju. Enneglästy oli vilu päivy.
• Komparatiivu merkiččöy ezinehen luavun suurembua miäriä verraten toizen ezinehen luaduh. Raudu on kovembi kivie. Sit järves on hoikembi jiä. Anusjogi on pitkembi Tuulosjogie. Se tyttö on älykkähembi toizii. Petroskoi on suurembi Kondupohjua. Huabu on korgiembi koivuu. Garbalo on mučkerembi buolua. Egläi oli vilumbi päivy.
  Komparatiivan tunnus on -mbi nominatiivas a -mba, -mbä toizis sijois. Se liittyy yksivardalohizis adjektiivois heikkoh vokalivardaloh, a kaksivardalohizis adjektiivois - vokalivardaloh. Vardalon loppuvokali -a, -ä vaihteleh e:nke komparatiivan tunnuksen iel. Tapahtuu a-e, ä-e. Muut vardalon loppuvokalit ei muututa komparatiivan tunnuksen iel.
  hoikku (hoika-, hoikka-): hoike-mbi, hoike-mba-n, hoike-mbu-a;
  lämmin (lämmä-, lämbä-): lämme-mbi, lämme-mbä-n, lämme-mbi-ä;
  suuri (suure-, suur-): suure-mbi, suure-mba-n, suure-mbu-a;
  hieno (hieno-): hieno-mbi, hieno-mba-n, hieno-mbu-a;
  kulu (kulu-): kulu-mbi, kulu-mba-n, kulu-mbu-a;
  korgei (korgie-): korgie-mbi, korgie-mba-n, korgie-mbu-a.
  
• Superlatiivu merkiččöy ezinehen luavun suurimua miäriä verraten toizien ezinehien luaduh. Tämä on kovin kivi. Hoikin jiä oli keskijärvel. Anuksen čupul pitkin jogi on Anusjogi. Älykkäin tyttö voitti kilvan. Karjalan suurin linnu on Petroskoi. Meijän koin vieres kazvoi korgevin puu. Garbalo on mučkerin muarju. Tänäpäi on viluin päivy.
  Superlatiivan tunnukset ollah -in, -vin nominatiivas, -ima, -imä, -vima, -vimä toizis sijois. Tunnuksii -in, -ima, -imä käytetäh a, ä, e-vardalohizis adjektiivois. Net liitytäh yksivardalohizis adjektiivois lujah vokalivardaloh (paiči nominatiivua, kudamas tunnus liittyy heikkoh vokalivardaloh); kaksivardalohizis adjektiivois tunnus liittyy vokalivardaloh.
  Vardalon loppuvokali superlatiivan tunnuksen iel häviey: hoikku (hoika-, hoikka-): hoik-in, hoikk-ima-n, hoikk-imu-a; jyrky (jyrkä-): jyrk-in, jyrk-imä-n, jyrk-imä-h, jyrk-imi-ä; kaunis (kaunehe-): kauneh-in, kauneh-ima-n, kauneh-imu-a; suolaine (suolaze-): suolaz-in, suolaz-ima-n, suolaz-imu-a.
  Tunnuksii -vin, -vima, -vimä käytetäh diftongu-vardalohizis adjektiivois da moizis adjektiivois, kudamien vardalon lopus on mitah muu vokali, paiči ielmainittuloi -a, -ä, -e. Vardalon loppudiftongas -ie häviey enzimäine komponentu superlatiivan tunnuksen iel:
  valgei (valgie-): valge-vin, valge-vima-n, valge-vimu-a;
  korgei (korgie-): korge-vin, korge-vima-n, korge-vimu-a;
  julgei (julgie-): julge-vin, julge-vima-n, julge-vimu-a;
  näbei (näbie-): näbe-vin, näbe-vimä-n, näbe-vimiä;
  hieno (hieno-): hieno-vin, hieno-vima-n, hieno-vimu-a;
  kulu (kulu-): kulu-vin, kulu-vima-n, kulu-vimu-a.
  Eri luaduh roih lyhyt da lämmin -adjektiivoin superlatiivu:
  lyhyt (lyhyö-): lyhe-vin, lyhe-vimä-n, lyhe-vimi-ä;
  lämmin (lämmä-, lämbä-): lämbe-vin, lämbe-vimän, lämbe-vimi-ä.
  
  Toiči superlatiivua merkitäh kahtel sanal:
  a) abusana kaikis + superlatiivu: kaikis suurin, kaikis kaunehin, kaikis näbevin.
  b) abusana kaikkii + komparatiivu: kaikkii pitkembi, kaikkii korgiembi, kaikkii huogehembi.