Karjalazen rahvahan nygösty tilua ei voi ellendiä tiedämättäh kui olemmo tulluh täh tilah. Hos en ole histourien tiedäi, opin vähäzen sellittiä, kui iče ellendän meijän nygözen tilan, enne ku rubien huaveilemah tulies aijas.
Enzimäine vuozituhat jaa. oli karjalazien migracien da rahvasluvun kazvandan aigua. Varjuaguaijan kiändymine ristupohodoin aijakse ozutti, midä tulou. Allettih valatandat miekanke da kiistat karjalazien omistandas. Vuvvennu 1323 Karjal juattih rajal, kudai ligimiäräzesti lähti Suomenlahten pohjas Pohjanlahten pohjah. Ruočči työndi rajua päivännouzuh. Vuvvennu 1595 raja kiändyi Kainuus pohjazeh, a nygöine Suomen Pohjas-Karjal jäi vie Ven'an puolele. 1617 raja siirdyi Kainuun suvipuolel nenga, ku Raja-Karjal da Ingrii kuuluttih Ruoččih, a Päivännouzu-Karjal Salmis da Suojärves päivännouzuh iellehgi jäi Ven'an puolele. Tämä rajanvedo työndi karjalazii nygözes Suomen Pohjas-Karjalas da Raja-Karjalas 500-700 km liideheh Tverin alovehele. Suomen Pohjas-Karjal da Luadogan luodehpuoli ruvettih suomelastumah.
1700-luvul Ven'a rubei työndämäh rajua luodeheh da 1809 kai Suomi puuttui Ven'an imperiuman valdah. Suomele se andoi mahton iččenästyö Ruočis da nostattua suomelastu nacionalizmua. Karjalazet voidih monen vuozisuan jälgeh eliä yhtes valdivos. Ga vuozisuan loppuu kohti ven'alaine hallindo ei kaččonuh hyväl, ku yhtel ozal Ven'an imperiumua on omii vällyksii. Allettih assimilaciitoimet da sordovaldu, kui Suomes, mugai Karjalas, kudamua piettih ozannu "pyhiä" Ven'an muadu.
12.6.1920 Suomi algoi Nevvosto-Ven'anke Tartun rauhannevvottelut. Valgien Suomen hallindol oli intressu liittiä Karjal Suomeh, mugahlugijen Päivännouzu-Karjal, kudai nikonzu ei kuulunuh Ruoččih. Olihäi sie meččiä, minerualua da "huonuo suomie" pagizii lähisugukanzu. Konzu nevvottelii Väinö Voionmaa kyzyi, eigo meijän pidäs kyzyö karjalazil, mih muah hyö tahtotah kuuluo da midä kieldy paista, nevvottelijoin johtai Juho Kusti Paasikivi plakkai: "Keyhy da vähäluguine kanzu ei pysty kehittämäh omaperästy kul'tuurua. Pidäsgo heil olla karjalankielizet školat da yliopistogi..." Kolonialistine mieli, ga olihäi täs realizmuagi: Midä vähembi pagizijua kielel on, sidä vaigiembi on pidiä se kieli.
Eibo tietty suomelazet rauhannevvottelijat ku 8.6.1920 Nevvosto-Ven'al oli perustettu Karjalan ruadorahvahan kommuunu, da sen piämiehekse oli vallittu Suomen kanzalasvoinas v.1918 hävinnyön ruskien halličuksen talohusministru Edvard Gylling. Nenga karjalazet suadih "ičemiäriändyoigevus". Sentäh ven'alazet rauhanneuvottelijat Tartus ei tahtottu ottua paginah Päivännouzu-Karjalua. Yhtelläh suomelazien prizmindän periä nevvotteluloin lopukse 14.10.1920 Ven'an piänevvottelii kirjutti rauhansobimukseh ven'ankielizen liittehen, nenga 10 rivii, kus mainitah, ku "Paikalline kieli tulou hallinnon, zakonoinhyväksyndän da opastandan kielekse." Mibo oli se kieli? Gylling dovarišoinke piätti, ku karjalazien kieli on suomen kieli, hos ruadokommuunan eläjis suomelazii oli vaiku 1%, karjalazii 60%. Tovellizet "ruskiet fennomuanat". Karjalazien omat sodajoukot hävittih kezäkuus 1920 ruskiele armiele da Karjalan väliaigaine halličus pagei Suomeh. Tartun rauhansobimuksen jälgeh Suomi loppi karjalazie puolistandan. Anuksenkarjalazien, Rebol'an da Por'arven da vienalazien edustajat perustettih Suomes Karjalan keskushallituksen, kudai kyzyi v. 1922 suojeluu Kanzainliitol sidä suamattah. Vuvvennu 1923 Karjalan ruadorahvahan kommuunu levendettih Karjalan Autonomizekse Socialistizekse tazavallakse, da ven'alazet nostih enimistökse. Sen jälgeh školis opastundukieli oli ven'a libo suomi, ei karjal.
