Tver
Valvoi: verkomuagari
- mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Tver
Sidä en voi arvata, ga uskon ku Tolmačus da Kl'učevolois voidas paista karjalakse, muga hyvin paistah. Eräs opastai sanoi ku häi pagizou rektoranke karjalakse peittokielenny.Gagarin kirjutti: Viego neniis hierulois kudamis käittä enimmälläh karjalaks paissah libo vaiku siid konza "professourut" goshtih tullah?
Pagizougo rahvas sie i kessenäh karjalaks uulitshal?
Yhten uvven "kielahan ystävän" opastuin. Konzu sanoin erähäle mužikale ku matkah lähtijes Suomes oli yöl pakkazii. Häi sanoi ku mugai heil toivottih ga ei roinnuh. Tiettäväine häi ei tahtonuh ku "omenat" (kartohkat) kylmettäs - heil "toivuo" tarkoittau ennustamistu.
Re: Tver
Toivuo vain toivottua? Punžinan šanakirjašša on toivuo ’желать, надеяться, ожидать’ (toivuo, tahtuo) ka toivottua ’обещать, предрекать’ (luvata, ennuštua).mp kirjutti: Tiettäväine häi ei tahtonuh ku "omenat" (kartohkat) kylmettäs - heil "toivuo" tarkoittau ennustamistu.
Kačoin, jotta Karjalan kielen šanakirja tuntou toivottua-šanan merkityštä ’ennuštua’ kuin Vienašša, niin ni Aunukšešša tai Tverissä. Toini merkityš on ’luvata’, livvin ’uskaldua’: hiäm ḿiula toivotti d́engua, d‿ei andan (Tihvinä). Tätä lupuamišta vieläki käytetäh tverinkarjalašša: 1650-vuožiloissa veniäläne čuari rubei avomielešti kuččumah karielazie, toivotti alendua nualogat (Karielat hormilla keššeššä, Atena 2000); velli vielä illašta toivotti ottua Mihailua ongittamah (Balakirev: Kuz’mičča, 2004). Vielä pitäy šanuo, jotta 30-luvun Kolmešša poččisešša šuuri pattie hukka toivo, što täh kerdah poččizet häneštä ei uijita (venäläiseššä alkutekstissä ”Он был уверен”, ’hiän oli varma’.)
Ka šiitä tämä toivuo SUS-šanakirjašša on tarkoittan kaikissa karjalan murtehissa šuomen ’luulla, arvella, uskoa’. Nykyjäh vienan ta livvin kirjakielih moušot vain on otettu šanoilla toivuo ta toivottua šamat merkitykšet kuin šuomešša.
Vesseläšti pakasi šiula ämmö! Karjalan kielen šanakirja tietäy tätä merkityštä Suojärveššä tai Siämärveššä:Gagarin kirjutti: Suojärvel sanottih "toivot kui" merkitshykses "rouno".
Ezimerkikse: "Muzhikka magai toivotkui kuolluh oliz".
En tiijä oligo tämä vaiku Moisseinvuaran paginluadu libo ollougo i muual muga sanottu.
Miun Baba nengga tuagieh pagizi.
Suoj pietäh kui lat́evihkuo toivot; paissah kui Suojärvil soavut toivot
Siäm muga hörd́yy toivod on humalaz
Re: Tver
Uvvešša Oma Mua -leheššä kirjutetah täh matkah näh šominke kuvinke. A kunne pannah nämä kielinäyttehet, kumbazet kerättih matalla Virtarannan jälgilöidä myöt’ männeššä? Työnnetähgö Internetah ali yliopiston arhivoih peitetäh?
Žuali, što ei ollun matkalazilla äijän aigua, eigä puuttun kopiiruija Bel’akovan tekstoida Valdijonarhivašša. Aleksei Antonovič Bel’akov vet’ luadi da kehitti 1930-vuožiloissa tverinkarielan kirjakieldä. Hiän kirjutti, primierakši, «Ruamma urhakaldi» -luvendakniigua, dai Karielan kielen ucebnikan yheššä Bubrihanke. «Kolhozoin puoleh» -leheššä 1931 vuodena hiän kirjutti žemmuozet hyvät šanat:
Bel’akovan oža oli, kuin i toizilla 1930-vuožiloin karielan kirjakielilöin luadijoilla da karielazella inteligencijalla. Händä viäritettih vihaniekakši, fašistakši, dai arestuidih. Myöhemmä, naverno, laššettih vällällä.
Žuali, što ei ollun matkalazilla äijän aigua, eigä puuttun kopiiruija Bel’akovan tekstoida Valdijonarhivašša. Aleksei Antonovič Bel’akov vet’ luadi da kehitti 1930-vuožiloissa tverinkarielan kirjakieldä. Hiän kirjutti, primierakši, «Ruamma urhakaldi» -luvendakniigua, dai Karielan kielen ucebnikan yheššä Bubrihanke. «Kolhozoin puoleh» -leheššä 1931 vuodena hiän kirjutti žemmuozet hyvät šanat:
(Tekstan «Kuin pidäy bohattuo karielan kielellä» voiččou lugie Kolhozoin puoleh -leheštä 31.7.1931 No. 25 šivulda 2.)A. Bel’akov kirjutti: ”Kaƶvattuassa karielan literaturnoida kieldä enƶimäzeh cerjodah pidäy ottua kaikki kielen bohatuș kaikkien karieloin paginoista. [...] Puhtahana i kerdah ni yksi kieli ei șyndyn i eulun luaittu. Niin ƶe kuin i karielan kieli.”
Bel’akovan oža oli, kuin i toizilla 1930-vuožiloin karielan kirjakielilöin luadijoilla da karielazella inteligencijalla. Händä viäritettih vihaniekakši, fašistakši, dai arestuidih. Myöhemmä, naverno, laššettih vällällä.
- mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Tver
Kielinäyttehie ottajes allekirjuteth sobimus ku net ollah vaiku tutkimuskäyttöh - sehäi on ehto suandale. Tiettäväine, voishäi žurnalistannugi pagizuttua. Kielioppiprojektas on tarkoitus panna rinnakkai vahnoi da uuzii kielinäyttehii eri murrehalovehil tekstanke vertaildavakse da panna internetači kačottavakse vie tänny vuon.Sinilind kirjutti: Uvvešša Oma Mua -leheššä kirjutetah täh matkah näh šominke kuvinke. A kunne pannah nämä kielinäyttehet, kumbazet kerättih matalla Virtarannan jälgilöidä myöt’ männeššä? Työnnetähgö Internetah ali yliopiston arhivoih peitetäh?
Re: Tver
Hyvä diela, jotto tulou rahvahalla nägyvillä hot’ vähäne. Karielan kieldä arhivoissa on äijän. No šidä pidäy ei vain liziä peittoh kerätä, a työndiä šieldä mierolla, einin arhivat lietäh karielan kielen kalmat.mp kirjutti: Kielioppiprojektas on tarkoitus panna rinnakkai vahnoi da uuzii kielinäyttehii eri murrehalovehil tekstanke vertaildavakse da panna internetači kačottavakse vie tänny vuon.