Partitiivu (Ozando)

Partitiivu vastuau kyzymyksih kedä? midä?

Yksikös partitiivan sijapiättehet ollah: -a, -ä, -e, -i, -o, -ö, -u, -y, -du, -dy, -tu, -ty. Yksivardalohizis sanois sijapiäteh liittyy lujah vokalivardaloh. Kaksivardalohizis sanois sijapiäteh liittyy konsonantuvardaloh.

Yksikön partitiivu

-a liittyy a-loppujah vardaloh; tapahtuu a-u: lahnu (lahna-): lahnu-a, sukku (suka-, sukka-): sukku-a, kuoppu (kuopa-, kuoppa-): kuoppu-a, sobu (sova-, soba-): sobu-a.
-ä liittyy ä-loppujah vardaloh; tapahtuu ä-i: pezä (pezä-): pezi-ä, lehmy (lehmä-): lehmi-ä, igä (ijä-, igä-): igi-ä, selgy (sellä-, selgä-): selgi-ä, märgy (märrä-, märgä-): märgi-ä.
-e liittyy e-loppujah vardaloh; tapahtuu e-i: lehti (lehte-): lehti-e, koski (koske-): koski-e, ongi (onge-): ongi-e, lagi (lai-, lage-): lagie, vägi (väi-, väge-): vägi-e.
-i liittyy i-loppujah vardaloh; perti (perti-): perti-i, kodi (koi-, kodi-): kodi-i, päčči (päči-, päčči-): päčči-i, häkki (häki-, häkki-): häkki-i.
-o liittyy o-loppujah vardaloh; tapahtuu o-u: kaivo (kaivo-): kaivu-o, peldo (pello-, peldo-):peldu-o, halgo (hallo-, ha1gu-): hulgu-o, ruado (ruavo-, ruado-): ruadu-o.
-ö liittyy ö-loppujah vardaloh; tapahtuu ö-y: lähtö (lähtö-): lähty-ö, kylvö (kylvö-): kylvy-ö, töhlö (töhlö-): töhly-ö, höblö (höblö-): höbly-ö.
-u liittyy u-loppujah vardaloh: tuhu (tuhu-): tuhu-u, vilu (vilu-): vilu-u, udu (uvu-, udu-): udu-u.
-y liittyy y-loppujah vardaloh: kyly (kyly-): kyly-y, häly (häly-): häly-y, hyry (hyry-): hyry-y.
-du, -dy liittyy:
- yksivardalohizien substantiivoin vardaloh, kudaman lopus on pitky vokali libo diftongu: suu (suu-): suu-du, pyy (pyy-): pyy-dy, mua (mua-): mua-du, reboi (reboi-): reboi-du, kägöi (kägöi-): kägöi-dy,
- kaksivardalohizien substantiivoin konsonantuvardaloh, kudaman lopus on helevy konsonantu: uni (une-, un-): un-du, lumi (lume-, lun-): lun-du, avain (avaime-, avain-): avain-du, sammal (sammale- sammal-): sammaldu.
-tu, -ty liittyy kaksivardalohizien substantiivoin konsonantuvardaloh kudaman lopus on kumei konsonantu: tuohi (tuohe-, tuoh-): tuoh-tu, lapsi (lapse-, las-): las-tu, kate (kattie-, katet-): katet-fu, pereh (perehe-, pereh-):pereh-ty.

Monikon partitiivu

Monikos partitiivan sijapiäteh on -i libo sidä ei ole.

Sijapiäteh -i liittyy monikon vardaloh, kudamas on monikon tunnus -i: poigu (poija-, poiga-): poigi-i, lapsi (lapse-, las-): lapsi-i, lehmy (lehmä-): lehmi-i, lammas (lambaha-, lammas-): lambahi-i.

Monikos ei ole sijapiätehty

-loi, -löi -tunnuksen jälgeh: kaži-loi, hebo-loi, töhlö-löi, vilu-loi, kyly-löi, suo-loi, lattie-loi.
i-tunnuksen jälgeh, konzu tapahtuu a-o: sana (sana-): sano-i, vačču (vača-, vačča-): vaččo-i, randu (ranna-, randa-): rando-i.

Partitiivan käyttö

Partitiivua käytetäh

objektua ilmoittajes: Ruadajat kohendetah školua. Tytöt pestäh lattieloi. Brihačču ei pessyh käzii. Talvekse pidäy kerätä siendy da muarjua.
subjektua ilmoittajes, ku pagin on ei tarkas lugumiäräs. Rahvastu tuli täyzi perti. Lapsii kerävyi pihale vägi äijy. Meijän mečis kazvau enimyölleh pedäjiä. Stolal on hyviä syömisty. Mennyt talven oli kovii pakkazii. Brihaččuloi ei olluh školas.
numerualoinke (paiči numerualua yksi) da sanoinke äijy, vähä, moni, tukku, joukko: kymmene päiviä, kaksi vuottu, sada rubl'ua, äijy lundu, vähä vetty, moni hengie, tukku halguo, joukko rahvastu.
verdailuksis: Velli on vahnembi sizärdy. Lambi on pienembi järvie. Kniigu on kallehembi školareppuu. Raudu on lujembi puudu. Kirikkö on korgiembi kodii. Vagoi on magiembi buolua.
prepozitoinke da postpozitoinke, konzu pidäy ilmoittua tevon paikku libo aigu: astuo pelduo myöte, nojata seiniä vaste, tapahtuo pruazniekkua vaste, tavata läs kodii, lähtie enne ildua, kiirehtiä jälles ruaduo kodih.