Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
Valvoi: verkomuagari
Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
Let’s Playt (ven. летсплей ’давай поиграем’) jo moni vuottu oldih tavallizet Internetas. Mibo moine? Let’s Plays libo letspleis dokumentiiruijah mihtahto videokižah kižuamistu libo kuvien da tekstan, libo nygöi tavallizembi videon da paginan vuoh. Minuu hätken mielytettih tekstupohjazet letspleit, mindäh sendäh niilöis rodieu buitegu pikkarastu starinua.
Juohtui minule mieleh ruveta kirjuttamah pikkarastu letspleidy, aihiennu:
Mibo se? «Stardew Valley» on amerikkalazen Eric Baronen luajittu ylen čoma tiedokonehkiža. Ezikuvannu ollah moizet suvaitut videokižat kui «Harvest Moon» -sarju, kudamas kižuai ruadau muadu, kazvattau kazvostu, žiivattua, eläy yhtes luonnonke, gu syöttiä omua piädy. Baronel himoitti luadie moine kiža, kudai olis parembi toizii muanruandukižoi. Häi ruadoi ičeväil viizi pitkiä vuottu, da jälgimäi kiža nägi ilmua tänä vuon. Kui kriitikat mugai rahvas kerras ruvettih sidä suvaimah.
Minul jo hätken himoitti oppie tädä kižua da hos mittustu prostoidu letspleidy luadie, no nygöi vaste piädyi joudavua aigua čiäräl voimattujes.
Viestičieppine ruadau nenga: dokumentiiruičen yhtes viestis yhten kižapäivän tapahtumat. Yksi suutkat (24 čuassuu) kižan baittumuailmas kestäy 18 minuuttua. Yhtelläh yhteh päivähgi voi syndyö vägitukku tapahtumua.
Čieppizeh tulou äijy kuvua. Hos net ollahgi pikkarazet, ga pahoil Internet-yhtevyksil voibi proidie kodvaine, kuni net ei ruveta nägymäh. Tirpakkua da vuottakkua, kuni kai kuvat ei nävytä. Vaste sit ruvekkua lugemah. Työndäkkiä täh čieppizeh kommentua da omii mielii.
Läkkiä nygöi Stardew Valleyh!
Juohtui minule mieleh ruveta kirjuttamah pikkarastu letspleidy, aihiennu:
Mibo se? «Stardew Valley» on amerikkalazen Eric Baronen luajittu ylen čoma tiedokonehkiža. Ezikuvannu ollah moizet suvaitut videokižat kui «Harvest Moon» -sarju, kudamas kižuai ruadau muadu, kazvattau kazvostu, žiivattua, eläy yhtes luonnonke, gu syöttiä omua piädy. Baronel himoitti luadie moine kiža, kudai olis parembi toizii muanruandukižoi. Häi ruadoi ičeväil viizi pitkiä vuottu, da jälgimäi kiža nägi ilmua tänä vuon. Kui kriitikat mugai rahvas kerras ruvettih sidä suvaimah.
Minul jo hätken himoitti oppie tädä kižua da hos mittustu prostoidu letspleidy luadie, no nygöi vaste piädyi joudavua aigua čiäräl voimattujes.
Viestičieppine ruadau nenga: dokumentiiruičen yhtes viestis yhten kižapäivän tapahtumat. Yksi suutkat (24 čuassuu) kižan baittumuailmas kestäy 18 minuuttua. Yhtelläh yhteh päivähgi voi syndyö vägitukku tapahtumua.
Čieppizeh tulou äijy kuvua. Hos net ollahgi pikkarazet, ga pahoil Internet-yhtevyksil voibi proidie kodvaine, kuni net ei ruveta nägymäh. Tirpakkua da vuottakkua, kuni kai kuvat ei nävytä. Vaste sit ruvekkua lugemah. Työndäkkiä täh čieppizeh kommentua da omii mielii.
Läkkiä nygöi Stardew Valleyh!
Jälgimäi muutti 1 päivänny Sinilind, muutettu kaikkiedah 25 kerdua
Re: Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
★ Algu: Kuibo roitah muanruadajakse ★
Ezmäi pidäy luadie starinan urhoi. L’oša on nuori briha pitkien tukkiloin da parranke. Mustas paijas on piäkul’l’ukan kuva. Häi enimäl suvaiččou luonduo. Koirat hänele ollah mielužembat kažiloi.
Urhoinluajindua jälles zavodiu starin.
On yö. Pakkasukko viruu kravatis ylen voimatoi.
Oh, ei se olegi Pakkasukko. Ved’ on L’ošan died’oi, kudai rubieu perindyö jagamah.
”Dai sinä”, vahnu mies sanou da kaččou L’ošah, ”rakas bunukku...”
Died’oi oijendau L’ošale konvertan.
”Älä sidä vie avua”, starikku sanou. ”Sinul pidäy tirpua. Nygöi, kuundele tarkah... Tulou päivy, konzu sinul enämbi ei tävvy vägie kandua tädä nygyaigazen eloksen takkua.” Died’oi ozuttau käil konvertua. ”Silloi, poigaine, olet valmes ottamah vastah tädä lahjua. Anna nygöi died’oine huogavuu...”
Menöy moni vuottu. L’oša nygöi ruadau tiedotehniekkufirmas, no kohti sanuo moizeh hommah ei ole ylen rakas.
L’ošua enämbäl mielytetäh koirat da luondo, no kuitahto pidäy piädygi syöttiä. Nimidä et rua. Yhtenny päivänny häi kuundelou räppärin Ondrein uuttu Karelication-al’bumua. Se buite avuau hänel silmät:
♫ Ezmässargen alguammo dai piätničässäh
Pyörimmö a gu oravat rattahas...
Kaksi päiviä huogavummo dai uvvessah... ♫
Silkeskie L’oša ellendäy. Ristikanzat ollah kui elätit pardiezis. Päivykauzineh yhty da samua tallatah, vaigu kompjuuteran monitourah tuijotetah. A gu piästä kunnetahto, loitokse iäres, järilleh luondoh täs kivimečäspäi...
Silloi L’oša mustau died’oin vuozii tagaperin sanotut sanat.
Tulou päivy, konzu sinul enämbi ei tävvy vägie kandua tädä nygyaigazen eloksen takkua.
Häi sežo mustau died’oin annetun konvertan, kudai hänel on stolan juaššiekas. Konvertas on suuri pečatti, kudamas nävytäh kirjaimet PT.
L’oša avuau konvertan da lugou kirjazen. Häi suau tiijustua, gu vuozii tagaperin died’oile sežo pidi suuri muutos. Died’oi kirjuttau, gu häi jo ei mustanuh, mi toven oli tärgei elaijas – tovelline yhtevys toizien ristikanzoinke, luonnonke.
L’oša lugou ielleh, tiijustau, što died’oi jätti hänele omassah farman – Blue Bird Farman, kudai on sijoitunnuhes Stardew Valleyh, suvipuolizele rannale. Died’oin mugah se on tävvelline kohtu allata uuzi elaigu.
Farmu oli died’oin kaikkii kallehembi lahju, da nygöi se on – L’ošan. Lopukse käsköy sanuo tervehytty vahnale Lewisale, ollou mužikku vie elos.
L’oša tuijottau kirjazeh. Uskuo ei sua. Hänel nygöi on oma farmu. Ongo tozi?
L’oša ei jiä vuottamah, a kerras lähtöy ajamah autobusal Stardew Valleyh.
Matku on vägi pitky. Vähin vähäzin muututah taloit puuloikse, zavodoin truvispäi nouzii savvu pilvilöikse.
”Tiä pädis eliä!” L’oša duumaiččou. Silloi autobussu azettuu. Peril L’ošua vuottau kentahto naine.
Inehmine sanou, gu on Robin, lokal’noi stol’ari, puuseppy.
Robin sanou, gu Pelican Townan piämies Lewis käski hänele ozuttua L’ošale dorogu uudeh kodih.
”Häi sie jo kudamidä kabrastau, kohendau”, Robin jatkau heijän astujes.
Kodvazen mendyy gorizontas nävytähgi taloin truba da ruskei levo.
”Ongo toinah hyvä taloi!” L’oša duumaiččou hyväs mieles. ”Tiä pädöy ruveta luadimah kazvinmua–”
Ga avoivoi! Farman nähtes L’oša kai hyppiäy ilmah. Lageh suate tiettäväine pihal et sua hypätä, no sanommo, gu taivahan kanzi ei jiännyh loitokse. Mittuine rigei viidakko!
”Tädä pahua pihua pellokse perrates pardu kai minul harmuau”, L’oša duumaiččou pahas mieles.
”Se ved’ vähäzel kazvoitui umbeh”, Robin priznaiččou. ”Yksikai sen ual on hyviä muadu. Ottavut vai ruadoh, ga terväh luajit pättävän peldomuan.”
Samal aigua pertispäi tulou mužikku – eigo ole piämies Lewis, L’ošan died’oin ammuine dovariššu!
”Ga vot, uuzi muanruadai!” piämies kirrahtau hyväs mieles. ”Tule terveh, tule terveh. Minä olen Lewis, Pelican Townan piämies. Tiijät midä, kai tiä äijän kyzeltih sinuh nähte. Uuzi ristikanzu tulou elämäh meijän keskeh. Se on merkittävy dielo! Sinä rubiet elämäh sinun died’oin vahnas talois. Se on hyvä taloi. Ylen mugažu.”
”Mugažu?” kyzyy Robin nagrajen. ”Parembi sanuo, murennuh.”
”Ole sinä täs päivilleh!” piämies kirrahtau naizele.
”Robinale ei pie ni korvua kallata”, piämies Lewis sanou L’ošale. ”Häi vai tahtou, gu sinä et suvaiččis tädä taloidu, a ostazit sih kaikenmostu kohendustu hänespäi.”
Nämmile sanoile Robin vaigu tuhahtahes.
”Yksikai, sinä tiettäväine olet uubunuh moizeh pitkän matkan periä”, piämies sanou L’ošale. ”Sinul pidäs mennä huogavumah. Huomei voit kävvä linnah da ozuttuakseh rahvahale. Se olis heile mieldy myö.” Mužikku rubieu lähtemäh. ”Oh, vaste mustin”, häi sanou da kiändyy järilleh. ”Ollou sinul midä myödäviä, pane net taloin rinnal olijah juaššiekkah. Minä yön aigua otan net iäre. Nu... lykkyy da ozua!”
Robinan da Lewisan lähtiettyy L’oša vieröy magavosijale.
”Opis duumaija”, häi ajattelou kuni ei nukahtai. ”Huomei minus rodieu muanruadai...”
Ezmäi pidäy luadie starinan urhoi. L’oša on nuori briha pitkien tukkiloin da parranke. Mustas paijas on piäkul’l’ukan kuva. Häi enimäl suvaiččou luonduo. Koirat hänele ollah mielužembat kažiloi.
Urhoinluajindua jälles zavodiu starin.
On yö. Pakkasukko viruu kravatis ylen voimatoi.
Oh, ei se olegi Pakkasukko. Ved’ on L’ošan died’oi, kudai rubieu perindyö jagamah.
”Dai sinä”, vahnu mies sanou da kaččou L’ošah, ”rakas bunukku...”
Died’oi oijendau L’ošale konvertan.
”Älä sidä vie avua”, starikku sanou. ”Sinul pidäy tirpua. Nygöi, kuundele tarkah... Tulou päivy, konzu sinul enämbi ei tävvy vägie kandua tädä nygyaigazen eloksen takkua.” Died’oi ozuttau käil konvertua. ”Silloi, poigaine, olet valmes ottamah vastah tädä lahjua. Anna nygöi died’oine huogavuu...”
Menöy moni vuottu. L’oša nygöi ruadau tiedotehniekkufirmas, no kohti sanuo moizeh hommah ei ole ylen rakas.
L’ošua enämbäl mielytetäh koirat da luondo, no kuitahto pidäy piädygi syöttiä. Nimidä et rua. Yhtenny päivänny häi kuundelou räppärin Ondrein uuttu Karelication-al’bumua. Se buite avuau hänel silmät:
♫ Ezmässargen alguammo dai piätničässäh
Pyörimmö a gu oravat rattahas...
Kaksi päiviä huogavummo dai uvvessah... ♫
Silkeskie L’oša ellendäy. Ristikanzat ollah kui elätit pardiezis. Päivykauzineh yhty da samua tallatah, vaigu kompjuuteran monitourah tuijotetah. A gu piästä kunnetahto, loitokse iäres, järilleh luondoh täs kivimečäspäi...
Silloi L’oša mustau died’oin vuozii tagaperin sanotut sanat.
