Vsesvjatskij: Botanika. Petrozavodsk 1939

karjalankielizii kniigoi, lehtii, cdromoi, ...

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Vsesvjatskij: Botanika. Petrozavodsk 1939

Viesti Kirjuttai mp »

Riputin KKS:n digikirjastoh kirjan
Б.В. Всесвятский
Ботаника
Kargosizdat, Petrozavodsk, 1939. 185 s.
Kuva
Aigua myö translitteroičen sen da riputan opastajat.net:tah, ga toinah ihan hedi se ei jiävihes. Hos ongi puoliautomuattine, tylčy ruado, a istuo pidäy. Gu ravieh tylčistynnen, sit teriämbi ruangi. Ga panen hos johtandon nägyvih:
VVEDENIJA

Muada joga sijas katetah rastenijat. Suuret prostranstvat zajmittih mečät, pellot, nijtut i suot ériluadujzién rastenijojn ke. Vaj poljusojn lähil, krajnjojs severas i krajnjojs jugas, ili korgiélojn mägilöjn piäl, a muga že kujvis pustynjojs rastenijoj on harvembah. Daže veel pejtettylöjs kohtis - jogilojs, jarvilöjs, merilöjs i okeanojs, - rastenijoj éläy ylen äjja. Lijjottelematta vojbi sanuo, čto i vozdušnoj stihija on naselittu rastenijojl. Émmä i podozrevajče, čto, primiéraksi, kezäl linnan ulitsal tol'ko yhtes kubičeskojs metras vozduhua tojči on 10000 sah ylen piénda prostojl sil'mäl nägymätöndä rastenijua, rastenijua- mikrobua.

Kaj nämä mual olijat rastenijat ollah élävät organizmat: net syyväh, hengitetäh, kazvetah, lizävytäh, érähät rastenijojs daže, kuj työ iélläh tijjustatta, lijkutah sijas sijah.

Naukua, kudama izučajččou rastenijojn kajkkié raznoobraziétsa, nijen stroenijua i éländiä, proishoždenijua i rasprostranenijua muan pindua myöte, sanotah botanikaksi.

Rastitel'nojl muailmal on ylen suuri značenija mejjan Sojuzan ruadaja rahvahan élajjan kohendamizes. Sojuzan suurel territorijal vozdelyvajjah ériluadujzié lejbä, ovošnoloj, kormovoloj i tehničeskoloj rastenijoj.

Važnejšojt syöndä produktat - lejbä, ovošit, suahari - suahah kul'turnolojs rastenijojs.

životnolojn kormuna ollah rastenijat.

Hlopčatobumažnoloj i pelvas materijoj luaitah rastitel'nojs syr'jas. Siémen vojda, kaučukkua, bumuagua, lekarstvua luaitah rastenijojs.

Mejjan mua katah nuoril sadulojl ploda i mar'ja kul'turojn ke. Mejjan linnat vihannojtetah tuh'jolojl, puulojl, a muga-že dekorativnolojl jarkotsvetušolojl rastenijojl.

No pajči poleznoloj rastenijoj, kudamié myö huolehtien kazvatamma i vardejčemma, on vié i vrednoloj rastenijoj.

Érähién rastenijojn ke pidäy vediä nastojčivojda bor'bua, primiéraksi sornjakojn ke, kudamat huvennetah mejjan kolhoznolojn i sovhoznolojn peldolojn urožajda.

Vot mintäh jogahizel pidäy znakomiékseh rastitel'nojn muailman ke, tijjustua rastenijojn jostroenija i élajga.

Tiédäen rastitel'nojn muailman, vojbi parembi ispol'zujja mejjan rastitel'nojt bogatstvat sotsializman stroitel'stvah nähte.

Tiédäen rastenijan stroenijan i élajjan, vojbi opastuo supravljajččemah rastenijal sel'skojs hozjajstvas, suamah kul'turnolojs rastenijojs suurembua urožajda.