Karjalan tazavallas Gyllingan fennomuanat kehitettih talohuttu da nostettih suomenkielizii školii. Valdah azetuttuu hyö tahtottih ruveta tverinkarjalaziigi suomelastamah. Tverin karjalas (Kalininan alovehel) eli sih aigah enämbi karjalakse pagizijua migu muijal tukkunah. Ga nämäbo nostih sidä pluanua vastah. Hyö kučuttih Piiterispäi professoru Dmitrii Bubrih luadimah tverinkarjalazile kirjukieli. Latinalazil kirjaimil kirjutettu kirjukieli da školakirjat terväh valmistuttihgi 1930-luvun algupuolel da opastus karjalakse allettih. Tädä pien karjalan kielen histouries kaikkien aijoin suurimannu suavutuksennu. Pahakse ozakse opastus karjalakse ei kerrinnyh putilleh juurdumah, konzu poliittine atmosfieru rubei kiändymäh kohti ven'alastu nacionalizmua da suurdu terrorua.
Vuozikymmenen puolivälii kohti kanzallizuspolitiekku muuttui arbuamattomaksi. Gyllingan halličus eroitettih v. 1935 da Gylling da erähät hänen suomelazis dovarišois kuaznittih 1938. "Paikallizekse kielekse" suomen sijah pidi ottua karjalan kieli. Sygyzyl 1937 Petroskois kyzyttih Dmtrii Bubrihua abuh luadimah kaikile karjalazile yhtehine, "yhtenäne kirjukieli". Karjalas sidä pidi ruveta kirjuttamah kirillizil kirjaimil. Enne vuvven loppuu kielioppi da tukku školakirjoi oligi luajittu. Samannu vuvvennu karjal nostettih virrallizekse kielekse. Vuottamattah vuvven 1938 allus Buhrihua viäritettih da suudittih surmah suomelazennu nacionalistannu. Händy ei kerras tapettu a pandih tyrmäh. Hänen istuttuu tyrmäs vuvven huomattih, ku suudo oli viäry. Häi sai jatkua kieliruaduo, a v. 1949 händy viäritettih uvvessah kosmopolitanizmas da samannu vuvvennu häi kuoli 59-vuodehizennu. Ebäilemättäh mielivaldazet suvvot jovvutettih surmua. Petroskois kielitorat jatkuttih vie vuozinnu 1938-1939. Poliitikot torattih moizis kyzymyksis, ku mintäh karjalan kieles pidäy olla 12 sijua (kui Bubrihan kieliopis), ku ven'an kieles on vaiku 4.
Sygyzyl 1939 Stalin algoi talvivoinan Suomen tazavaldua vastah da "lahjoitti" Karjalan "Suomen kanzantazavallale", kudamua tädä enne da tämän jälgeh ei olluh. Soda loppih keviäl 1940. Karjal menetti virrallizen kielen stuatusan da suomi nostettih Karjalan autonomizen nevvostotazavallan kielekse. Vikse pluanois oli liittiä Suomi Nevvostoliittoh joudavembal aijal. Rajakarjalazet evakuittih Suomeh – da vie toizen kerran jatkovoinan lopukse nelli vuotta myöhembi. Toizen muailmanvoinan loppiettuu Karjalua ruvettih sistemuattizesti ven'alastamah siirdämäl karjalazet suurembih kylih, kus jo oli ven'alastu, da tuomal Karjalah ližiä ven'alazii, ukrainalazii da valgoven'alazii ruadajii. Ruavahii kiellettih pagizemas lapsile karjalakse. Allettih kielettömän karjalan vuozikymmenet.