Tulou päivy, konzu sinul enämbi ei tävvy vägie kandua tädä nygyaigazen eloksen takkua.
Häi sežo mustau died’oin annetun konvertan, kudai hänel on stolan juaššiekas. Konvertas on suuri pečatti, kudamas nävytäh kirjaimet PT.
L’oša avuau konvertan da lugou kirjazen. Häi suau tiijustua, gu vuozii tagaperin died’oile sežo pidi suuri muutos. Died’oi kirjuttau, gu häi jo ei mustanuh, mi toven oli tärgei elaijas – tovelline yhtevys toizien ristikanzoinke, luonnonke.
L’oša lugou ielleh, tiijustau, što died’oi jätti hänele omassah farman – Blue Bird Farman, kudai on sijoitunnuhes Stardew Valleyh, suvipuolizele rannale. Died’oin mugah se on tävvelline kohtu allata uuzi elaigu.
Farmu oli died’oin kaikkii kallehembi lahju, da nygöi se on – L’ošan. Lopukse käsköy sanuo tervehytty vahnale Lewisale, ollou mužikku vie elos.
L’oša tuijottau kirjazeh. Uskuo ei sua. Hänel nygöi on oma farmu. Ongo tozi?
L’oša ei jiä vuottamah, a kerras lähtöy ajamah autobusal Stardew Valleyh.
Matku on vägi pitky. Vähin vähäzin muututah taloit puuloikse, zavodoin truvispäi nouzii savvu pilvilöikse.
”Tiä pädis eliä!” L’oša duumaiččou. Silloi autobussu azettuu. Peril L’ošua vuottau kentahto naine.
Inehmine sanou, gu on Robin, lokal’noi stol’ari, puuseppy.
Robin sanou, gu Pelican Townan piämies Lewis käski hänele ozuttua L’ošale dorogu uudeh kodih.
”Häi sie jo kudamidä kabrastau, kohendau”, Robin jatkau heijän astujes.
Kodvazen mendyy gorizontas nävytähgi taloin truba da ruskei levo.
”Ongo toinah hyvä taloi!” L’oša duumaiččou hyväs mieles. ”Tiä pädöy ruveta luadimah kazvinmua–”
Ga avoivoi! Farman nähtes L’oša kai hyppiäy ilmah. Lageh suate tiettäväine pihal et sua hypätä, no sanommo, gu taivahan kanzi ei jiännyh loitokse. Mittuine rigei viidakko!
”Tädä pahua pihua pellokse perrates pardu kai minul harmuau”, L’oša duumaiččou pahas mieles.
”Se ved’ vähäzel kazvoitui umbeh”, Robin priznaiččou. ”Yksikai sen ual on hyviä muadu. Ottavut vai ruadoh, ga terväh luajit pättävän peldomuan.”
Samal aigua pertispäi tulou mužikku – eigo ole piämies Lewis, L’ošan died’oin ammuine dovariššu!
”Ga vot, uuzi muanruadai!” piämies kirrahtau hyväs mieles. ”Tule terveh, tule terveh. Minä olen Lewis, Pelican Townan piämies. Tiijät midä, kai tiä äijän kyzeltih sinuh nähte. Uuzi ristikanzu tulou elämäh meijän keskeh. Se on merkittävy dielo! Sinä rubiet elämäh sinun died’oin vahnas talois. Se on hyvä taloi. Ylen mugažu.”
”Mugažu?” kyzyy Robin nagrajen. ”Parembi sanuo, murennuh.”
”Ole sinä täs päivilleh!” piämies kirrahtau naizele.
”Robinale ei pie ni korvua kallata”, piämies Lewis sanou L’ošale. ”Häi vai tahtou, gu sinä et suvaiččis tädä taloidu, a ostazit sih kaikenmostu kohendustu hänespäi.”
Nämmile sanoile Robin vaigu tuhahtahes.
”Yksikai, sinä tiettäväine olet uubunuh moizeh pitkän matkan periä”, piämies sanou L’ošale. ”Sinul pidäs mennä huogavumah. Huomei voit kävvä linnah da ozuttuakseh rahvahale. Se olis heile mieldy myö.” Mužikku rubieu lähtemäh. ”Oh, vaste mustin”, häi sanou da kiändyy järilleh. ”Ollou sinul midä myödäviä, pane net taloin rinnal olijah juaššiekkah. Minä yön aigua otan net iäre. Nu... lykkyy da ozua!”
Robinan da Lewisan lähtiettyy L’oša vieröy magavosijale.
”Opis duumaija”, häi ajattelou kuni ei nukahtai. ”Huomei minus rodieu muanruadai...”
Jälgimäi muutti 2 päivänny Sinilind, muutettu kaikkiedah 25 kerdua
Re: Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
★ Keviän 1. päivy (ezmäinargi) ★
Huondeksel L’oša havaččuu kukin laulandah. Päiväine pastau čirottau ikkunas pertin sydämeh. Ongo hyvä päivy allata ruado! Ga kohti sanojen, hänel vie ei ole ni huavettu, mittuine jygei on roita tovellizekse muanruadajakse.
Lattiel L’ošua vuottau peittoperäine pakiettu. Midäbo sen sydämes?
Vot viizitostu pasternakan siemendy!
Siemenien keral on viesti:
Nämmil suat allata ruavon.
Tervehyzin, piämies Lewis
Vaste pihal L’oša tovessah rubieu puuttumah perile, mittuine hirvei hommu on pellon perrandas. Kivyzet pidäy murendua, tuhjozet leikata, halgozet hallata, kuni ei sua kylviä hos yhty pasternakan siemendy. Ga avoivoindu ei avvuta – pidäy vaigu ottuakseh ruadoh.
Kivet murendetah kailal...
Heinät leikatah viikattehel...
Puut hallatah kirvehel...
L’oša ruadau higi očas. Jälgimäi rodieu tyhjy kohtu, kudamua pädöy ruveta kuokkimah.
Allus oldih suo, kuokku – da L’oša.
L’oša kylväy pasternakan siemenet.
Vie pidäy mustua viel valelendu.
Jälgimäi peldoine rodieu valmes. Sit pidäy vaigu vuottua. Menöy nelli päiviä, kuni pasternakat ei kazveta. Midäbo ruadua joudaval aigua? L’ošal himoittau lähtie tutkimah farmua.
Nengomas viidakos ethäi piäze ni ielleh astumah. L’osa ottau viikattehen kädeh da jatkau ruaduo.
Viizi čuassuu L’oša vie murendau, halguau da leikkuau. Čuasut vilmahtetah huomuamattah. Jälgimäi, 15.00 čuasul, häi huomuau, gu kai väit loputtih. Ruadua enämbi ei sua. Pidäy huogavuo. A kui?
L’oša reššiy, gu lähtöy gul’aiččemah dorogua myöte päivännouzuh. Oh, mittuine kaunis on koskematoi prirodu! Ilmu on kebjei hengittiä, ei moine jygei da sangei kui linnas. Onnuako vezigi tiä on märrembi.
Jälgimäi L’oša puuttuu hieruh, kus nägöy bol’ničan da laukan. L’ošal puuttuu smiettie, eigo bol’ničas kävvä rahvas, vai lieččiy douhturi zvierilöi.
Häi oppiu bol’ničan ustu, ga sidä salvattih puoli čuassuu tagaperin.
L’oša menöy rinnal olijan laukan sydämeh. Viiručkan tagan seizou kenlienne muheloittai mužikku očkat nenäl.
Mužikku on Pierre, laukan omistai. Ruvennou L’ošan peldo midä andamah, Pierre uskaldau ostua andimet hyväh hindah.
”Vähäine muanruaduo se vältämättäh elävyttäy meijän talovuttu”, Pierre duumaiččou hyväksyjen.
Pierren laukas myödävänny on kaikenualastu tavarua, kui pasternakan da kukkukapustan mugai kartohkan siemendy; zuaharii, jauhuo, riissuu, uksussua; višn’upuun, abrikosan da apel’siinan taimenii... Midä vai ei ole. No L’ošal on vaigu 500 dengua.
”Toinah parembi vie pidiä dengat omas sižälis”, häi duumaiččou. ”Ostua hos moine hyvä reppu...” Nengomah reppuh syndyy enämbi tavarua migu kormaniloih, no sih vie 1500 dengua pidäy.
Laukas L’oša nägöy naizen ruskieloin tukkienke. Briha rubieu pagizuttamah händy da suau tiijustua, što nastu kučutah Leah.
”Hyväh aigah muutit tänne”, Leah sanou. ”Kevät tiä on ylen čoma.”
Heijän paistes laukkah astuu vie toine, vihandutukkaine naine – Caroline, Pierren akku.
Caroline kerdou, gu heil on tytär Abigail, kalbei neičykky fiolietovoin tukkienke.
”Fiolietovoin?” L’oša duumaiččou ičekseh kaččojen Carolinen vihandua piädy. ”Naizil tiä toven ollah kummakkahat tukat. Eigo ole heijän vies midä kummua? Iče ruohtingo kylbie kezoidu, vai roitah tukat minul hot’ bir’uzouvoit...”
Pihal L’ošua vastah tulou neičykky. Tukat toven ollah fiolietovoit.
L’oša sanou neičykäle tervehytty. Abigail šmutkuau piädy.
”Rahvas paistih, gu kentahto rubieu elämäh sit vahnas farmas”, neidine sanou. ”Mittuine žiäli! Minä puaksuh šeikkailin ylen hyväs mieles niilöis umbeh kazvoitunnuzis peldolois.”
”Da suat šeikkailla i tuliel”, L’oša duumaiččou ičekseh. ”Sen rigeikön kuadamizeh minul ei tävvy ni tuhat vuottu.”
Puuttuu L’ošal vastavuo pihal vie toizen ristikanzanke. Muheloittajua brihua kučutah Sam. Häi sanou L’ošale tervehytty, no äijiä muudu ei pagize.
Brihan lähtijes L’oša kačahtahes čuassuloih. Vaste 18.00 č. Midä ruadua, kuni ei pie viereltä muate? Vägie muanruandah jo ei ole. L’oša rubieu gul’aimah hierus ymbäri. Pohjaspuoles häi löydäy čoman savun, kuduan keskes liblettäy vilu fontanu.
L’oša šeikkailou ielleh. Fontanas pohjazeh on sijoitunnuhes vessel lapsien elostuskohtu. Pahakse mielekse L’oša ei malta liedžuo.
L’oša astuu järilleh hieruh. Paistuu vie erähien hierulazienke häi puuttuu salounah, moizeh ammuzeh amerikkalazeh kabakkah. Sydämes on päči, bisounan libo menetiijä min härrän piäkul’l’ukku, kondiipačas dai muzikaln’oi automuattu.
Omistai Gus on luaskavu mužikku pyöryžien rožienke. Häi sanou, gu L’ošua ainos otetah sie mielihyväl vastah.
L’oša andau Gusale passibon da mustau, gu on nälläs jygiettävän ruandan periä. Eigo Gus andas hänele syvvä dai juvva?
L’oša suau men’un, no omii silmäzii uskuo ei sua. Stokanu piivoidu maksau 400 dengua, pizza – 600 dengua!
”Parembi syön net rikkuheinät”, L’oša duumaiččou.
Salounas L’oša vastavuu sepän Clintanke. Häi uskaldau kohendua L’ošan ruadovehkehet, himoitannou hänele murendua suurembua kivie libo hallata sangiembua halguo. No hierusgi nimi ei ole ilmai.
L’ošan mieleh tuaste juohtuu taloin ies kazvai rigei viidakko. Ruadua muadu on vägi jygei. Vie menöy nelli päiviä, kuni pasternakat ei kazveta myödävikse. Sitgi toinah et rodei bohatakse. Eigo seppy maltas luadie hänelleh sambuo?
Kabakan toizes pertizes on kižazualu, kuduas on divanua, biljardustola dai kaksi arcade-kabinettua.
Hurual puolel olii kižavehkeh toven ruadau! Sil voi kižata «Preeriikuningahan matku» -videokižah.
L’oša kižuau kodvazen, ga terväh terstavuu. Ved’ häi ei loppenuh omua ruandua linnas da tulluh hieruh, gu tuijottuakseh monitourah! 20.30 čuasul häi reššiy lähtie kodih. Pihalgi rodih pimei.
Omas kois – seinät vois.
Ylen uubunuh, L’oša kerras viereldäy muate, gu tirpua tulien päivän ruavot.
