Substantiivoin juondamine

Substantiivat roitah kahteh tabah: suffiksoin avul juondamal da nominoin yhtiständäl. Juondo lähtöy kandusanan vardalos, ei sanakniigumuvvospäi: kävellä (kävele-) + ii = kävelii. Yhtyssanois erähiči enzimäine sana on sanakniigumuvvos, toiči taivutetus muvvos: jälleskävelii.

Substantiivoin juondo nominois

Nominusubstantiivat merkičyksen puoles jagavutah viideh joukkoh.

paikkoin nimet da paikkoih kuulujat nimet, kudamat roitah nengomien juondehien avul:
-lu, -ly: kodoi (kodoi-) -> kodoilu, syömy (syömä-) -> syömäly;
-ndeh: sula (sula-) -> sulandeh, jyrky (jyrkä-) -> jyrkändeh;
-laine, -läine: linnu (linna-) -> linnalaine, kylä (kylä-) -> kyläläine
kollektiivunimet, kudamat roitah nengomien juondehien avul:
-ikko, -ikkö: koivu (koivu-) -> koivikko, pedäi (pedäi-) -> pedäjikkö;
-žikko, -žikkö: muarju (muarju-) -> muarjužikko, sieni (sieni-) -> sienižikkö;
-listo, -listö: herru (herra-) -> herralisto, tyttö (tyttö-) -> tyttölistö;
-oveh, -öveh: linnu (linna-) -> linnoveh, kylä (ky1ä-) -> kylöveh;
-žo: nuori (nuori-) -> nuorižo;
Vardalon loppuvokali häviey -ikko, -ikkö da -oveh, -öveh -juondehien iel. Se vaihteleh -žikko, -žikkö da -žo juondehien iel.
yhteisnimet roitah nengomien juondehien avul:
-s: jalgu (jalla-) -> jallas, liha (liha-) -> lihas;
-us, -ys: kaglu (kagla-) -> kaglus, hyvä (hyvä-) -> hyvys;
-vus, -vys: čoma (čoma-) -> čomevus, levei (levie-) -> levevys;
-niekku; sieni (siene-) ->sienìniekku, kala (kala-) -> kalaniekku;
-ri: a,b -> aberi, potku (potku-) -> potkuri
Vardalon loppuvokali häviey -us, -ys -juondehen iel. Vardalon loppuvokali vaihteleh -vus, -vys da -niekku -juondehien iel.
arvonimet da hyväilynimet, kudamat roitah nengomien juondehien avul:
-ine: poigu (poiga-) -> poigaine, kylä (kylä-) -> kyläine;
-oi, -öi: mama (mama-) -> mamoi, veikki (veiki-) -> veikoi;
-ut, -yt: lapsi (lapse-) -> lapsut, veneh (venehe-) -> venehyt;
-hut, -hyt: suo (suo-) -> suohut, yö (yö-) -> yöhyt;
-ikko, -ikkö: haugi (havvi-) -> havvikko, järvi (järve-) -> järvikkö;
-kko, -kkö: briha (briha-) -> brihakko, vähä (vähä-) -> vähäkkö;
-isko, -iskö: luho (luho-) -> luhisko, höblö (höblö-) -> höbliskö;
Vardalon loppuvokali häviey -oi, -öi; -ut, -yt, -ikko, -ikkö; -isko, -iskö -juondehien iel.
miärynimet, kudamat roitah juondehel:
-lline: kobru (kobra-) -> kobralline, ysky (yskä-) -> yskälline.