Vuvvennu 1937 jullatun kieliopin
algusanois Bubrih kirjutti:
"Kirjakieleh pidäy ottua sanat da rakendehet,
kumbazie käytetäh enimissä murdehissa da heittiä pois moizet piirdehet,
kumbazie löydyy vain harvoissa murdehissa. Täh tabah luajittu kirjakieli
ei äijäldi eruo kirjakielestä, kumbane on ollut Kalininan alovehen
karjalazien käytössä vuuvesta 1931 algajen."
Bubrihan abuniekku Georgii Kert kirjutti 1998 Omas Muas nenga:
"Hos myö olemmogi
äijäl myöhästynnyh, vie ei ole liijan myöhä oppie uvvessah luadie
kirjukieli. Karjalan kieles on vägie da varua kirjukielen luadimizeh.
Tämä ruado äijäl rippuu sit, voidanehgo tiedomiehet piästä
yhtehizeh mieleh da kuunnella toine toizen mieldä."
Ei piästy eigo kuunneltu. Ielleh häi kirjutti:
"Voinnougo rahvas ellendiä,
gu nygöi ei pie panna edeh vai oman kylän murrehtu da vai omua
hyödyy, gu pidäs duumaija kogo karjalazen rahvahan ozua? Aigu
ozuttau."
Aigu ozutti, ku rahvas ei ellendänyh. Zakonprojektu
kuadui parluamentas iänil 11-12. Ilmai rahvahan keskinästy
toruandua tulos voinnus olla toine.
Suomi on kogo iččenäzyön aijan pidänyh karjalah näh Paasikiven liinien: "Karjal on keyhy, vähäluguine rahvas, kudamal ei ole vägie omah kul'tuurah." Suomel on olluh vastumelisty tunnustua karjalan kielen olemasolendua. Karjalazet iče tiijämmö, ku karjalan kieli on olemas. A nygöi erähät karjalazet väitetäh, ku ei ole yhty karjalan kieldy, on mondu: viena, suvikarjal, liygi, lyydi, tverinkarjal, ... On mis torata.
Europan Nevvosto (EN) oppiu suaha Europan da lähiymbäristön valdivot sidovumah YK:n tavoittehih. EN perustettih 1949. Suomi liittyi sih v. 1989, Ven'a 1996 a erotettih EN:s 2022. Kielih näh EN:s kirjutettih Vähembistökielien peruskirju vuvvennu 1992. Suomi hyväksyi sobimuksen 1994, a karjalan kieldy Suomen sobimukses ei mainita.
Prezidentan vuvvennu 2009 annetus ukuazas luvatah, ku karjalan kielele annetah net oigevuot, kudamat annetah toizilegi sobimukses mainiččemattomile vähembistökielile. Sobijuvaldivon pidäy joga 5. vuozi työndiä EN:h raportat sovittulois tugitoimis, azientundijat net lugietah, da EN:n Ministurnevvosto andau rekommendaciet, midä pidäs ruadua. Karjalan kieldy nämis ei mainita, sanotah vaiku Suomes pidäs lizätä tiedozuttu da toleranciedu vähembistökielih näh.
Peruskirju tariččou ramkat vähembistökielien tugemizeh, ga ozutahes, ku valdivot ollah laškat tädägi sobimustu noudamah, konzu sidä ei ole nimenomah muan zakonah kirjutettu. Sentäh PEN Club da joukko halličuksis rippumattomii järjestölöi (NGO) kerävyttih yhteh luadimah oma Universualine deklaracii kielioigevuksis. Moine deklaracii annettihgi v. 1996.
Yhtelläh Suomen zakonoih ei ole kirjutettu oigevuksis karjalan kieleh näh, hos karjal on Suomes kodoperäine kieli yhtenjyttyöh suomen kielenke.
Deklaracieloil da sobimuksil kanzoinväline yhteizö oppiu ohjata, ku valdivolois da valdioloin kesken hyvin elettäs. Valdu on valdivolois, a valdivon stuatussu pidäy olla toizien valdivoloin hyväksytty. A kenel on valdu valdivos? Ongo se diktuattoral vai rahvahal. Demokruaties sananmugazesti vallan pidäs olla rahvahal. A suabigo enimistö hävittiä vähembistön, ongo se demokruatiedu? Kanzoinvälizel yhteizöl on vaigei puuttuo vägevien valdivoloin piätöksih. Valdivon eläjil pidäs olla viizahuttu da vägie ohjata omua muadu oigein toimimah.
Midäbo sit yksi ristikanzu libo valdivo voi ruadua karjalan kielen elvytykseh da piendäh näh.
5.6.2025 mp