Huondeksel L’oša havaččuu kukin laulandah. Päiväine pastau čirottau ikkunas pertin sydämeh. Ongo hyvä päivy allata ruado! Ga kohti sanojen, hänel vie ei ole ni huavettu, mittuine jygei on roita tovellizekse muanruadajakse.
Lattiel L’ošua vuottau peittoperäine pakiettu. Midäbo sen sydämes?
Vot viizitostu pasternakan siemendy!
Siemenien keral on viesti:
Nämmil suat allata ruavon.
Tervehyzin, piämies Lewis
Vaste pihal L’oša tovessah rubieu puuttumah perile, mittuine hirvei hommu on pellon perrandas. Kivyzet pidäy murendua, tuhjozet leikata, halgozet hallata, kuni ei sua kylviä hos yhty pasternakan siemendy. Ga avoivoindu ei avvuta – pidäy vaigu ottuakseh ruadoh.
Kivet murendetah kailal...
Heinät leikatah viikattehel...
Puut hallatah kirvehel...
L’oša ruadau higi očas. Jälgimäi rodieu tyhjy kohtu, kudamua pädöy ruveta kuokkimah.
Allus oldih suo, kuokku – da L’oša.
L’oša kylväy pasternakan siemenet.
Vie pidäy mustua viel valelendu.
Jälgimäi peldoine rodieu valmes. Sit pidäy vaigu vuottua. Menöy nelli päiviä, kuni pasternakat ei kazveta. Midäbo ruadua joudaval aigua? L’ošal himoittau lähtie tutkimah farmua.
Nengomas viidakos ethäi piäze ni ielleh astumah. L’osa ottau viikattehen kädeh da jatkau ruaduo.
Viizi čuassuu L’oša vie murendau, halguau da leikkuau. Čuasut vilmahtetah huomuamattah. Jälgimäi, 15.00 čuasul, häi huomuau, gu kai väit loputtih. Ruadua enämbi ei sua. Pidäy huogavuo. A kui?
L’oša reššiy, gu lähtöy gul’aiččemah dorogua myöte päivännouzuh. Oh, mittuine kaunis on koskematoi prirodu! Ilmu on kebjei hengittiä, ei moine jygei da sangei kui linnas. Onnuako vezigi tiä on märrembi.
Jälgimäi L’oša puuttuu hieruh, kus nägöy bol’ničan da laukan. L’ošal puuttuu smiettie, eigo bol’ničas kävvä rahvas, vai lieččiy douhturi zvierilöi.
Häi oppiu bol’ničan ustu, ga sidä salvattih puoli čuassuu tagaperin.
L’oša menöy rinnal olijan laukan sydämeh. Viiručkan tagan seizou kenlienne muheloittai mužikku očkat nenäl.
Mužikku on Pierre, laukan omistai. Ruvennou L’ošan peldo midä andamah, Pierre uskaldau ostua andimet hyväh hindah.
”Vähäine muanruaduo se vältämättäh elävyttäy meijän talovuttu”, Pierre duumaiččou hyväksyjen.
Pierren laukas myödävänny on kaikenualastu tavarua, kui pasternakan da kukkukapustan mugai kartohkan siemendy; zuaharii, jauhuo, riissuu, uksussua; višn’upuun, abrikosan da apel’siinan taimenii... Midä vai ei ole. No L’ošal on vaigu 500 dengua.
”Toinah parembi vie pidiä dengat omas sižälis”, häi duumaiččou. ”Ostua hos moine hyvä reppu...” Nengomah reppuh syndyy enämbi tavarua migu kormaniloih, no sih vie 1500 dengua pidäy.
Laukas L’oša nägöy naizen ruskieloin tukkienke. Briha rubieu pagizuttamah händy da suau tiijustua, što nastu kučutah Leah.
”Hyväh aigah muutit tänne”, Leah sanou. ”Kevät tiä on ylen čoma.”
Heijän paistes laukkah astuu vie toine, vihandutukkaine naine – Caroline, Pierren akku.
Caroline kerdou, gu heil on tytär Abigail, kalbei neičykky fiolietovoin tukkienke.
”Fiolietovoin?” L’oša duumaiččou ičekseh kaččojen Carolinen vihandua piädy. ”Naizil tiä toven ollah kummakkahat tukat. Eigo ole heijän vies midä kummua? Iče ruohtingo kylbie kezoidu, vai roitah tukat minul hot’ bir’uzouvoit...”
Pihal L’ošua vastah tulou neičykky. Tukat toven ollah fiolietovoit.
L’oša sanou neičykäle tervehytty. Abigail šmutkuau piädy.
”Rahvas paistih, gu kentahto rubieu elämäh sit vahnas farmas”, neidine sanou. ”Mittuine žiäli! Minä puaksuh šeikkailin ylen hyväs mieles niilöis umbeh kazvoitunnuzis peldolois.”
”Da suat šeikkailla i tuliel”, L’oša duumaiččou ičekseh. ”Sen rigeikön kuadamizeh minul ei tävvy ni tuhat vuottu.”
Puuttuu L’ošal vastavuo pihal vie toizen ristikanzanke. Muheloittajua brihua kučutah Sam. Häi sanou L’ošale tervehytty, no äijiä muudu ei pagize.
Brihan lähtijes L’oša kačahtahes čuassuloih. Vaste 18.00 č. Midä ruadua, kuni ei pie viereltä muate? Vägie muanruandah jo ei ole. L’oša rubieu gul’aimah hierus ymbäri. Pohjaspuoles häi löydäy čoman savun, kuduan keskes liblettäy vilu fontanu.
L’oša šeikkailou ielleh. Fontanas pohjazeh on sijoitunnuhes vessel lapsien elostuskohtu. Pahakse mielekse L’oša ei malta liedžuo.
L’oša astuu järilleh hieruh. Paistuu vie erähien hierulazienke häi puuttuu salounah, moizeh ammuzeh amerikkalazeh kabakkah. Sydämes on päči, bisounan libo menetiijä min härrän piäkul’l’ukku, kondiipačas dai muzikaln’oi automuattu.
Omistai Gus on luaskavu mužikku pyöryžien rožienke. Häi sanou, gu L’ošua ainos otetah sie mielihyväl vastah.
L’oša andau Gusale passibon da mustau, gu on nälläs jygiettävän ruandan periä. Eigo Gus andas hänele syvvä dai juvva?
L’oša suau men’un, no omii silmäzii uskuo ei sua. Stokanu piivoidu maksau 400 dengua, pizza – 600 dengua!
”Parembi syön net rikkuheinät”, L’oša duumaiččou.
Salounas L’oša vastavuu sepän Clintanke. Häi uskaldau kohendua L’ošan ruadovehkehet, himoitannou hänele murendua suurembua kivie libo hallata sangiembua halguo. No hierusgi nimi ei ole ilmai.
L’ošan mieleh tuaste juohtuu taloin ies kazvai rigei viidakko. Ruadua muadu on vägi jygei. Vie menöy nelli päiviä, kuni pasternakat ei kazveta myödävikse. Sitgi toinah et rodei bohatakse. Eigo seppy maltas luadie hänelleh sambuo?
Kabakan toizes pertizes on kižazualu, kuduas on divanua, biljardustola dai kaksi arcade-kabinettua.
Hurual puolel olii kižavehkeh toven ruadau! Sil voi kižata «Preeriikuningahan matku» -videokižah.
L’oša kižuau kodvazen, ga terväh terstavuu. Ved’ häi ei loppenuh omua ruandua linnas da tulluh hieruh, gu tuijottuakseh monitourah! 20.30 čuasul häi reššiy lähtie kodih. Pihalgi rodih pimei.
Omas kois – seinät vois.
Ylen uubunuh, L’oša kerras viereldäy muate, gu tirpua tulien päivän ruavot.
Jälgimäi muutti 1 päivänny Sinilind, muutettu kaikkiedah 25 kerdua
Re: Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
★ Keviän 2. päivy (toinargi) ★
Uuzi päivy! Pasternakat kai ollah muas; ei varoi viennyh taimenii yön aigua. Poštujuaššiekas on L’ošah niškoi mittuinelienne kirjaine. Kenbo hänele kirjuttau?
Terveh!
Tulin vaste kodih kalastusmatkal. Kuččuzin sinuu tulemah rannale.
Minul on sinule dieluo.
Tervehyzin
Willy
L’oša vie ei nähnyh eigo randua, eigo Willyö. Pidäyhäi lähtie, konzu kučutah.
L’oša kaččou kartua gu nähtä, kui puuttuo rannale. Ozutahes, ezmäi pidäy astuo dorogua myö päivännouzuh, hieruh, sit suveh, kuni varbahat ei upota čuuruh.
L’oša lähtöy matkah da jälgimäi puuttuu rannale. Kenlienne mužikku kuriu randuteloil. Onnuako pöhkyttäi on Willy, kudai vuottau L’ošua?
Toven on Willy – ribuhine, reduhine mužikku šliäpänke, pitkän parranke dai trupkanke.
”Terveh, briha”, kalaniekku sanou muheloittajen. Häi on hyväs mieles, gu jälgimäi vastavuu L’ošanke. Mužikku oli kalastamas merel kuun päivät. Äijy hyviä kalua puutui myvvä. Jälgimäi häi suai kylläl dengua, gu ostua uuzi ongiruagu.
”Sinä suat minun vahnan ongen”, kalaniekku sanou L’ošale. ”Minule on tärgei, gu tulii polvigi rubieu pyydämäh kalua. Toinah sinä voit toiči ostua midätahto minun laukkazes.”
Bambukas luajitus ongiruagas on kai, midä pidäy ongitandah niškoi: i kubloi, i siimu, i koukkuine. Ga tarkah sanuo, eigo vehkeh ole spinningu?
Yksikai L’oša kerras tahtou sidä opitella. Koukkuine kaduou vedeh. Pulloine keiluu pinnal.
Aldoloi kačelles L’ošan mielen pinnas läbi nostah hämärdynnyöt mustokuvazet, gu häi lapsete ongitti died’oinke jogirannas. Menetiijä kui juohtutah mieleh net vesselät luvut, kudamii luvetteli died’oi.
”Ahven argu, perze märgy!” L’oša kirrahtau iänel. ”Ota ongi, syö čyöttö...”
Kodvazen mendyy pulloine lekahtahes. Ruattihgo luvut? Anna ahnas kala puutui ongeh!
Uraa! Siiman piäs bringuu mittuinelienne vaskenkarvalline kala.
L’oša ottau kalan kädeh. Piduhuttu – 12,7 cm. Ozutahes, gu se on čirozenkala. Ga L’oša tottu sanuo nikonzu ei kuulluh moizes vezielätis.
L’ošal himoittas ongittua ližiä, no kormanih jo ei synny niyhty kalua.
Eigo L’oša vois myvvä kalua Willyle da ongittua tostu? Ga ei. Willyl ičel nygöi himoittau ongittua.
Vot L’oša rubieu tutkimah randua. Päivännouzupuoles briha löydäy kenenlienne kalaniekan kodizen.
Kenenbo taloi? Willyn? Toinah ei, Willy ved’ eläy randuteloil olijas kois. L’oša oppiu kiägiä, a kodizen veräi on lukus. Sydämeh piästä ei sua.
Kodizen oigiel puolel on mittuinelienne jogine. Toizel puolel nägyy havvinkukkaruo. Sildua vai ei ole. 300 puukappalehes voibi luadie sildua, no L’ošal on vai 34 puudu...
Willy viegi ei tahto ostua kalua. L’oša lähtöy järilleh hieruh. Sie häi vastavuu Pennynke.
Penny sanou, gu häi on menemäs opastamah kahtu lastu, Vincentua da Jasua. Ruado ei ole kebjei, a inehmizes on tärgei avvuttua lapsile.
Hierus L’oša löydäy uvven kodizen. Eigo se ole bibliotiekku?
Kodine on täyzi kirjupualiččua. Vältämättäh on kirjasto.
L’oša kačahtahes ičes ymbäri, sit stolan tagan olijah ristikanzah. Mužikku koskettau omassah hattuu, gu andua tervehytty.
”Terveh tulgua Stardew Valleyn Arheolougizeh Laitokseh”, mužikku sanou.
L’ošal silmät piäs ällistytäh.
”Midä, eigo olluhgi kirjasto?” häi kyzyy. ”Kusbo kai net muaspäi otetut ammuzet tavarat?”
”Ongo huigei...” Gunther burbettau. ”Meijän ielline kuruattoru näppäi Laitoksen kogomuksen. Omah kormanih sydäi kai lövvöt da pagei. Meil ei jo ole niyhty artefaktua rahvahale ozuttua.”
L’oša kerras nägöy omassah mieles, kui kuruattoru oppiu syvätä čamodanah kogonastu dinozauran skeliettiä.
