Ahtian kielioppi

[mp]

E.V. Ahtia
Karjalan kielioppi
Karjalan Kansalaisseura, Suojärvi, 1938
144s

Äijän olen kuulluh Ahtian kieliopis ga aijembi nähnyh en. Eččo Internetas nevvoi kyzymäh Kuopion linnan kirjaston varastos - mugai löydyigi. Enzimäine huomivo: Kniigu on suomenkieline da samannägöine kui kieliopit nygöigi ollah. Voibi sanuo, ihan hyvin viegi pädis opastujan kieliopikse. Suomenruoččilaine mužikku ruadoi suuren ruavon!



Tarkembi kaččojen pidäy kyzyö, ongo täl kieliopil midä eruo ezim. Markianovan seiččiekymmen
vuottu myöhembi ilmah piässyön školakieliopinke? Vähäzen ongi ga ei muga suurdu. Ahtiale Karjal on kui nygöigi ellendämmö: Viena, Lyydi, Anus, Raja-Karjal, Tver, Tihvin, Valdai, ... Lähimbäzet hänele ollah Suojärvi, Siämärvi da Riipuškal, kudamis häi keräi sanastuo. Oman kieliopin häi perustau livvin da Suojärvel paistun livvin da vienan välimurdehen piäle. Puaksuh häi mainiččougi, kui tämä muodo sanotah Anukses libo Vienas, hänen omah kielioppih verraten. Kielioppi sizäldäy muodo-opin da sanaopin, algusanois häi uskaldau myöhembi kirjuttua johto-opin da virkeh-opin, ga tuli voinu da hänen kieliopile ei roinnuh käyttyö ni sen verdua migu Bubrihan kieliopile.

Tarkah en ole kielioppii lugenuh, a vähäzii eroloi huomain terväh kaččojengi. Pitkii vokaliloi häi merkiččöy aktsentumerkil vokalin piäl kui ungarilazet. Muite oigiehkirjutus kudakui vastuan meijän käytettyy. Paikkusijois hänel on tuttavien sijoin joukos "eksessiivu" (essiivu + päi, ezim. tagan päi) da "eksternatiivu", mi vastuau adessiivua da allatiivua, kuduat yhtytäh välimurdehes. Aigumuodolois häi käyttäy nimityksii imperfektu da perfektu eri tabah migu myö nygöi käytämmö. Mieldykiinnittäi huomivo on kaksikko-persounu imperatiivas, ezim. läkkä, olga, otakka.

Minun mieles Ahtian kielioppi on suuri monumentu karjalan kielele, hos moni sidä ei tiijä. Tämä minul käzis olluh pala kniigua pidäy andua järilleh kirjaston varastoh, a skanniruičin sen ičele myöhembi kačottavakse. Ku vai suanemmo luvan jullata Ahtian Karjalan kieliopin uvvessah, KKS uskaldau painua sen facsimile (karjalakse "luaji yhtenjyttyine") muvvos. Kenbo piästäy uvvessah ilmah Bubrihan kieliopin?

[opastai]

Olen lugenuh da kacconuh Ahtian Kielioppii jo viizitostu vuottu tagaperin, sain icelleni kopion.Nygöigi puaksuh käytän sidä omas ruavos. Voin oigieh sanuo, Ahtian tutkimus on paras gu on tovelline kielioppi. Ahtia jatkoi Genetsan tutkimustu, lizäi äijän uuttu tieduo livvin alimurdehis. Häi enzimäine syväh da tarkah kacceli nominoin da verbilöin taivutustu, toizet kielen tutkijat astutah hänen jälgii myö. Petroskoil suau löydiä Ahtian kniigu tiedokeskuksen kirjastos. Pidäs uvvessah painua kai Ahtian ruavot da vie Genetsangi tutkimukset, gu ollah ylen pättävät ga et nikus lövvä niidy. Himoittas, ku meijän nuorizo lugiettas heijän tutkimuksii.

[mp]

Ahtian kielioppi meni tänäpäi uvvessah painettavakse, 71 vuvven jälgeh! Eläkkäh Ahtia!

[mp]

Tänäpäi on piässyh ilmah

E.V. Ahtia:
Karjalan kielioppi
144 s.
Karjalan Kansalaisseura (Suojärvi) 1938
Karjalan Kielen Seura 2009

kudamua on kuvattu ylembänny. Kirjas on otettu pieni suan palan painos (skanniruittu koupii) da kodvazen peräs sidä voi ruveta kyzelemäh Karjalan Kielen Seuraspäi, da toinah Natalja Antonovan laukasgi Petroskois. Kirjan sellitystekstu on suomenkieline. Aijan kulundas huolimattah sidä voi viegi käyttiä kielen opastundah da se on tärgei lähte kielen kehittäjile. Karjalan Kielen Seuralpäi Ahtian kieliopin uvvellehpainamine on kunnivonozutus suurele ruadajale, kudai toinah enämbi migu niken toine on ruadanuh karjalan kielen hyväkse.

[Kirilä]

Kus Petroskoil on neče Antonovan laukka? Ongo sie äijän karjalan kielisty kniigua?

[mp]

Tarkoitin Nuoren Karjalan laukkua, Puškinan uuličču 13, toine kerros, Carelian tagaperti. Vägi äijän on kniigua.