Kielidialogua Suomes (OM 2013/39-41) Hos Suomi ei ole ylen monikieline mua, julgizes paginas menöy rinnakkai mondugi kielidialogua. Yksi teemu liittyy uuzih muahmuuttajih. Tullahgo hyö nimidä ruadamattah syömäh meijän leibiä, vai tullahgo hyö meidy syöttämäh ruadamal ruadoloi, kudamat suomelazile jo ei kelvata, da kui assimiliiruija heidy suomelazih. Toine hiilavu teemu liittyy ruočin kieleh, pidäygo kaikkien sidä maltua. Kolmas aijankohtaine teemu koskou vahnoin kodimazien kielivähembistölöin oigevuksii. Suomenruoččilazet buito ollah geneettizesti samua rahvastu ku suomelazetgi, hyö vai ammui vaihtettih kieli. Valdivolline toimindu nouzi Ruočis enne ku Suomes, da sentäh Suomi puuttui Ruočin valdah. Mugai Suomeh kazvoi ruočinkieline herrulisto. 1700-luvul suomen kieldy vie mainittih kuolijannu kielenny. Konzu Ven'a rodih Ruoččii vägevembäkse, se otti Suomen Ruočilpäi, da Suomen herrulisto kaimai yhtevyön Ruoččih. 1800-luvul nouzi suomelaine natsionalizmu, kudamas Karjaluagi käytettih ruadobrujannu. Vuonnu 1863 tsuari hyväksyi suomen kielen virrallizekse kielekse, ga herrulisto vie enimyölleh oli ruočinkielisty. Sendäh iččenäzes Suomesgi ruočin kieli sai lujat oigevuot. Konstitutsies se on suomen rinnal "kansalliskieli", kudamal on samat oigevuot kui suomel. Virguniekoi pidäy maltua ruoččii, da kunnat, kus on 8% libo 3000 ruočinkielisty, ollah kaksikielizet. Kaikkiedah ruočinkielizii on nenga 5% rahvasluvus. Ga suasviijeskymmenes vuvves suomi on kazvanuh "tapettavas kieles" iče "tappaikielekse". Jälgivuozinnu joukko rahvastu, monet heis toimitah Perussuomalaiset puolovehes, on korgiel iänel ruvennuh prizmimäh ruočin kielen stuatusan heikendämisty. Semmite se koskou ruočin kielen opastustu školas. Yhtet sanotah, ku ei tarviče opastuo muudu kieldy ku anglii, a toizet tahtottas ku ven'a pidäs voija ottua ruočin vaihtoehtokse. Suomenruoččilazet, heijän nimis Svenska Folkpartiet (Ruoččilane Kanzanpuoloveh), lujah riputah kiini konstitutsien "status quos", kanzalliskielistuatusas. Suomen da ruočin ližäkse konstitutsii mainiččou saamen da romanin kielet. Saamelazis sanotah, ku heil on kandurahvahannu oigevus "ylläpidiä da kehittiä omua kieldy da kul'tuurua". Sanomattah jiä, ku yhtenjyttyöh suomelazet, karjalazet da suomenruoččilazet ollah kandurahvastu, hos ei pietä pedrua. Kandusuomi jagavui saamekse da baltiekkumeren suomekse da se ielleh suomekse, karjalakse, vepsäkse da toizikse kielikse. Nämis kielis saami, suomi da karjal ollah Suomes kodoperäzii, yhtelläh net ollah eriarvozet. Jälgiaijal, 17-22.9.2013 Helsingin Sanomis käydih mieldykiinittäjiä dialogua kodoperäzis kielis. Oululaine saamen kielen professoru Ante Aikio paheksi sidä, ku halličus meinua pienendiä saamen elvytysdengoi, kielipezätgi puututah varavonalazikse. Häi vie sanoi, ku pakottamal voinan jälgehizel aijal saamelazii lapsii suomenkielizih internuattuškolih Suomen valdivo käytti dengua saamen kielen hävittämizeh, nygöi pidäs löydyö dengua tuholoin kohendamizeh. Aikiole vastai jovensuulaine histourien professoru Jukka Korpela kirjutuksel "Taantuvien kielten elvytysinto ihmetyttää", aiga provokatiivizeh tabah. Häi jättäy huomivottah Aikion argumentan vähembistökielien aktiivizes hävittämizes da andau ellendiä ku net iče myöstytäh, da niilöin kannattamine on muga kui luonnon zakonoin vastustamistu. Häi viärittäy vastuottomikse vahnembii, kuduat työnnetäh lapsii kielipezih opastuman kuolijua kieldy. Nenga lapsii pakol pannah, vahnembien idejolougien däh, opastumah suomen lizäkse vie vähäpädözembiä kieldy, saamie libo karjalua, da nenga hyö ei putilleh opastuta niyhteh nämis. Pidäs käyttiä opastunduaigu suuren muailmankielen opastumizeh, sendäh ku kielen tarkoitus on kommunikatsii da vaiku se. Korpelale vastattih. Sami Lakomäki, kul'tuuruantropolougu Oulus, kudai on tutkinuh Pohjas-Amerikan indianiloin etnohistouriedu, sanou ku saman argumentan kuolijois kielis häi on moni kerdua kuulluh. Eigo suomigi pienenny kielenny joudas kuolemah? Da pienihäi ven'agi on