”Mužikku kabrasti ei vaigu omat luut”, briha ajattelou.
”Yksikai”, Gunther jatkau parembas mieles, ”myö tämän problieman terväh sellitämmö! Löydänet midä vahnua tavarua libo minerualua, etgo sanele niilöih näh minule?”
L’oša uskaldau sanelta. A nygöi häi jatkau Pelican Townan tutkimistu.
Dorogal L’oša nägöy brihaččuzen Vincentan. L’oša kačahtahes čuassuloih – 10:20 č. Eigo poijal pidäs olla Pennyn opastukses?
L’oša jatkau matkua da puuttuu sepän pajah. Clint, tiettäväine, eläy tiä.
Sepän pajas ollah kai sepän ruadovehkehet – päčči, pal’l’u, alužin.
”Ruadoh pidäy pättävät brujat”, seppy sanou vagavah. ”Älä čakkua leibiä, gu ollou vigua veičes.” Nämmien viižahuon sanoin jälgeh seppy ehoittau, gu luadie L’ošale vaskizet ruadovehkehet.
”Äijygo maksetah net brujat?” L’oša kyzyy da kačahtahes omassah kormanih, kus hänel ollah kai omat muallizet elot, kaikkiedah 500 dengua.
”Ei äijy”, Clint sanou hyväs mieles. ”Vaigu 2 000 dengua.”
”Ga minä sit yhten suan”, L’oša sanou. ”Minul on 500.”
Clint kaččou L’ošua očču ruppilois.
”Ellendit pahoi”, seppy sanou. ”Yksi ruadovehkeh maksau 2 000...”
Ei ole L’ošal moizii dengoi. Häi reššiy jatkua matkua.
Toizes čupus häi vastavuu hierun piämiehen Lewisanke. Mužikku kohendelou kukkuvagoloi omassah savus.
”Hyvingo magait vahnas kodizes?” piämies kyzyy hyväs mieles.
”Ylen hyvin”, L’oša vastuau. Kodvazen paistuu häi jatkau matkua bol’niččah. Sie häi tuttavuu vahnan akkazen Evelynanke.
”Tule terveh, brihaine!” baboihut sanou ystävällizesti. ”Tahtonet, kuču vai minuu buabokse.”
Bol’ničas myvväh lekarstvua, no net ollah ylen kallehet – 1 000 dengua yksi butilku. Anna ei L’ošaine voimatu, kuni ei peldo rubie andamah myödäviä...
Bol’ničas, tiettäväine, pidäy i douhturi. L’oša terväh vastavuu hänenke.
”Terveh teile”, Harvey sanou. ”Minä liečin rahvastu täs hierus. Moine ruado äijän andau minulleni.”
”Äijän dengua, tarkoittau”, L’oša duumaiččou ičekseh. ”Lekarstvoin hindu on moine korgei, ga butilkat onnuako luajittih almuazas.”
”Toivon, gu aijan aloh sinungi ruado rodieu moine andai”, Harvey sanou nagrajen.
L’oša toivou lujah, gu nikonzu ei rubie kyzymäh pasternakas tuhattu dengua. Häi proššaičehes douhturinke da lähtöy laukkah.
Laukas L’oša nägöy Abigailua, no neidine ei ole hyvis mielis, eigo tahto paista.
Toizes pertizes rahvas luajitah fiskul’tuurua.
Liikundu, tiettäväine, ližiäy elaijanvägie dai parendau mielialua. No L’oša vaigu nagrau akkazien tölmändiä da öhkimisty. Muanruadajale moine ei pie! Lihakset ved’ kazvetah ruavon puoles. Pädis akkazilegi vaigu heinäzii kandua.
L’oša mänöy järilleh myöndystolale da kyzyy Pierrel, äigygo maksetah siemenet. Hinnat ollah moizet:
Pasternakku – 20
Fasoli – 60
Kukkukapustu – 80
Kartohku – 50
Himoittais L’ošal panna muah kartohkua. Net kazvetah kuvves päiväs, no yhtel kabrastandal voibi suaja enämbi yhty kartohkua. Ga sit häi mustau, gu ei sua nimidä ostua – eihäi kormanis olluh sijua ni yhtele kalale, semmite kartohkuhuavozele.
Kois L’oša luadiu puus sundugan, gu panna sih ylimiärästy tavarua, kuni ei sua dengua reppuh niškoi.
Häi panou sundugah kazvoksispäi suavut kuijut, kivyzet dai oksazet.
Vot on kormanis sijua!
L’oša juoksou järilleh Pierren laukkah, no puuttuu pihah 17.40 čuasul – 40 minuuttua (30 sekundua) jälles salvanduaigua. Himoittas panna mattii.
Gu Willygi ei rubie torguimah kalal jälles 17.00 čuassuu, L’oša istuhes randuteloile ongittamah. Toinah häi voibi myvvä kalat Willyle tuliel huondeksel.
L’oša ongittau, ongittau ehtässäh. Yksikai kala toizen peräh piäzöy koukkuzespäi da uidelou pagoh. Ozutahes, gu kalaniekannugi olendu ei ole moine kebjei.
L’oša myöstyy kodih tyhjien kormaniloinke. Toinah hänel lykystäy kävvä laukas da myvvä čirozenkala kalaniekale Willyle huomei...
Uuzi päivy! Pasternakat kai ollah muas; ei varoi viennyh taimenii yön aigua. Poštujuaššiekas on L’ošah niškoi mittuinelienne kirjaine. Kenbo hänele kirjuttau?
Terveh!
Tulin vaste kodih kalastusmatkal. Kuččuzin sinuu tulemah rannale.
Minul on sinule dieluo.
Tervehyzin
Willy
L’oša vie ei nähnyh eigo randua, eigo Willyö. Pidäyhäi lähtie, konzu kučutah.
L’oša kaččou kartua gu nähtä, kui puuttuo rannale. Ozutahes, ezmäi pidäy astuo dorogua myö päivännouzuh, hieruh, sit suveh, kuni varbahat ei upota čuuruh.
L’oša lähtöy matkah da jälgimäi puuttuu rannale. Kenlienne mužikku kuriu randuteloil. Onnuako pöhkyttäi on Willy, kudai vuottau L’ošua?
Toven on Willy – ribuhine, reduhine mužikku šliäpänke, pitkän parranke dai trupkanke.
”Terveh, briha”, kalaniekku sanou muheloittajen. Häi on hyväs mieles, gu jälgimäi vastavuu L’ošanke. Mužikku oli kalastamas merel kuun päivät. Äijy hyviä kalua puutui myvvä. Jälgimäi häi suai kylläl dengua, gu ostua uuzi ongiruagu.
”Sinä suat minun vahnan ongen”, kalaniekku sanou L’ošale. ”Minule on tärgei, gu tulii polvigi rubieu pyydämäh kalua. Toinah sinä voit toiči ostua midätahto minun laukkazes.”
Bambukas luajitus ongiruagas on kai, midä pidäy ongitandah niškoi: i kubloi, i siimu, i koukkuine. Ga tarkah sanuo, eigo vehkeh ole spinningu?
Yksikai L’oša kerras tahtou sidä opitella. Koukkuine kaduou vedeh. Pulloine keiluu pinnal.
Aldoloi kačelles L’ošan mielen pinnas läbi nostah hämärdynnyöt mustokuvazet, gu häi lapsete ongitti died’oinke jogirannas. Menetiijä kui juohtutah mieleh net vesselät luvut, kudamii luvetteli died’oi.
”Ahven argu, perze märgy!” L’oša kirrahtau iänel. ”Ota ongi, syö čyöttö...”
Kodvazen mendyy pulloine lekahtahes. Ruattihgo luvut? Anna ahnas kala puutui ongeh!
Uraa! Siiman piäs bringuu mittuinelienne vaskenkarvalline kala.
L’oša ottau kalan kädeh. Piduhuttu – 12,7 cm. Ozutahes, gu se on čirozenkala. Ga L’oša tottu sanuo nikonzu ei kuulluh moizes vezielätis.
L’ošal himoittas ongittua ližiä, no kormanih jo ei synny niyhty kalua.
Eigo L’oša vois myvvä kalua Willyle da ongittua tostu? Ga ei. Willyl ičel nygöi himoittau ongittua.
Vot L’oša rubieu tutkimah randua. Päivännouzupuoles briha löydäy kenenlienne kalaniekan kodizen.
Kenenbo taloi? Willyn? Toinah ei, Willy ved’ eläy randuteloil olijas kois. L’oša oppiu kiägiä, a kodizen veräi on lukus. Sydämeh piästä ei sua.
Kodizen oigiel puolel on mittuinelienne jogine. Toizel puolel nägyy havvinkukkaruo. Sildua vai ei ole. 300 puukappalehes voibi luadie sildua, no L’ošal on vai 34 puudu...
Willy viegi ei tahto ostua kalua. L’oša lähtöy järilleh hieruh. Sie häi vastavuu Pennynke.
Penny sanou, gu häi on menemäs opastamah kahtu lastu, Vincentua da Jasua. Ruado ei ole kebjei, a inehmizes on tärgei avvuttua lapsile.
Hierus L’oša löydäy uvven kodizen. Eigo se ole bibliotiekku?
Kodine on täyzi kirjupualiččua. Vältämättäh on kirjasto.
L’oša kačahtahes ičes ymbäri, sit stolan tagan olijah ristikanzah. Mužikku koskettau omassah hattuu, gu andua tervehytty.
”Terveh tulgua Stardew Valleyn Arheolougizeh Laitokseh”, mužikku sanou.
L’ošal silmät piäs ällistytäh.
”Midä, eigo olluhgi kirjasto?” häi kyzyy. ”Kusbo kai net muaspäi otetut ammuzet tavarat?”
”Ongo huigei...” Gunther burbettau. ”Meijän ielline kuruattoru näppäi Laitoksen kogomuksen. Omah kormanih sydäi kai lövvöt da pagei. Meil ei jo ole niyhty artefaktua rahvahale ozuttua.”
L’oša kerras nägöy omassah mieles, kui kuruattoru oppiu syvätä čamodanah kogonastu dinozauran skeliettiä.
”Mužikku kabrasti ei vaigu omat luut”, briha ajattelou.
”Yksikai”, Gunther jatkau parembas mieles, ”myö tämän problieman terväh sellitämmö! Löydänet midä vahnua tavarua libo minerualua, etgo sanele niilöih näh minule?”
L’oša uskaldau sanelta. A nygöi häi jatkau Pelican Townan tutkimistu.
Dorogal L’oša nägöy brihaččuzen Vincentan. L’oša kačahtahes čuassuloih – 10:20 č. Eigo poijal pidäs olla Pennyn opastukses?
L’oša jatkau matkua da puuttuu sepän pajah. Clint, tiettäväine, eläy tiä.
Sepän pajas ollah kai sepän ruadovehkehet – päčči, pal’l’u, alužin.
”Ruadoh pidäy pättävät brujat”, seppy sanou vagavah. ”Älä čakkua leibiä, gu ollou vigua veičes.” Nämmien viižahuon sanoin jälgeh seppy ehoittau, gu luadie L’ošale vaskizet ruadovehkehet.
”Äijygo maksetah net brujat?” L’oša kyzyy da kačahtahes omassah kormanih, kus hänel ollah kai omat muallizet elot, kaikkiedah 500 dengua.
”Ei äijy”, Clint sanou hyväs mieles. ”Vaigu 2 000 dengua.”
”Ga minä sit yhten suan”, L’oša sanou. ”Minul on 500.”
Clint kaččou L’ošua očču ruppilois.
”Ellendit pahoi”, seppy sanou. ”Yksi ruadovehkeh maksau 2 000...”
Ei ole L’ošal moizii dengoi. Häi reššiy jatkua matkua.
Toizes čupus häi vastavuu hierun piämiehen Lewisanke. Mužikku kohendelou kukkuvagoloi omassah savus.
”Hyvingo magait vahnas kodizes?” piämies kyzyy hyväs mieles.
”Ylen hyvin”, L’oša vastuau. Kodvazen paistuu häi jatkau matkua bol’niččah. Sie häi tuttavuu vahnan akkazen Evelynanke.
”Tule terveh, brihaine!” baboihut sanou ystävällizesti. ”Tahtonet, kuču vai minuu buabokse.”
Bol’ničas myvväh lekarstvua, no net ollah ylen kallehet – 1 000 dengua yksi butilku. Anna ei L’ošaine voimatu, kuni ei peldo rubie andamah myödäviä...
Bol’ničas, tiettäväine, pidäy i douhturi. L’oša terväh vastavuu hänenke.
