Karjalan kielen lähtötilandeh enzimäzen muailmanvoinan jälgeh oli nengoine: Kannaksen Karjal, Luadogan Karjal da Suomen Pohjas-Karjal oldih suomenkielizet, Raja-Karjal, Päivännouzu-Karjal da Vienankarjal karjalankielizet, da enimän karjalazii oli Tverin alovehel. Karjalakse pagizijua kaikkiedah oli nellänndesmiljon, enämbi libo vähembi. Suomen da Nevvosto-Ven'an rauhannevvottelus v. 1920 suomelazet olis tahtottu liittiä Ruoččih nikonzu kuulumattoman Päivännouzu-Karjalangi Suomeh, suomenkielizenny. Piänevvottelii J.K. Paasikivi ozutti suomelazen kielipolitiekan: "... sualtuhandel karjalazel ei ole vägie omah kul'tuurah da kieleh... (Kolonialististu paginua, a tämä toinah voidas ottua huomavoh net lingvistat da kielitoruajat, kuduat pilkotah karjalan kieli 5+ /-? kielekse, konzu kaikkien karjan kieldy maltajien lugu on kučistunnuh toinah viidehkymmeneh tuhandeh libo vähembäh.) Päivännouzu-Karjal jäi Nevvosto-Ven'an valdah. Irounistu on, ku Karjalas valdah nostettih suomelazet pagolazet, kuduat miärättih karjalazien kielekse suomen kieli, hos suomenkielizii Karjalas ei olluh ni yhty procentua.
1920-luvun allus Vienan karjalazet opittih perustua iččenäine Karjalan valdivo, a v. 1922 Ruskei armii otti valdah kogo alovehen da 20 000 (+- 10 000) karjalastu pagei Suomeh. Raja-Karjal jäi Suomen valdah da Suomi rubei vaihtamah karjalazien kieldy suomekse.
Nevvostoliitos kielipolitiekku jagavui kahteh aloveheh da periodah. Karjalan tazavallan suomimieline hallindo suomelasti karjalazii sissah kuni heijät likvidoitih. Suomimieline kielipolitiekku Karjalan tazavallas nostatti tverinkarjalazis kieli- da kirjallizuspolitiekan, kudamua allukse Nevvostoliiton bol'sevikkuhallindogi kannatti. Tverinkarjalazet suadih Dmitrii Bubrihan ohjavos kirjukieli da karjalankielizet školat. Karjalan suomimielizen hallindon likvidoindan jälgeh v. 1937 Bubrih kučuttih Petroskoih luadimah kaikile karjalazile yhtenäine karjalan kieli. Uvvet karjalankielizet školakirjat luajittih, muudugi kirjallizuttu kiännettih da karjalan kieli sai virrallizen kielen stuatusan.
Talvivoinu da toine muailmanvoinu allettih pimien aigukavven karjalazien eländäs da kielipolitiekas. Nevvosto-Karjalas karjal menetti virrallizen kielen stuatusan v. 1940. Rajakarjalazet menetettih vuozituhandizen kodirannan da heijät evakuoittih Suomeh. Evakuoindupaikas rippujen heidy vastattih hyvin libo pahoi. Lapsien pidi školas huijustella kummallistu "suomie". Politiekas pidi varata "karjala" sanuagi, ku Zdanov-diädö ei suuttus moizes revanšizmas. Enzimäzet vuvvet perehet kois vie paistih karjalan kieldy da ruavahat kuokittih pelduo. Školas lapset ruvettih suomelastumah. Eibo kylil eläjien karjalazien tiettoih tulluh uudine YK:n deklaracies, kudaman mugah kai ristikanzat ollah taza-arvozet kielehgi nähte, da kaikil pidäs olla oigevus suaha kazvatus omal kielel.
Nevvostoliiton sorruttuu v. 1991 raja avavui da Karjalas roinnuot piästih kaččomah endisty kodirandua. Ven'al ruvettih huaveilemah virrallizes karjalan kieles – da toruamah, mittuine se on. Konzu ezitys virrallizen kielen stuatusas Petroskois tuli parluamentah, karjalazet iče oldih erimielizet. Bubrihan abuniekannugi ruadanuh Georgii Kert kirjutti v. 1998 Oma Mua lehtes nenga: "Voinnougo rahvas ellendiä, gu nygöi ei pie panna edeh vai oman kylän murrehtu da vai omua hyödyy, gu pidäs duumaija kogo karjalazen rahvahan ozua?" Rahvas ei ellendänyh. Vuvvennu 2009 vie Tverin alovehellizen hallindon karjalaine piämies Anatoli Golovkin työndi Karjalan tazavallan piämiehele Sergei Katanandovale kirjazen, kudamas häi ehoitti ottamah karjalan kirjukielen pohjakse Bubrihan kehitetty kirjukieli, tiedomies vastai ehoitukseh: "Kellebo se pidäy." Pölyn laskeuvuttuu Karjalan tazavallas, Suomesgi ruvettih toruamah kirjukieles. Pozitiivistu kehitysty on se, ku nouzii karjalan kieldy opastui sugupolvi jo ei innostu toruamah murdehis.