Substantiivoin juondo verbilöis

Verbisubstantiivat merkičyksen puoles jagavutah kahteh joukkoh:

ruadajan nimet da ruandah liittyjien nimet, kudamat roitah nengomien juondehien avul:
-ju, -jy: nevvuo (nevvo-) -> nevvoju, eččie (ečči-) -> eččijy;
-tti: kazvua (kazva-) -> kazvatti, eliä (elä-) -> elätti;
-mari, -märi: juvva (juo-) ->juomari, syvvä (syö-) -> syömäri;
ruandan nimet da sih liittyjien ezinehien, tuloksien nimet, kudamat roitah nengomien juondehien avul:
-mine: ostua (osta-) -> ostamine, rygie (rygi-) -> rygimine;
-ndu, -ndy: ostua (osta-) -> ostandu, myvvä (myö-) -> myöndy;
-eh: pirskua (pirska-) -> pirskeh, läiskiä (läiskä-) -> läiskeh;
-neh: krabista (krabize-) -> krabineh, jyristä (jyrize-) -> jyrineh;
-in: kirjuttua (kirjuta-) -> kirjutin, avata (avua-) -> avain;
-e: siduo (sivo-) -> sive, čökätä (čökkiä-) -> čöke;
-es: muanittua (muanita-) -> muanites;
-o, -ö: tulla (tule-) -> tulo, lähtie (lähte-) -> lähtö;
-os, -ös: ostua (osta-) -> ostos, lypsiä (lypsä-) -> lypsös;
-u, -y: uijella (uidele-) -> uidelu, itkie (itke-) -> itku;
-us, -ys: varrastua (varrasta-) -> varrastus, kehittiä (kehitä-) -> kehitys;
-vo, -vö: leikata (leikkua-) -> leikkavo, kerätä (keriä-) -> kerävö.
Kiinnitä huomivuo:
Vardalon loppuvokali häviey -eh, -neh, -in, -e, -es, -o, -ö, -os, -ös, -u, -y, -us, -ys -juondehien iel;
Juondehien -vo, -vö iel häviey loppudiftongan enzimäine komponentu.

Yhtyssubstantiivat

Yhtyssubstantiivat voijah roita kahtes libo enämbäs nominas: meččyperti (meččy+perti), kevätkylvöaigu (kevät+kylvö+aigu). yhtyssubstantiivas enzimäine puoli voi olla eri sijois. Puaksumbah se on:

nominatiivas: kodoimua, silmykaivo, lehtipuu, havvumeččy, korbivaroi, talvikuu, kaivovezi, peldohiiri, Anusjogi, Suaririkoski, Kivioja, Venehlahti, Hebolambi, Sildusalmi
genetiivas: jovensuu, silmänterä, mieronmieli, mäinočču, peränajo, kažinpoigu, polvenpiä, sydämenhapatus, varoinkotat, Harittanonsuo, Johoranniitty, Iiboinmägi, Sen'anniemi, Ulvananpeldo.

Harvembah se on toizis sijois:

inessiivas: unispagizii, hännäsrippui, jälleskävelii, mielespidäi, vellasolii, linnaseläi, hinnaspiendy;
illatiivas: hengihjiändy, elohpiäzy, kalmahmenijy, hiilehpuhuju;
adessatiivas: pinnalpyzyjy, rinnaloliju, silmälpido.

Harvah se on:

elatiivas: vieroseruoju;
allatiivas: ilmaletyönnändy.

Toiči yhtyssubstantiivois käytetäh yhtysmerkii:

konzu yhtyssanan enzimäine oza lopehes samah vokalih, mittuine on toizen ozan allus: talvi-ildu, meri-ilmasto, vihmu-udu, heiny-ysky;
konzu yhtyssanan enzimäine oza on:
a) erisnimi nominatiivas i se yhtyssana ei ole paikannimi: Kalevala-pajot, Oma Mua -lehti, Kipinä-žurnualu, Anni-t'outa, Iivan-velli.
b) mitah sana libo kirjain: ei-kieldosana, a-vokali, andua-verbi, konsonantu-iäni;
konzu yhtyssanan toine oza on erisnimi i se sana on paikannimi: Suvi-Karjal, Pohjas-Amerikku.
konzu yhtyssubstantiivoil on yhtenäine oza i se oza jiäy kudamastah sanas sanomattah libo kirjuttamattah: roindupaikku da -aigu, pagizendu- da kirjutuskygy.