Muga tärgei dielo on botaaniekku. Sanouhäi tundiettu suomelaine rahvahanpajogi (sanat al), gu "sidä nikonzu ei suas unohtua"!
Elostu da eroutiekkua

Minun tuatto ijän ruadoi kyläkupsan
Häi kai peittoduumat tundi rahvahan
Ku iče lähtin mieroh tieduo suamah
Häi antoi nevvon yhten ainavon

Häi sanoi: elostu da eroutiekkua
Nikonzu et suas unohtua
Kai muu on ihan tyhjiä metoudiekkua
Duumaičin pagizet vai joudavua

Tulin Helsinkih da opastundan alloin
Ni konzu joudanuh en ildukečoloih
Yökavvetgi vai kniigoloinke tölmin
Sain susiedakse igistudentan

Hol'otti häi elostu da eroutiekkua
Nikonzu ei vois häi unohtua
A minä liččain piäh vai botaaniekkua
Duumaičin vie hyvän palkan suan

Vai kerran minulluo käi tuatto gost'ah
Ku meččymuasterikse minuu venčaittih
Lähtijes häi minuu jälgikerran sebäi
Da läbi kyynälis vie nenga saneli

Häi sanoi: elostu da eroutiekkua
Nikonzu et suas unohtua
Se tozi on da sinuugi se koskou
Vie yhten kerran tahton mustoittua

Akadeemikku jo olen harmaipäine
Elaigu, huomuan, elämättäh jäi
Ga Ivan Pirogov, se studentu igäine
Silmin nägeviä vai ainos nuorenou

Da sanou: elostu da eroutiekkua
meijät opastumah luajittugi on.
Elostu da eroutiekkua
Nikonzu en vois unohtua.

Elostu da eroutiekkua
meijät opastumah luajittugi on.
Elostu da eroutiekkua
...Nikonzu ei suas...
unohtua.

Pekoi
Viestit: 356
Liittyi: 18 09 2008, 20:54

Re: Vsesvjatskij: Botanika. Petrozavodsk 1939

Viesti Kirjuttai Pekoi »

Älä jo kielasta!Botaniekanhäi suau unehtua,vai... :lol: Icego kiänit?

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Vsesvjatskij: Botanika. Petrozavodsk 1939

Viesti Kirjuttai mp »

Olen nygöi kaččonuh nenga kuvvenden vuitin skanniruičendas. Nygöi jo voi ruveta liččuamah botaniekkua kapustah. Translittoroittu kniigan algu on linkas http://opastajat.net/luvekkua/trad/bota ... anika.html

Ku hos tuhat školniekkua joga vuottu opastuttas tädä da toizien ainehien opastundukniigoi karjalakse, sit vois kaččuo, ku karjalan kielel olis tulii aigu - olishäi sit muailmas 70000 karjalan kielen maltajua. Ga täs tilandehes emmo ole.

Hos oigiehkirjutus vähäzel öntästelöy - kirilline kirjaimikko ei nengozenah päi karjalah, da sanastoh on tulluh äijän ven'an sanua - ga karjalan kieldyhäi tämä on da putin botaniekkua. Nägökulmu on aiga utilitaristine. Läs kaikkie opitah demonstroija eksperimentoil, "opitoil". Hyvin nevvotah kui luadie instrumentoi: "Nengoma huavoine voibi luadie kalan puzuris libo kolbasan kuores..." Nenga 99% tekstas on puhtastu luonnontieduo, ga tiettäväine kirjan kirjuttai hyvin mustau, mittuine poliitiekku on movvas: "Sel'skojn hozjajstvan kollektivizatsija avuau suuret vozmožnostit počvan obrabotkan usoveršenstvovanijah nähte individual'nojh hozjajnstvah sravnittuna. Syvä traktornoj kyndö, pièndarièn hävittämine vojbi luadiè vaj krupnojs hozjajstvas."

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Vsesvjatskij: Botanika. Petrozavodsk 1939

Viesti Kirjuttai mp »

Lìsenko. Kui jo aijembi kirjutin, botaniekan kirju on läs kogonah puhtastu, libo soveldettuu, botaniekkua, ga välis on palazii politrukan tekstua, kui tämä:
1929 vuodena akademikka T. D. Lìsenko ènzi kerran ozutti, čto vojbi muuttua sygyzy villjojn razvitijan srokat. Hän luadi interesnojn i smelojn opìtan. Kuuda puolda tojsta ènne kevät kyl'vyö ijatti sygyzy pšenitsan juvät. Konza juvät turvottih i nijen zarodìšat lijkuttih kazvamah, no èj viè "puhkettu", T.D. Lìsenko vilustutti sièmenet 3 C temperaturah sah piäl nuljan.

