Karjalankielisty lugiettavua

Karjalakse on kirjutettu da ilmah piässyh sadoi kirjoi. 1930-luvul Nevvostoliitos kirjahmaltokampuanies jullattih aberiloi da toizii školakirjoi da muudugi lugiettavua, enimyöllih lapsile. Vuozikymmenen algupuolel karjalan kirjukieldy kehitettih da jullattih Tverin karjalas, latinalazel kirjaimikol, kudai oli vähäzen erilaine migu nygöi käytetty. Vuvvennu 1937 Kirjukieldy ruvettih kehittämäh Karjalan tazavallas, a silloi pidi käyttiä kirillisty kirjaimikkuo, kudai pahoi pädöy karjalan kieleh.

Enzimäine kirjutus on tundemattoman kirjuttajan kirjutus vuvvel 1917, kudamas häi kuččuu karjalazii perustamah karjalankielisty Karjalan valdivuo.

Toine, lyhykkäine kirjutus on Dmitrii Bubrihan kieliopin algusanat. Häi sellittäy selgiesti, kui pidäy luadie kanzukundua yhtistäi, "yhtenäine" kielioppi. Pahakse mielekse sidä vönyteldih moneh suundah da käskiettih kirjuttamah kirillizil kirjaimil.

Kolmas kirjutus on tverinkarjalazen hallindomiehen kirjutaine Karjalan tazavallan piämiehele, kudamah häi kuhkuttau karjalan kirjukielekse otettas Bubrihan ehoitettu kirjukieli.

Lugiettavakse olen vallinnuh palazii školakirjois da suarnoi, kuduat on kirjutettu/kiännetty karjalakse ligimiärin Bubrihan kieliopin mugah. Enne vuottu 1937 kirjutettulois tekstois on tveriläine vivahtus. Sit edehpäi karjalan kieldy pidi kirjuttua kirillical da siidy rodih uuttu oigiehkirjutuksen probliemua. Muutin tekstat nygöi käytettyh latinalazeh kirjaimikkoh, nygözien oigiehkirjutussiändölöin mugah. Puaksuh se meni kirjain kirjaimes, ga ezim. "равда", "лёвдяв", "юрю" kiännytäh "rauda", "löydäy", "jyry". Vahnembile školniekoile da ruavahile tarkoitettulois kirjois oli enämbi propagandua da ven'alastu sanua, kudamile toinah ei ruohtittu keksie karjalastu sanua. Uskon, ku kelletahto Suomen karjalazele, murdehes rippumattah, bubrihankarjalakse latinalazel kirjaimikol kirjutetut tekstat ollah ellendettävät. Erähičči ven'an sanakirjois olis abuu. Ga ličattihhäi rajakarjalazetgi paginah ven'an sanua.

Ristikanzat, karjalaizet Kirjutus vuvvel 1917 kučču perustamah karjalan valdivuo.
Bubrihan kieliopin algusanat Kui pidäy luadie kirjukielen kielioppi, v. 1937.
Golovkinan kirjaine Karjalan tazavallan piämiehele v. 2009
Tverin luoh Ruammo urhakaldi kirjas, 1932
Nacionalnostit Ruammo urhakaldi kirjas, 1932
Varattava azie Ruammo urhakaldi kirjas, 1932
Bukvari P.P. Smirnovan bukvarin luvendatekstat, 1936
Ruskie šuapkaine Perrault: Šuarnat kirjas otettu, 1937
Zoluška Perrault: Suarnat kirjas otettu, 1937
Poččizet Disney: Kolme počista, 1938
Korolin uvvet sovat Andersenin suarnu, 1939
Karielan kielen učebnikka, I čuasti (pdf, 1.6 MB)Tverin Karjalas v. 1933 ilman piässyh opastundukirjan I oza
Karielan kielen učebnikka, II čuasti (pdf, 10.6 MB)Karjalan tazavallas v. 1938 ilmah piässyh opastundukirjan II oza.

Bubrih luadi hyvän pohjan karjalan kirjukielele. Žiäli, ku valdu ei andanuh rahvahale aigua putilleh harjavuo Bubrihan ehoitettuh kirjukieleh. Eigo Bubrihan yhtenäzele karjalan kielele annettu aigua kehittyö kaikkien karjalazien hyväksytykse virrallizekse kielekse.