Astevaihtelu

Sanoin taivuttajes vardalos paiči vokaliloin vaihteluu tapahtuu konsonantoin vaihtelu. Konsonantoin vaihteluu sanotah astevaihtelukse. Astevaihteluu on nelliä luaduu:

geminuatoin vaihtelendu yksinäzien konsonantoinke: lukku > lukut, škuappu > škuapat, rottu > rotat;
yksinäzien konsonantoin vaihtelendu toizien konsonantoinke: sugie > suvin, kuadua > kuovoin
konsonantoin häviendy: regi > rien, pidiä > pien;
konsonantuyhtymis olijoin konsonantoin vaihtelendu: peldo > pellon, sulgu > sullat, händy > hännät, siirdiä > siirrän, orgo > orrot, lambi > lammet.

Luja aste da heikko aste

Astettu on kaksi - luja aste da heikko aste.

Luja aste on muuttumatoi: lukku, škuappu, rottu, sugie, kuadua, regi, pidiä, peldo, sulgu, händy, siirdiä, orgo, lambi.
Heikko aste on muuttunuh: lukut, škuapat, rotat, suvin, kuavoin, rien, pien, pellon, sullan, hännän, siirrän, orrot, lammit.

Luja aste enimyölleh on avvonazen tavun iel. Heikko aste enimyölleh on salbonazen tavun iel. Verdailemmo kahtu sanua: takki > takit. Mollembis sanois on kaksi tavuu: tak-ki, ta-kit, no sanas takki tavu -ki on avvonaine, sendäh sen iel on luja aste -kk-, a sanas takit tavu -kit on salbonaine, sikse sen iel on heikko aste -k. Samah luaduh tapahtuu sanois ladu > lavut. Mollembat sanat ollah kaksitavuhizet: la-du, la-vut, no sanas lavut tavu -vut on salbonaine, sikse sen iel on heikko aste -v-, a sanas ladu säilyy luja aste -d-, ku se on avvonazen tavun -du iel.

Kvantitatiivine da kvalitatiivine astevaihtelu

Kvantitatiivine astevaihtelu on geminuatan vaihtelendu yksinäzen konsonantanke:
kk>k: lukku > lukun, räkki > räket, liikkuo > liikun;
pp>p: keppi > kepin, loppu > loput, hyppie > hypin;
tt>t: voitto > voitot, tyttö > tytöt, soittua > soitan;
čč>č: počči > počit, meččy > mečät, kuaviččou > kuavičen;
ss>s: kassu > kasat, pussi > pusit, vuassu > vuasat;
šš>š: bošši > bošit, šušši > šušit, kuaššu > kuašat;

Kvalitatiivine astevaihtelu on yksinäzen konsonantan vaihtelendu libo konsonantuyhtymäs olijan konsonantan vaihtelendu.

Yksinäzien konsonantoin vaihtelendu:
g>v: sugu > suvut, jogi > jovet, lugie > luven, rygie > ryvin;
g>j: aigu > aijat, poigu > poijat, liigu > liijat, roiguu > roijut;
g>ø: lagi > lait, mägi > mäit, regi > riet, jagua > juan;
d>v: ruado > ruavot, kuduo > kuvon, soudua > sovvan;
d>j: aidu > aijat, laidu > laijat, luadie > luajin, tiediä > tiijän;
d>ø: sada > suat, hädä > hiät, kuadua > kuan, vediä > vien;
b>v: korbi > korvet, kylbie > kylven, toibuo > toivun.

Konsonantuyhtymis olijoin konsonantoin vaihtelendu:
ld>ll: sildu > sillat, ildu > illat, valdu > vallat, kuldu > kullat;
lg>ll: velgu > vellat, jälgi > jället, kulgie > kullen, sylgie > syllen;
nd>nn: kando > kannot, händy > hännät, kandua > kannan;
rd>rr: pardu > parran, sordua > sorran, piirdiä > piirrän;
rg>rr: kurgi > kurren, särgi > särrit, pergua > perran;
mb>mm: lambi > lammet, umbi > ummes, ambuo > ammun.

Astevaihtelu
	v	j	ø	ll	nn	rr	mm
d	+	+	+
g	+	+	+
b	+
ld				+
lg				+
nd					+
rd						+
rg						+
mb							+