”Terveh teile”, Harvey sanou. ”Minä liečin rahvastu täs hierus. Moine ruado äijän andau minulleni.”
”Äijän dengua, tarkoittau”, L’oša duumaiččou ičekseh. ”Lekarstvoin hindu on moine korgei, ga butilkat onnuako luajittih almuazas.”
”Toivon, gu aijan aloh sinungi ruado rodieu moine andai”, Harvey sanou nagrajen.
L’oša toivou lujah, gu nikonzu ei rubie kyzymäh pasternakas tuhattu dengua. Häi proššaičehes douhturinke da lähtöy laukkah.
Laukas L’oša nägöy Abigailua, no neidine ei ole hyvis mielis, eigo tahto paista.
Toizes pertizes rahvas luajitah fiskul’tuurua.
Liikundu, tiettäväine, ližiäy elaijanvägie dai parendau mielialua. No L’oša vaigu nagrau akkazien tölmändiä da öhkimisty. Muanruadajale moine ei pie! Lihakset ved’ kazvetah ruavon puoles. Pädis akkazilegi vaigu heinäzii kandua.
L’oša mänöy järilleh myöndystolale da kyzyy Pierrel, äigygo maksetah siemenet. Hinnat ollah moizet:
Pasternakku – 20
Fasoli – 60
Kukkukapustu – 80
Kartohku – 50
Himoittais L’ošal panna muah kartohkua. Net kazvetah kuvves päiväs, no yhtel kabrastandal voibi suaja enämbi yhty kartohkua. Ga sit häi mustau, gu ei sua nimidä ostua – eihäi kormanis olluh sijua ni yhtele kalale, semmite kartohkuhuavozele.
Kois L’oša luadiu puus sundugan, gu panna sih ylimiärästy tavarua, kuni ei sua dengua reppuh niškoi.
Häi panou sundugah kazvoksispäi suavut kuijut, kivyzet dai oksazet.
Vot on kormanis sijua!
L’oša juoksou järilleh Pierren laukkah, no puuttuu pihah 17.40 čuasul – 40 minuuttua (30 sekundua) jälles salvanduaigua. Himoittas panna mattii.
Gu Willygi ei rubie torguimah kalal jälles 17.00 čuassuu, L’oša istuhes randuteloile ongittamah. Toinah häi voibi myvvä kalat Willyle tuliel huondeksel.
L’oša ongittau, ongittau ehtässäh. Yksikai kala toizen peräh piäzöy koukkuzespäi da uidelou pagoh. Ozutahes, gu kalaniekannugi olendu ei ole moine kebjei.
L’oša myöstyy kodih tyhjien kormaniloinke. Toinah hänel lykystäy kävvä laukas da myvvä čirozenkala kalaniekale Willyle huomei...
Jälgimäi muutti 1 päivänny Sinilind, muutettu kaikkiedah 25 kerdua
Re: Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
★ Keviän 3. päivy (kolmaspäivy) ★
Huondeksel vihmuu čipettäy. Poštujuaššiekas tuaste on kirjaine...
... ga se on vaigu rekluamu reppuh nähte. L’ošal ved’ vie ei ole tuhattu dengua repun ostandah niškoi. Reppu nygöi tiettäväine ei ole vältämätöi, a vešit hyvin synnytäh L’ošan luajittuh sundugah.
Kirjazen lugiettuu L’oša rubieu ruadamah. Häi kuadau puun, gu suaja ližiä peldomuadu.
L’oša niittäy heinät viikattehel.
Sit häi luadiu tyhjäh kohtah uvven peldojunozen dai panou sih heinäzis kirvonnuzii siemenii. Onnuako net ollah pasternakan siemenet?
Kodizes häi virittäy päčin lämmäh.
Savvu nouzou kodizen truvaspäi. Hyvä on lähtie ostamah siemendy da myöstyö lämmäh pertih.
Hierus vuottau ebämielužu hämmästys. Pierren laukku on salvattu kolmaspäivin.
L’oša viegi ei sua ostua siemendy. Ga silloi häi nägöy, gu laukan seinäs on mittuinelienne ilmoitus.
Willy tahtou kuhkuttua rahvastu kalastamah – andau 120 dengan palkindon moizele ristikanzale, kudai pyydäy kolme sardiinua. Kalat ongittai suau jättiä ičel.
”120 dengua dai vie min Willy maksau kalois”, L’oša duumaiččou. Puutuigo hänel ruveta alallizekse kalaniekakse? Toinah ei, no siemendygi ei ole; nimidä et rua.
Ken kezät ongiu, sidä talvet nälgy čongiu, sanottih ammuine rahvas. ”Yhtelläh”, L’oša duumaiččou, ”et suanne ottua päivän palkua muaspäi, ga sit viespäi ota.”
L’oša reššiy ruveta ongittamah randuteloil, gu suaja net kolme sardiinua.
L’oša ongittau hätken. Briha jo unohtau, gu pidi suaja juuri kolme sardiinua. Ongeh hänele puututah
– 1 sardiinu
– 2 murennuttu cd-diskua
– 2 sel’otkua
– 2 palua veziheiniä
– 1 märgy gazietan palaine
– 1 ančoussu.
Jälgimäi Willy on omas laukas. L’oša rubieu torguičemah – myöy kalaniekale sardiinan, sel’otkat, ančousan dai vie egläi suavun čirozenkalan.
Kaikkiedah L’oša suau kalois 160 dengua. Nygöi hänel – 660 dengua.
Silloi vaste L’oša mustau, gu Willy uskaldi maksua 120 dengua, gu ken suannou kolme sardiinua. L’oša uvvessah rubieu ongittamah.
Proidiu kodvaine, toine. Sualehekse tulou
– 1 veziheiny
– 3 sardiinua
– 1 ančoussu.
Ga pahakse mieldy Willy jo salbai omassah laukan. L’ošal pidäy myöstyö randuteloile huomei, gu suaja palkindo da myvvä kalat.
”Yhtelläh, minä ved’ olen muanruadai, engo nimittuine kalaniekku”, häi mustoittau iččiedäh da lähtöy kodih ruadamah vie vähäine muadu.
Vot on L’ošal hyvä tulla lämmäh pertih. Kaiken päivän häi ruadoi vihmas; perze on märgy kui ahvenal.
L’oša kerras viereldäy maguamah. Oh, mittuine čoma on oma kravattine jälles jygien päivän ruaduo. Menetiijä, nägöygo muanruadai konzu kebjiedy päiviä...
Huondeksel vihmuu čipettäy. Poštujuaššiekas tuaste on kirjaine...
... ga se on vaigu rekluamu reppuh nähte. L’ošal ved’ vie ei ole tuhattu dengua repun ostandah niškoi. Reppu nygöi tiettäväine ei ole vältämätöi, a vešit hyvin synnytäh L’ošan luajittuh sundugah.
Kirjazen lugiettuu L’oša rubieu ruadamah. Häi kuadau puun, gu suaja ližiä peldomuadu.
L’oša niittäy heinät viikattehel.
Sit häi luadiu tyhjäh kohtah uvven peldojunozen dai panou sih heinäzis kirvonnuzii siemenii. Onnuako net ollah pasternakan siemenet?
Kodizes häi virittäy päčin lämmäh.
Savvu nouzou kodizen truvaspäi. Hyvä on lähtie ostamah siemendy da myöstyö lämmäh pertih.
Hierus vuottau ebämielužu hämmästys. Pierren laukku on salvattu kolmaspäivin.
L’oša viegi ei sua ostua siemendy. Ga silloi häi nägöy, gu laukan seinäs on mittuinelienne ilmoitus.
Willy tahtou kuhkuttua rahvastu kalastamah – andau 120 dengan palkindon moizele ristikanzale, kudai pyydäy kolme sardiinua. Kalat ongittai suau jättiä ičel.
”120 dengua dai vie min Willy maksau kalois”, L’oša duumaiččou. Puutuigo hänel ruveta alallizekse kalaniekakse? Toinah ei, no siemendygi ei ole; nimidä et rua.
Ken kezät ongiu, sidä talvet nälgy čongiu, sanottih ammuine rahvas. ”Yhtelläh”, L’oša duumaiččou, ”et suanne ottua päivän palkua muaspäi, ga sit viespäi ota.”
L’oša reššiy ruveta ongittamah randuteloil, gu suaja net kolme sardiinua.
L’oša ongittau hätken. Briha jo unohtau, gu pidi suaja juuri kolme sardiinua. Ongeh hänele puututah
– 1 sardiinu
– 2 murennuttu cd-diskua
– 2 sel’otkua
– 2 palua veziheiniä
– 1 märgy gazietan palaine
– 1 ančoussu.
Jälgimäi Willy on omas laukas. L’oša rubieu torguičemah – myöy kalaniekale sardiinan, sel’otkat, ančousan dai vie egläi suavun čirozenkalan.
Kaikkiedah L’oša suau kalois 160 dengua. Nygöi hänel – 660 dengua.
Silloi vaste L’oša mustau, gu Willy uskaldi maksua 120 dengua, gu ken suannou kolme sardiinua. L’oša uvvessah rubieu ongittamah.
Proidiu kodvaine, toine. Sualehekse tulou
– 1 veziheiny
– 3 sardiinua
– 1 ančoussu.
Ga pahakse mieldy Willy jo salbai omassah laukan. L’ošal pidäy myöstyö randuteloile huomei, gu suaja palkindo da myvvä kalat.
”Yhtelläh, minä ved’ olen muanruadai, engo nimittuine kalaniekku”, häi mustoittau iččiedäh da lähtöy kodih ruadamah vie vähäine muadu.
Vot on L’ošal hyvä tulla lämmäh pertih. Kaiken päivän häi ruadoi vihmas; perze on märgy kui ahvenal.
L’oša kerras viereldäy maguamah. Oh, mittuine čoma on oma kravattine jälles jygien päivän ruaduo. Menetiijä, nägöygo muanruadai konzu kebjiedy päiviä...
Jälgimäi muutti 1 päivänny Sinilind, muutettu kaikkiedah 25 kerdua
Re: Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
★ Keviän 4. päivy (nelläspäivy) ★
Egläine kalastandu ei mennyh sudre: havaččuhuu L’oša huomuau, gu maltau parem ongittua. Ristikanzan nerot ved’ kohetah huogavujes. Toinah nygöi ongeh puuttuu enäm kalua.
Tänäpäi L’ošale pidäy palkindo sardiinois da siemenet laukas. Ga ezmäi häi rubieu kabrastamah rigeikkyö.
Kivii murdajes L’oša löydäy kummakkahan kivyön, jäičän jyttyzen.
L’oša lähtöy randuteloile, gu suaja Willyspäi 120 dengan palkindo kolmes sardiinas.
Matkal häi nägöy, gu tuhjoloin tagan skoččiu čoma jänöi.
Rannal L’oša keriäy kaksi havvinkukkaruo. Toinah niilöis suau dengua, vai pidäy reunustua niilöil kukkuvavot?
L’oša menöy randuteloil olijah kodizeh da ozuttau Willyle kolmie sardiinua.
Willy on hyväs mieles, gu L’oša pyydi kai kolme kalua. Vie ei kavota kalaniekat muailmas.
”Sardiinu on ylen hyvä suales”, Willy sanou. ”Hyö ainos peitytäh kummakkahih kohtih.”
L’oša suau Willyspäi 120 dengua palkindokse daigi kaikkiedah 170 dengua kalois, havvinkukkarolois – 100. Dengua hänel on nygöi 1050. Pädis ostua reppu, no toinah siemenet ollah tärgiembät.
Rannal lennelläh kajoit. Pikkarazes pertizespäi astuu kenlienne pitkytukkaine briha.
”Ah, sinä ved’ olet se uuzi muanruadai, kudamua myö kaikin vuotimmo”, briha sanou. ”Rahvas äijäl paistih sinun tulendas”, häi jatkau da oijendau käin. ”Minuu kučutah Elliot... Randupertine on minun kodi. Mieleh on tuttavuo.”
L’ošale ei puutu tiijustua, midä Elliott ruadau, midä eläy. Ongo briha sežo kalaniekku? Kohti sanojen häi ei ozuttai moizekse. Sanotah, gu lindu tunduu sulgazis. Ga nävös ethäi tiijä ristikanzan syväindy – ei ole hänel niyhty sulgastu.
L’oša lähtöy laukkah, ga puuttuu ezmäi sepällyö. Toinah seppy vois murendua kummakkahan kivijäiččäzen.
Kivijäiččy pidäy panna sepän alužimele. Kiven murendamine maksau 25 dengua.