anglien da kitain kieleh verraten. Pienys rippuu sit, ku kolonialistizet da kanzallisvaldivot jo sadoi vuozii opitah hävittiä kandurahvavien kielii - net ei olla häviejät a tapettavat. Kandurahvahien "idejolougii" on oppie iče piättiä omas tulijas aijas. Anneli Sarhimaa, germuaniilazen Mainzan yliopiston professoru da vastevai loppunuon ELDIA-projektan johtai, kiistäy vähembistökielien pakkosyötändän da sanou ku sehäi on sama protsessu, kudamal suomen kieli pellastettih da Suomi nostettih iččenäzekse muakse. Häi sanou, ku nygözen tiijon mugah net ristikanzat, kuduat lapsennu opastuttih kahtu libo monii kielii, myöhembigi parembi opastutah kielii. Karjalan da saamen kielien vähäine malto on tarkoituksellizen kieli-, kazvatus.- da kul'tuurupoliitiekan tulos. Kyzymys on oigevukses omah kieleh. Vähembistökielien da nimenomah kielipezien tutkii Annika Pasanen sežo kiistäy sen, puaksuh Ven'algi kuullun väittehen, ku kielipezä haittuas toizien kielien opastumistu - se on päinvastoin. Pezäs kieli opastutah kebjieh, ei pakottamal. Kielien suuruon skualua häi selgendäy sanomal, ku muailman kielien pagizijoin lugu on keskimiärin 5000. (Ga tämän kirjuttajan aritmeetiekan mugah seiččie miljardua pagizijua juattu seiččemäle tuhandele kielele andau keskimiärin miljounu pagizijua kieldy kohti.) Pasazen mugah Korpelan paginat ei olla nimidä muudu ku assimilatsiipoliitiekkua. Iče kuulun sih joukkoh karjalazii, kudai školah menendässah pagizi vaiku karjalakse. Silloi ei kyzytty, tahtongo opastuo karjalakse, suomekse, libo muul kielel - Suomen kanzallizen idejolougien mugah karjalan kieldy ei ni olluh. No školas sain opastuo kahtu kodimastu da kahtu ulgomuan kieldy. Školan jälgeh olen menettänyh aigua monen muungi kielen opastundah. En voi tiediä, midä muailmu menetti minun kielien opastundan däh, omas mieles äijäl on jiännyh aigua muuhgi. Da äijäl kielien malto on elaigua čomendannuh. Kielioigevuksii šeikuijes iče ainos otan tugie Yhtynnyzien Kanzukundien ristikanzanoigevuksien deklaratsies. Sen mugah kai ristikanzat ollah samanarvozet roinduperäh, kielehgi kaččomattah. Kaikil pidäy olla oigevus kazvatukseh omal kielel. YK:n deklaratsien lizäkse kielivähembistöt voijah ottua tugie kanzoinvälizis sobimuksis, moizis kui Europan Nevvoston vähembistökielien peruskirju. Europan Liitos kielelline da kul'tuuralline diversitiettu on talohuollizen ingegritietan rinnal fundamentannu rauhanomastu elaigua lujittamas. Sendäh Europan Nevvosto oppiu reguliiruija kanzallisvaldivoloin vähembistökielipoliitiekkua. Kielioigevuksis ei ole kyzymys vaiku oigevuos paista omal kielel, toine puoli on tulla ellendetykse omal kielel. Suomen školasistiemas tämä otetah huomivoh nenga, ku muaman kielen lizäkse pidäy opastuo tostu kodimastu kieldy - tädä erähät sanotah "pakkoruočikse" da vastustetah toizen kodimazen opastundua. Minun mieles printsippu on oigie, a se pidäs levendiä koskemah kaikkii kodimazii kielii - suomen da ruočin lizäksehäi kodimazii ollah saami da karjal. Ku ken pidänöy karjalua muamankielenny da ottanou saamen toizekse kodimazekse, se ei muadu kua, a toizen kodimazen printsippu parandau vähembistökielien käyttömahtuo. Ei pie duumaija, ku kanzoinvälizet deklaratsiet, sobimukset libo zakonat piettäs hengis kielii. Net ollah vältämättömät, a niilöin mahtoloi pidäy käyttiä - kielen da kul'tuuran säilymine da kehittymine kaikkii enimbän riputah iče rahvahas. Ongo karjalazis kielen pidäjikse? Ku karjalazus ollou vaiku pruaznuiččemistu perindehellizis ruutis, se ei ole ezivahnembien perindöin kunnivoiččemistu, se on bohatan koin perindön poltamistu. Parastu perindölöin kunnivoiččemistu on hyvin olla kiini täs aijas omal kielel, tundie toizii kul'tuuroi, vallita parastu midä net taritah, lizätä parastu omua perindyö da kehittiä uuttu. Kieli eläy täs aijas da se eläy vaiku käyttämäl. Zakonoil pidäy andua mahto käyttiä omua kieldy, ga net ei voija meidy edehpäi työndiä, ičel pidäy astuo. Meil ičel pidäy käyttiä da kehittiä kieldy, viijä sidä tulieh aigah.