Konsonantat

Karjalan kielen konsonantat ollah: b, č, d, f, g, h, j, k, l, m, n, p, r, s, š, t, v, z, ž.

Konsonantat voijah olla kovannu da pehmienny. Ku konsonantan jälles ollou ezivokali (ä, ö, y, e, i), se on pehmei. A ku konzonantan jälles ollou tagavokali (a, o, u), se voi olla kova libo pehmei. Silloi pehmevys pidäy ozuttua pehmendysmerkil: verdua nogi - n'okku, toukku - t'outa, villu, vil'l'u.

Konsonantat jagavutah kahteh joukkoh - helevät da kumiet - sen mugah mittumal iänel niidy sanotah.
Helevät konsonantat ollah b, d, g, v, z, ž, l, m, n, r, j.
Kumiet konsonantat ollah p, t, k, f, s, š, č, h.
Enimil kumieloil konsonantoil on helevy puaru. Net puarat ollah: p-b, t-d, k-g, f-v, s-z, š-ž, č-dž. Helevil konsonantoil l, m, n, r, j ei ole kumiedu puarua.

Konsonantat s, z, š, ž ollah sibilantat. Nämmis s, z ollah dentualizet "šuhizemattomat", a š da ž ollah alveoluarizet "šuhizijat", taulukos a. Konsonantas č on kui t da š yhtehličatunnu. Nengomua konsonantua sanotah afrikuatakse, taulukos f. Toizii afrikuattoi merkitäh kahtel kirjaimel: dž da ts. Keriämmö yhteh taulukkoh karjalan sibilantat da afrikuatat. Taulukos h tarkoittau helevytty. Kui nägyy, kirjaimikko ei ole ihan lougilline. Vois vuottua, ku kumiedu alveoluaristu afrikuattua merkittäs kirjaimil tš.
fahezimerki
---ssuo
--+zkäzi
-+-ššulku
-++žkiža
+--tstsuari
+-+(dz)-
++-ččakku
+++mandž'oi

Erähät konsonantat voijah olla kahtendetunnu. Kahtendettuu konsonantua sanotah geminuatakse. Geminuatat ollah
čč, kk, ll, mm, nn, pp, rr, ss, šš, tt, vv.
Kui yksinäzet konsonantat, geminuatatgi voijah olla kovannu libo pehmienny, dai net ollah helevät libo kumiet.

Ezimerkit.
počči, lukku, häkki, villu, välly, hommu, lämmin, anna, kannikko, loppu, pappi, sorrat, kerritä, vuassu, kissi, bošši, tuatto, Katti, tuvva, syvvä.

Geminuattu kuuluu kahteh tavu: oč-ču, tuk-ku, hal-lu, lop-pu.