L’oša oppiu panna jäiččäzen alužimele, ga nimidä ei tapahtu.
L’oša ei malta sellittiä probliemua. Kivijäiččy jiägäh mistieriekse.
Matkal Pierren laukkah L’oša nägöy supermarketan. Händy äijäl ei himoita astuo sen syväimeh, no hierun piälikkö Lewis kuhkutti L’ošua tuttavumah kaikkien hierulazienke. Supermarketas vois olla vie tundemattomua ristikanzua.
Supermarketas L’oša nägöy Paman, no inehmine joi salounas äijän piivoidu eigo ole voindalleh. On pahas mieles, pohmel’l’as. Ystävällizesti häi kyzyy L’ošua kabrastamahes iäre.
Supermarketas sežo myvväh siemendy, ga net ollah kallehembat, migu laukas. Kartohkuhuavo maksau hierulaukas 50 dengua, marketas – 62. L’oša ei suvaiče markettua. Parem kandua dengat Pierren kormanih da kannattau omua hierulaukkua.
”Terveh tulgua JojaMartah!” sanou toizen stolan tagan olii mužikku. ”Kuibo Työ elättö? Myö vie emmo vastavunnuh.”
”Minä olen Morris, Joja KlientuTyydyväžyön Edustai”, mužikku jatkau. ”Konzu Työ tahtotte roita Joja Ozanottajakse, minä mielihyväl avvutan! Joja Ozanottajannu voitto avvuttua omua hierua meijän ruadojoukon vuoh... gu vai sovimmo hinnas, tiettäväine.”
L’ošul niškukarvat kai noštah pystöi nämmien paginoin periä. Täh on mittuinelienne koiru havvattu.
”Oh, vie yksi dielo...” Morris ližiäy muheloittajen ahnahasti. ”Hierun piämies Lewis uskaldi, gu andau meijän luadie hierun vahnas kul’tuurukeskukses Joja Varasto, vai suammo vie yhten ozanottajan. Ongo hyvä! Ozanottamine maksau 5 000 dengua. Tahtotgo liittyö meih?”
”Nikonzu en!” L’oša duumaiččou syngäs mieles. Pidihäi tiediä. Händy nivouse ei mielytä moine monikanzalline korporaciikapitalismu.
”A midä rodih vahnan centranke?” häi smiettii astujes pihale. ”Mindäh ei rahvas iče käytetä sidä?”
Jälgimäi L’oša puuttuu Pierren laukah. Ongo hyvä moine pieni, mielužu laukkaine.
L’oša ostau Pierrespäi 2 fasolii, 2 kartohkua, 2 kukkukapustua. Jiäy vie 670 dengua.
Kodih mendyy L’oša levendäy pelduo, panou muah i kartohkat i fasolit. Silkeskie häi mustau, gu ei valatannuh pelduo huondeksel! Muadu et muanita. Taimenile pidäyhäi andua juvva.
L’oša kerras valelou peldozet viel.
Ildassah L’oša ruadau muadu. Äijy on kabrastettavua. Kivilöin hakkuamistu da halloin halguamistu. Erähän puun kuattuu häi löydäy midägi diivittäviä.
Ongo čuuduo! Puuloin tagan oli kivine stola. Eigo se ole mittuinelienne altari?
L’oša tutkiu tarkembah. Kives on midälienne tekstua...
L’ošaine –
Vuota minun järilleh tulendua kolmannen vuvven huondeshämäräs.
– Died’oi
L’oša ei ellendä viestii. Järilleh tulendua? Ved’ died’oi jo siirdyi tuonilmazih...
Pimenijäs illas altari ozutahes vähästy varaittavakse. L’oša jättäy altarin meččäh, kiiruhtau omah kodih, omah magavosijah. Toinah häi voibi mennä kaččomah altarii uvvessah huondeksel, päivypastos...
Egläine kalastandu ei mennyh sudre: havaččuhuu L’oša huomuau, gu maltau parem ongittua. Ristikanzan nerot ved’ kohetah huogavujes. Toinah nygöi ongeh puuttuu enäm kalua.
Tänäpäi L’ošale pidäy palkindo sardiinois da siemenet laukas. Ga ezmäi häi rubieu kabrastamah rigeikkyö.
Kivii murdajes L’oša löydäy kummakkahan kivyön, jäičän jyttyzen.
L’oša lähtöy randuteloile, gu suaja Willyspäi 120 dengan palkindo kolmes sardiinas.
Matkal häi nägöy, gu tuhjoloin tagan skoččiu čoma jänöi.
Rannal L’oša keriäy kaksi havvinkukkaruo. Toinah niilöis suau dengua, vai pidäy reunustua niilöil kukkuvavot?
L’oša menöy randuteloil olijah kodizeh da ozuttau Willyle kolmie sardiinua.
Willy on hyväs mieles, gu L’oša pyydi kai kolme kalua. Vie ei kavota kalaniekat muailmas.
”Sardiinu on ylen hyvä suales”, Willy sanou. ”Hyö ainos peitytäh kummakkahih kohtih.”
L’oša suau Willyspäi 120 dengua palkindokse daigi kaikkiedah 170 dengua kalois, havvinkukkarolois – 100. Dengua hänel on nygöi 1050. Pädis ostua reppu, no toinah siemenet ollah tärgiembät.
Rannal lennelläh kajoit. Pikkarazes pertizespäi astuu kenlienne pitkytukkaine briha.
”Ah, sinä ved’ olet se uuzi muanruadai, kudamua myö kaikin vuotimmo”, briha sanou. ”Rahvas äijäl paistih sinun tulendas”, häi jatkau da oijendau käin. ”Minuu kučutah Elliot... Randupertine on minun kodi. Mieleh on tuttavuo.”
L’ošale ei puutu tiijustua, midä Elliott ruadau, midä eläy. Ongo briha sežo kalaniekku? Kohti sanojen häi ei ozuttai moizekse. Sanotah, gu lindu tunduu sulgazis. Ga nävös ethäi tiijä ristikanzan syväindy – ei ole hänel niyhty sulgastu.
L’oša lähtöy laukkah, ga puuttuu ezmäi sepällyö. Toinah seppy vois murendua kummakkahan kivijäiččäzen.
Kivijäiččy pidäy panna sepän alužimele. Kiven murendamine maksau 25 dengua.
L’oša oppiu panna jäiččäzen alužimele, ga nimidä ei tapahtu.
L’oša ei malta sellittiä probliemua. Kivijäiččy jiägäh mistieriekse.
Matkal Pierren laukkah L’oša nägöy supermarketan. Händy äijäl ei himoita astuo sen syväimeh, no hierun piälikkö Lewis kuhkutti L’ošua tuttavumah kaikkien hierulazienke. Supermarketas vois olla vie tundemattomua ristikanzua.
Supermarketas L’oša nägöy Paman, no inehmine joi salounas äijän piivoidu eigo ole voindalleh. On pahas mieles, pohmel’l’as. Ystävällizesti häi kyzyy L’ošua kabrastamahes iäre.
Supermarketas sežo myvväh siemendy, ga net ollah kallehembat, migu laukas. Kartohkuhuavo maksau hierulaukas 50 dengua, marketas – 62. L’oša ei suvaiče markettua. Parem kandua dengat Pierren kormanih da kannattau omua hierulaukkua.
”Terveh tulgua JojaMartah!” sanou toizen stolan tagan olii mužikku. ”Kuibo Työ elättö? Myö vie emmo vastavunnuh.”
”Minä olen Morris, Joja KlientuTyydyväžyön Edustai”, mužikku jatkau. ”Konzu Työ tahtotte roita Joja Ozanottajakse, minä mielihyväl avvutan! Joja Ozanottajannu voitto avvuttua omua hierua meijän ruadojoukon vuoh... gu vai sovimmo hinnas, tiettäväine.”
L’ošul niškukarvat kai noštah pystöi nämmien paginoin periä. Täh on mittuinelienne koiru havvattu.
”Oh, vie yksi dielo...” Morris ližiäy muheloittajen ahnahasti. ”Hierun piämies Lewis uskaldi, gu andau meijän luadie hierun vahnas kul’tuurukeskukses Joja Varasto, vai suammo vie yhten ozanottajan. Ongo hyvä! Ozanottamine maksau 5 000 dengua. Tahtotgo liittyö meih?”
”Nikonzu en!” L’oša duumaiččou syngäs mieles. Pidihäi tiediä. Händy nivouse ei mielytä moine monikanzalline korporaciikapitalismu.
”A midä rodih vahnan centranke?” häi smiettii astujes pihale. ”Mindäh ei rahvas iče käytetä sidä?”
Jälgimäi L’oša puuttuu Pierren laukah. Ongo hyvä moine pieni, mielužu laukkaine.
L’oša ostau Pierrespäi 2 fasolii, 2 kartohkua, 2 kukkukapustua. Jiäy vie 670 dengua.
Kodih mendyy L’oša levendäy pelduo, panou muah i kartohkat i fasolit. Silkeskie häi mustau, gu ei valatannuh pelduo huondeksel! Muadu et muanita. Taimenile pidäyhäi andua juvva.
L’oša kerras valelou peldozet viel.
Ildassah L’oša ruadau muadu. Äijy on kabrastettavua. Kivilöin hakkuamistu da halloin halguamistu. Erähän puun kuattuu häi löydäy midägi diivittäviä.
Ongo čuuduo! Puuloin tagan oli kivine stola. Eigo se ole mittuinelienne altari?
L’oša tutkiu tarkembah. Kives on midälienne tekstua...
L’ošaine –
Vuota minun järilleh tulendua kolmannen vuvven huondeshämäräs.
– Died’oi
L’oša ei ellendä viestii. Järilleh tulendua? Ved’ died’oi jo siirdyi tuonilmazih...
Pimenijäs illas altari ozutahes vähästy varaittavakse. L’oša jättäy altarin meččäh, kiiruhtau omah kodih, omah magavosijah. Toinah häi voibi mennä kaččomah altarii uvvessah huondeksel, päivypastos...
Jälgimäi muutti 1 päivänny Sinilind, muutettu kaikkiedah 25 kerdua
Re: Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
★ Keviän 5. päivy (piätteniččy) ★
Tulou keviän viijes päivy. Gu ei unohtas, L’oša hedi ezmäzekse valelou peldozet viel.
Pasternakat nygöi ollah vägi suureččazet. Toinah huomei niidy suau ottua muaspäi.
L’oša mustau kummakkahan altarin puuloin tagan. Häi reššiy lähtie kaččomah sidä uvvessah.
Vuota minun järilleh tulendua kolmannen vuvven huondeshämäräs.
L’oša kaččou kives olijua tekstua. Tuonilmazispäi, tiettäväine, ei ole järilleh tulendua. Senhäi ellendäy vasterodivunnuh hiirenpoiganegi. Yhtelläh... puuttunou hänele ruadua muadu kahtu vuottu, toinah häi vois tulla kaččomah altarii uvvessah. Muite vai...
L’oša rubieu ruadamah mi vai on vägie, gu kabrastua altari mieles.
Vie L’oša levendäy oigiel puolel olijua pelduo da panou muah vähäine kartohkua.
L’ošan ruadajes poštujuaššiekkah jiävihes kirjaine. Kenbo hänele nygöi kirjuttau?
Kirjaine työttih JojaMarketaspäi heijän klijentoile. Sit saneltah, gu Joja-yhtivö porai kallivuo mägijärven lähäl, min periä rodih muanvieremy, no nygöi hyö sen kabrastettih.
Vie mustoittazimmo teile, gu meijän ruado oli tävvelleh zakonan mugah, Joja KlientuTyydyväžyön Edustai Morris kirjuttau. Kaikis tärgevin meile on lokal’noin luonnon resursoin vastuolline käyttämine!
”Ahah, mugago?” L’oša duumaiččou kirjastu lugijes. ”Prirodan vardeičendu, tiettäväine, on heile tärgiembi dengua. Vot muga...”
Jojan kirjazen lugiettuu L’ošal himoittau heiluttua kirvesty. Häi luadiu toizen sundugan ruadovehkehile da panou sen pihale. Nygöi häi voibi ruadajes ottua brujua siepäi, pidänöy.
Ongo nygöi sijua kormanis! L’oša hieruh lähtijes ottau keräle vaigu spinningan.
L’ošal ezmäi puuttuu kävvä salounah.
Salounas L’oša pagizou Emilynke.
”Ah, kevät”, neičyt sanou. ”Sehäi on pastelivärilöin aigua. Yhtelläh minuu enämbi mielytetäh jalokivyzien värit.”
L’oša ei ellendä inehmizen paginas niyhty sanastu.
”Tarkoittaugo häi omii tukkazii?” L’oša duumaiččou kaččojes Emilyn sinisty piädy.
”Oh, prosti!” neidine kirrahtau. ”Minä, tiettäväine, tuaste taratin moudah näh.”
Moudua ellendämätöi L’oša rubieu paginale barmenan Gusanke.
”Tänäpäi biznessu on hyviä”, Gus sanou hyväs mieles.
L’oša kačahtahes ičes ymbäri.
”Silmännägeväh on”, L’oša sanou.
Pihal L’oša pagizou brihan Alexanke.
”Midäbo muanruadai?” Alex kyzyy. ”Tänäpäi minul pidäy luadie fiskul’tuurua.”
”Pädis sinulgi allata ruadua muadu”, L’oša sanou muheloittajen. ”Silloi jogahine päivy on fiskul’tuurupäivy.”
Valpahansinizen talon ies L’oša rubieu paginale Sebastiananke.
”Oh, sinähäi vaste muutit tänne”, briha sanou. ”Hyvä. A kaikis kohtis, kus eliä, sinä valličit juuri Pelican Townan? Opis duumaija.”
”Midäbo vigua Pelican Townas?” L’oša diivuiččou. Silkeskie hänele vastah tulou Pam.
Inehmine on pahas mieles.
”Kai päivät ollah yhtenjyttymät...” voiveroittau Pam. ”A gu roinnuzin bohatannu...”
”Ga voibihäi ristikanzu hos midä luadie i dengoittah”, L’oša duumaiččou Paman mendyy. ”Parahat dielot elaijas puaksuh ollah ilmazet. A toizen venehes ainos on lohi suurembi da lahnu leviemby...”
L’oša menöy valpahansinizen pertin sydämeh.
Vahnu starikku istuu invaliidupyöräs da kaččou televiizorua.
”Ongo paha vastavuo muga äijien ristikanzoinke”, häi sanou L’ošale da tuhahtahes.
”Sanakse, minuu kučutah George”, starikku sanou da uvvessah tuhahtahes. ”Kabrastu nygöi iäre.”
Pihal L’oša nägöy joven. Toinah sitpäi vois suaja vähäine kalua.
Avoivoi, ihan vuottamattah L’ošan väit loppietah. Häi jo rodieu ylen uubunuh.
L’oša jo ei voi ni juosta. Astujen hierus läbi häi vastavuu Shananke.
”Eigo sinul ole ruaduo?” kyzyy reduhine mužikku.
Uubunuh L’oša kaččou händy pahal silmäl, vastua ei nimidä.
Hos L’ošua väzyttäy äijäl, ga vie on liijan aijoi viertä muate. Midä ruadua? L’ošal pidäy vaigu uvvessah puuttuo tyhjäh salounah ––
Oh, salounas on vägitukku rahvastu, kui tuttavua mugagi tundematoindu. Kenbo on neče briha, ken pagizou Robinanke?
”Terveh!” mužikku sanou muheloittajen. ”Minä olen Demetrius, tiedomies da tuatto. Mieleh on tuttavuo!”
Mužikku kerdou, gu ruadau omassah koin laboratouries, tutkiu alovehen kazviloi dai elättilöi.
”Etgo vie tuttavunnuh minun tyttären Marunke?” Demetrius sanou. ”Hänel himoittau vastavuo sinunke.”
Marunke? L’oša duumaiččou, gu ei vie tiijä mostu ristikanzua.
Jälgimäi tulou ehty. Kodih lähtijes L’oša nägöy ilmoituksen laukan seinäs.
Ilmoituksen mugah Shane tahtou ostua yhten muahrustalin 150 dengal. Mibo se moine vehkeh? Kusbo suau? L’ošal ei ole ni huavettu.
Matku järilleh kodih on pitky, no hil’l’ah astujes on aigua kačella čomii tuhjoloi, puuloi. L’ošal mieleh juohtuu Morrisan kirjaine. Igänäh astuttihgo Joja-yhtivön omistajat nämii tropkazii da dorogazii myö, vai omissah ofisois istutah da telefonas käskietäh porata kallivuo, min periä roitah muanvieremät?
Jälgimäi L’oša piäzöy järilleh omah kodih. Häi viereldäy maguamah 8.00 čuasul. Tuliel hänel pidäy mustua, gu ei sua ruadua liijan äijäl. Ei ole niyhtel ristikanzal raudua ryndähis...
Tulou keviän viijes päivy. Gu ei unohtas, L’oša hedi ezmäzekse valelou peldozet viel.
Pasternakat nygöi ollah vägi suureččazet. Toinah huomei niidy suau ottua muaspäi.
L’oša mustau kummakkahan altarin puuloin tagan. Häi reššiy lähtie kaččomah sidä uvvessah.
Vuota minun järilleh tulendua kolmannen vuvven huondeshämäräs.
L’oša kaččou kives olijua tekstua. Tuonilmazispäi, tiettäväine, ei ole järilleh tulendua. Senhäi ellendäy vasterodivunnuh hiirenpoiganegi. Yhtelläh... puuttunou hänele ruadua muadu kahtu vuottu, toinah häi vois tulla kaččomah altarii uvvessah. Muite vai...
L’oša rubieu ruadamah mi vai on vägie, gu kabrastua altari mieles.
Vie L’oša levendäy oigiel puolel olijua pelduo da panou muah vähäine kartohkua.
L’ošan ruadajes poštujuaššiekkah jiävihes kirjaine. Kenbo hänele nygöi kirjuttau?
Kirjaine työttih JojaMarketaspäi heijän klijentoile. Sit saneltah, gu Joja-yhtivö porai kallivuo mägijärven lähäl, min periä rodih muanvieremy, no nygöi hyö sen kabrastettih.
Vie mustoittazimmo teile, gu meijän ruado oli tävvelleh zakonan mugah, Joja KlientuTyydyväžyön Edustai Morris kirjuttau. Kaikis tärgevin meile on lokal’noin luonnon resursoin vastuolline käyttämine!
”Ahah, mugago?” L’oša duumaiččou kirjastu lugijes. ”Prirodan vardeičendu, tiettäväine, on heile tärgiembi dengua. Vot muga...”
Jojan kirjazen lugiettuu L’ošal himoittau heiluttua kirvesty. Häi luadiu toizen sundugan ruadovehkehile da panou sen pihale. Nygöi häi voibi ruadajes ottua brujua siepäi, pidänöy.
Ongo nygöi sijua kormanis! L’oša hieruh lähtijes ottau keräle vaigu spinningan.
L’ošal ezmäi puuttuu kävvä salounah.
Salounas L’oša pagizou Emilynke.
”Ah, kevät”, neičyt sanou. ”Sehäi on pastelivärilöin aigua. Yhtelläh minuu enämbi mielytetäh jalokivyzien värit.”
L’oša ei ellendä inehmizen paginas niyhty sanastu.
”Tarkoittaugo häi omii tukkazii?” L’oša duumaiččou kaččojes Emilyn sinisty piädy.
”Oh, prosti!” neidine kirrahtau. ”Minä, tiettäväine, tuaste taratin moudah näh.”
Moudua ellendämätöi L’oša rubieu paginale barmenan Gusanke.
”Tänäpäi biznessu on hyviä”, Gus sanou hyväs mieles.
L’oša kačahtahes ičes ymbäri.
”Silmännägeväh on”, L’oša sanou.
Pihal L’oša pagizou brihan Alexanke.
”Midäbo muanruadai?” Alex kyzyy. ”Tänäpäi minul pidäy luadie fiskul’tuurua.”
”Pädis sinulgi allata ruadua muadu”, L’oša sanou muheloittajen. ”Silloi jogahine päivy on fiskul’tuurupäivy.”
Valpahansinizen talon ies L’oša rubieu paginale Sebastiananke.
”Oh, sinähäi vaste muutit tänne”, briha sanou. ”Hyvä. A kaikis kohtis, kus eliä, sinä valličit juuri Pelican Townan? Opis duumaija.”
”Midäbo vigua Pelican Townas?” L’oša diivuiččou. Silkeskie hänele vastah tulou Pam.
Inehmine on pahas mieles.
”Kai päivät ollah yhtenjyttymät...” voiveroittau Pam. ”A gu roinnuzin bohatannu...”
”Ga voibihäi ristikanzu hos midä luadie i dengoittah”, L’oša duumaiččou Paman mendyy. ”Parahat dielot elaijas puaksuh ollah ilmazet. A toizen venehes ainos on lohi suurembi da lahnu leviemby...”
L’oša menöy valpahansinizen pertin sydämeh.
Vahnu starikku istuu invaliidupyöräs da kaččou televiizorua.
”Ongo paha vastavuo muga äijien ristikanzoinke”, häi sanou L’ošale da tuhahtahes.
”Sanakse, minuu kučutah George”, starikku sanou da uvvessah tuhahtahes. ”Kabrastu nygöi iäre.”
Pihal L’oša nägöy joven. Toinah sitpäi vois suaja vähäine kalua.
Avoivoi, ihan vuottamattah L’ošan väit loppietah. Häi jo rodieu ylen uubunuh.
L’oša jo ei voi ni juosta. Astujen hierus läbi häi vastavuu Shananke.
”Eigo sinul ole ruaduo?” kyzyy reduhine mužikku.
Uubunuh L’oša kaččou händy pahal silmäl, vastua ei nimidä.
Hos L’ošua väzyttäy äijäl, ga vie on liijan aijoi viertä muate. Midä ruadua? L’ošal pidäy vaigu uvvessah puuttuo tyhjäh salounah ––
Oh, salounas on vägitukku rahvastu, kui tuttavua mugagi tundematoindu. Kenbo on neče briha, ken pagizou Robinanke?
”Terveh!” mužikku sanou muheloittajen. ”Minä olen Demetrius, tiedomies da tuatto. Mieleh on tuttavuo!”
Mužikku kerdou, gu ruadau omassah koin laboratouries, tutkiu alovehen kazviloi dai elättilöi.
”Etgo vie tuttavunnuh minun tyttären Marunke?” Demetrius sanou. ”Hänel himoittau vastavuo sinunke.”
Marunke? L’oša duumaiččou, gu ei vie tiijä mostu ristikanzua.
Jälgimäi tulou ehty. Kodih lähtijes L’oša nägöy ilmoituksen laukan seinäs.
Ilmoituksen mugah Shane tahtou ostua yhten muahrustalin 150 dengal. Mibo se moine vehkeh? Kusbo suau? L’ošal ei ole ni huavettu.
Matku järilleh kodih on pitky, no hil’l’ah astujes on aigua kačella čomii tuhjoloi, puuloi. L’ošal mieleh juohtuu Morrisan kirjaine. Igänäh astuttihgo Joja-yhtivön omistajat nämii tropkazii da dorogazii myö, vai omissah ofisois istutah da telefonas käskietäh porata kallivuo, min periä roitah muanvieremät?
Jälgimäi L’oša piäzöy järilleh omah kodih. Häi viereldäy maguamah 8.00 čuasul. Tuliel hänel pidäy mustua, gu ei sua ruadua liijan äijäl. Ei ole niyhtel ristikanzal raudua ryndähis...
Jälgimäi muutti 1 päivänny Sinilind, muutettu kaikkiedah 25 kerdua
Re: Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
★ Keviän 6. päivy (suovattu) ★
Jälgimäi pasternakat ollah valmehet. Net ollah kui morkouhkat, ga valpahan keldazet. Kaikkiedah L’oša suau muaspäi viizitostu pasternakkua, kudamis yksi menetiijä mindäh on parembi toizii. Toinah sit suaugi enämbi dengua.
L’oša valelou dostalit kazvokset. Pellos vie kazvau fersalii da kartohkua, no vie setämä päivy menöy, kuni net ei roita valmehet.
L’oša piäzöy ezmäzeh tavoitteheh: häi kyndi muan, pani sih siemenet, valeli viel dai jälgimäi keräi kazvokset. Sen periä häi suau 100 dengan bonusan.
Tulii tavoiteh on ruveta kazvattamah elättilöi. Sih niškoi pidäs suaja libo kodine kanoile libo tahnut žiivatoile. Konzu suitutah kai tarbehellizet materjualat, ga sit puuseppy Robin voibi niilöi luadie.
Kačo vai, poštujuaššiekas vuottau kirjaine juuri Robinaspäi. Inehmine kirjuttuau, gu voibi luadie L’ošale kaivon. Sih pidäy 75 kivie da 1000 dengua. Kaivospäi, tiettäväine, voibi nostua vetty. Nygöi L’ošal pidäy ottua viet pikkarazes lammespäi.
L’oša lähtöy hieruh myömäh pasternakkoi, ga laukku vie on salvattu.
Tavan mugah L’oša lähtöy ongittamah teloile.
Sualehekse hänel puututah
– 1 ančoussu
– 1 merilevä
– 1 sardiinu.
Willy ei ole laukas, eigo L’oša voi ruveta torguičemah kalal.
Jogirannas L’oša rubieu paginale Samanke.
Sam ei musta, midä hänel pidi ruadua. Toinah hänel dementii tulou.
L’oša gul’aiččou hierus. Häi vihjuau, gu laukan seinäs on mittuinelienne kalenduaru. Tarkembah kaččojes häi nägöy, gu sit ollah pandu hierulazien roindupäivät. Ozutahes, gu piämies Lewisale täydyy vuozii juuri huomei. A midä andua mužikale lahjakse?
Laukas L’oša vastavuu Abigailanke. L’ošan hämmästyksekse neidine on ylen hyväs mieles, nivouse ei ole abei.
”Ongo hyvä päivy”, neidine sanou nagrajen. ”Ongo hyvä moine puhtas vozduha! Onnuako löpšöit terväh jiävitähes.”
L’ošua mielyttäy, gu Abigail nygöi on parembas mieles. Tiettäväine, niken tävves tolkus olii ristikanzu ei voi joga päiviä vesseliä pidiä, a yhtelläh ei ole hyvä nähtä rinnal eläjiä ristikanzua abielois mielis, gu et maltane heile avvuttua.
L’oša proššaičeh Abigailanke da myöy pasternakat Pierrele.
Nellästostu tavallizes pasternakas Pierre maksau L’ošale kaikkiedah 490 dengua. Se merkiččöy, gu yhtes suau kolmekymmenviizi dengua. Ostua yksi pasternakan siemen maksau kaksikymmen dengua. Toizin sanoin yhtes pasternakas jiäy kormanih viizitostu dengua. Yhtes super-pasternakas L’oša suau ei 35 a – 52 dengua. Kaikkiedah häi suau enzimäzes peldosualehes 542 dengua.
L’oša ostau laukas 15 pasternakkua, 5 fasolii da 5 kartohkua. Hänele jiäy vaigu 62 dengua.
Kois L’oša panou pasternakat muah da kerras valelou net viel. Sit häi panou muah kai kartohkat.
Konzu päivän ruado on ruattu, L’oša lähtöy hieruh eččimäh paginkanzua.
Terväh häi vastavuu Carolinen da Jodin kel. Caroline sanou, gu Abigailan mieldy liijan äijän kiinitetäh kai abei da syngymieline.
”Tänäpäi häi ei ozutannuh abiekse niyhty”, L’oša duumaiččou. ”Ga tiettäväine, tiineidžeroil mielet kaiken aigua muututah. Veräjän avuat tavas, no pihale astut muhelos...”
Paginan jälles L’oša puuttuu Leahan farmale. Se on äijy suurembi L’ošan farmastu, on žiivattuagi.
”Minule vältämättäh pidäy elättii”, L’oša duumaiččou. Ved’ hänel pidäy kuitahto piästä talvesgi. Voinnougo talvel ongittua avandolois?
L’oša lähtöy järilleh hieruh da astuu pohjazeh. Himoittau hänel nähtä, mittustu kalua puuttuu ongeh jovespäi.
Koukkuzeh puuttuu lahnu, piduhuttu 35,6 cm.
Himoittas L’ošal ongittua vie vähäine, ga yhtelläh häi mustau, gu hänelgi ei ole raudua ryndähis. Tänäpäi enämbiä ruaduo ei pie.
Pohjazes häi löydäy Demetriusan da Robinan kodizen da pagizou ristittyzienke.
Demetrius ajattelou midälienne tiijollizii duumazii eigo pagize äijän. Robinan mieles hyö eletäh ylen čomas kohtazes. L’oša on samua mieldy.
Illan hämärdyjes L’oša lähtöy lähäl olijah randah. Tuhjos milienne krabizou. L’oša kurkistau tuhjon tuakse.
Ongo čuuduo! Kenlienne kummakas olendo hyppelöy da soittau fleittua, pagize ei nimidä. Liennöygo haldii libo meččähine?
Demetriusan da Robinan talon tagua L’oša löydäy palatkan da nuodivon.
Varavozelleh L’oša kurkistau palatkan sydämeh.
L’osa odva vai ei pöllästy. Palatkas eläy pitkypardaine, ribuhine starikku.
”Terveh”, Linus sanou. ”Älä pie minuu ni minny. Minä vai elän tiä yksin.”
Erakko ei pagize enämbiä.
”Hänel, tiettäväine, himoittau olla yksin”, L’oša duumaiččou da lähtöy iäre. ”Muite häi ei ruvennus erakokse.”
Kodimatkal L’oša nägöy vahnan taloin, kudamas ollah ylen suuret čuasut.
Häi oppiu veräjiä, ga se on salvattu lujah.
”Mibo kodine tämä?” L’oša duumaiččou. Tarkah kaččojes nägöy, seinäs lugou hierun nimi Pelican Town. Voisgo olla raudutieazemu?
L’oša reššiy tutkie kummua kodistu tarkembah toizel kerral. Nygöi pidäy lähtie kodih maguamah.
Jälgimäi pasternakat ollah valmehet. Net ollah kui morkouhkat, ga valpahan keldazet. Kaikkiedah L’oša suau muaspäi viizitostu pasternakkua, kudamis yksi menetiijä mindäh on parembi toizii. Toinah sit suaugi enämbi dengua.
L’oša valelou dostalit kazvokset. Pellos vie kazvau fersalii da kartohkua, no vie setämä päivy menöy, kuni net ei roita valmehet.
L’oša piäzöy ezmäzeh tavoitteheh: häi kyndi muan, pani sih siemenet, valeli viel dai jälgimäi keräi kazvokset. Sen periä häi suau 100 dengan bonusan.
Tulii tavoiteh on ruveta kazvattamah elättilöi. Sih niškoi pidäs suaja libo kodine kanoile libo tahnut žiivatoile. Konzu suitutah kai tarbehellizet materjualat, ga sit puuseppy Robin voibi niilöi luadie.
Kačo vai, poštujuaššiekas vuottau kirjaine juuri Robinaspäi. Inehmine kirjuttuau, gu voibi luadie L’ošale kaivon. Sih pidäy 75 kivie da 1000 dengua. Kaivospäi, tiettäväine, voibi nostua vetty. Nygöi L’ošal pidäy ottua viet pikkarazes lammespäi.
L’oša lähtöy hieruh myömäh pasternakkoi, ga laukku vie on salvattu.
Tavan mugah L’oša lähtöy ongittamah teloile.
Sualehekse hänel puututah
– 1 ančoussu
– 1 merilevä
– 1 sardiinu.
Willy ei ole laukas, eigo L’oša voi ruveta torguičemah kalal.
Jogirannas L’oša rubieu paginale Samanke.
Sam ei musta, midä hänel pidi ruadua. Toinah hänel dementii tulou.
L’oša gul’aiččou hierus. Häi vihjuau, gu laukan seinäs on mittuinelienne kalenduaru. Tarkembah kaččojes häi nägöy, gu sit ollah pandu hierulazien roindupäivät. Ozutahes, gu piämies Lewisale täydyy vuozii juuri huomei. A midä andua mužikale lahjakse?
Laukas L’oša vastavuu Abigailanke. L’ošan hämmästyksekse neidine on ylen hyväs mieles, nivouse ei ole abei.
”Ongo hyvä päivy”, neidine sanou nagrajen. ”Ongo hyvä moine puhtas vozduha! Onnuako löpšöit terväh jiävitähes.”
L’ošua mielyttäy, gu Abigail nygöi on parembas mieles. Tiettäväine, niken tävves tolkus olii ristikanzu ei voi joga päiviä vesseliä pidiä, a yhtelläh ei ole hyvä nähtä rinnal eläjiä ristikanzua abielois mielis, gu et maltane heile avvuttua.
L’oša proššaičeh Abigailanke da myöy pasternakat Pierrele.
Nellästostu tavallizes pasternakas Pierre maksau L’ošale kaikkiedah 490 dengua. Se merkiččöy, gu yhtes suau kolmekymmenviizi dengua. Ostua yksi pasternakan siemen maksau kaksikymmen dengua. Toizin sanoin yhtes pasternakas jiäy kormanih viizitostu dengua. Yhtes super-pasternakas L’oša suau ei 35 a – 52 dengua. Kaikkiedah häi suau enzimäzes peldosualehes 542 dengua.
L’oša ostau laukas 15 pasternakkua, 5 fasolii da 5 kartohkua. Hänele jiäy vaigu 62 dengua.
Kois L’oša panou pasternakat muah da kerras valelou net viel. Sit häi panou muah kai kartohkat.
Konzu päivän ruado on ruattu, L’oša lähtöy hieruh eččimäh paginkanzua.
Terväh häi vastavuu Carolinen da Jodin kel. Caroline sanou, gu Abigailan mieldy liijan äijän kiinitetäh kai abei da syngymieline.
”Tänäpäi häi ei ozutannuh abiekse niyhty”, L’oša duumaiččou. ”Ga tiettäväine, tiineidžeroil mielet kaiken aigua muututah. Veräjän avuat tavas, no pihale astut muhelos...”
Paginan jälles L’oša puuttuu Leahan farmale. Se on äijy suurembi L’ošan farmastu, on žiivattuagi.
”Minule vältämättäh pidäy elättii”, L’oša duumaiččou. Ved’ hänel pidäy kuitahto piästä talvesgi. Voinnougo talvel ongittua avandolois?
L’oša lähtöy järilleh hieruh da astuu pohjazeh. Himoittau hänel nähtä, mittustu kalua puuttuu ongeh jovespäi.
Koukkuzeh puuttuu lahnu, piduhuttu 35,6 cm.
Himoittas L’ošal ongittua vie vähäine, ga yhtelläh häi mustau, gu hänelgi ei ole raudua ryndähis. Tänäpäi enämbiä ruaduo ei pie.
Pohjazes häi löydäy Demetriusan da Robinan kodizen da pagizou ristittyzienke.
Demetrius ajattelou midälienne tiijollizii duumazii eigo pagize äijän. Robinan mieles hyö eletäh ylen čomas kohtazes. L’oša on samua mieldy.
Illan hämärdyjes L’oša lähtöy lähäl olijah randah. Tuhjos milienne krabizou. L’oša kurkistau tuhjon tuakse.
Ongo čuuduo! Kenlienne kummakas olendo hyppelöy da soittau fleittua, pagize ei nimidä. Liennöygo haldii libo meččähine?
Demetriusan da Robinan talon tagua L’oša löydäy palatkan da nuodivon.
Varavozelleh L’oša kurkistau palatkan sydämeh.
L’osa odva vai ei pöllästy. Palatkas eläy pitkypardaine, ribuhine starikku.
”Terveh”, Linus sanou. ”Älä pie minuu ni minny. Minä vai elän tiä yksin.”
Erakko ei pagize enämbiä.
”Hänel, tiettäväine, himoittau olla yksin”, L’oša duumaiččou da lähtöy iäre. ”Muite häi ei ruvennus erakokse.”
Kodimatkal L’oša nägöy vahnan taloin, kudamas ollah ylen suuret čuasut.
Häi oppiu veräjiä, ga se on salvattu lujah.
”Mibo kodine tämä?” L’oša duumaiččou. Tarkah kaččojes nägöy, seinäs lugou hierun nimi Pelican Town. Voisgo olla raudutieazemu?
L’oša reššiy tutkie kummua kodistu tarkembah toizel kerral. Nygöi pidäy lähtie kodih maguamah.
Jälgimäi muutti 1 päivänny Sinilind, muutettu kaikkiedah 25 kerdua
Re: Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
Konzugo suammo lugie kui L'ošan tulii päivy meni Tämänmoizen kižan ku suas karjalankielizenny
Re: Kižuammo! ★ Stardew Valley ★
Onnuako huomei tulou enzimäzen nedälin jälgimäine päivy. Sit suatto tiijustua, min L’oša andoi hierun piämiehele Lewisale lahjakse roindupäivännyMaria kirjutti: Konzugo suammo lugie kui L'ošan tulii päivy meni
Muga, olis hyvä. Kižates rounogu petties opastuzit ruadovehkehien, kazvoksien da kalazien nimilöih sego sanomah tervehytty, kyzymäh kuulumizii da proššaimahes, i m.i.Maria kirjutti: Tämänmoizen kižan ku suas karjalankielizenny