Juvièn ièllehpäjhine razvitija vremenno pièttyj. Lìsenko pijätti juvät tämän mojzena kyl'vöh sah.

Keviäl nämä juvät oli kyl'vetty peldoh samah ajgah kevät sortièn ke. Sygyzy villjojn kyl'vöt ruvettih ravièh kazvamah, projittih tuh'jovunda faza, zavodittih tähkävyö, ruvettih kukkimah i sinä že kezänä annettih täyzin kypset juvät,

Täl opìtal akademikka Lìsenko luadi važnojn otkrìtijan. Ozuttih, čto sygyzy pšenitsa voj zastuaviè razvivajččemahes kuj kevät pšenitsa, esli sen idäjat sièmenet pidiä alennetus temperaturas kyl'vännän ièl.

Iče sièmenièn tämän mojzen obrabotkan prijomua kyl'vännän ièl - Lìsenko sanoj jarovizatsijaksi.

Jarovizatsijan ajgah iskusstvenno sèzdavajjah alennetun temperaturan uslovija, kudamat ollah peldolojl myöhäh sygyzy villjoin kyl'vännän jalles.

Jarovizatsijan kauti sygyzy sortat razvivajjahes ravièmbah. Lìsenko dobejččih i kevät pšenitsojn sortièn razvitijan ravenemizen, "jarovizirujen" nijen juvät kyl'vännän ièl. Kevät villjat, kudamat on obrabotajttu Lìsejnkon sposoban mugah, ravièmbah razvìvajjahes, kuj nijen ke yhteh ajgah kyl'vetyt èj jarovizirujdut niien že sortièn sièmenet.

Jarovizatsijal on ylen suuri značenija mejjan Sojuzan sel'skojh hozjajstvah nähte. Lyhendäen rastenijojn razvitijan i kypsenemizen srokat jarovizatsijan vuoh, vojbi suaha ènämmän nadežnoj urožaj zasušlivolojs rajonois, sentäh kuj tämän kauti rastenijat ruvetah kukkimah viè ènne zasuhua.

Yhtes sen ke avavutah suuremmat vozmožnostit äjièn južnolojn rastenijojn sijrändäh nähte severnolojh rajonojh, kus net ènne èj vojdu kypsetä lyhyön kezän täh. Jarovizatsijua primenjaijah èj vai sygyzy rastenijojh nähte i èj vaj lejbä villjojn kevät sortih nähte, no sen mojzih kul'turojh nähte kuj hlopčatnikka, soja, prosa i kukuruza.

Nygöj, pravitel'stvan postanovlenijan mugah, jarovizatsijua provoditah mejjan sotsialističeskolojn peldolojn millionojl gektarojl i on se suurena orudijana bor'bas urožajn puoles.

Nauka avuau razvitijan zakonat i andau ihmizen käzih vluastin prirodan piäl, opastau handa upravljajččemah rastenijan razvitijal. Temperaturan i vlažnostin regulirujčennan kauti, udobrenijan annannan kauti vojbi uskorjajja rastenijan kazvanda i suurendua urožaj, jarovizatsijan že kauti - lyhendiä rastenijan razvitijan srokat.

Mejl on jo ylen suuriè voittoloj prirodan piäl. I nämä vojtot razrušaijah ihmizièn vièruičenda sverh''estestvennojh vägeh kudama budto-gu upravljaiččou muailmal.
Kommunistat sanotah, ku heil on tiijolline muailmannägemys, kudaman perustannu on dialektine materializmu. Hyö tahtotah olla edujoukko, kudai vedäy rahvastu oigieh suundah. Proletariatan diktaturuhäi ei tarkoita rahvahan valdua, a diktarurua rahvahan puoles. Mi on hyväkse rahvahale, sen tiedäy puoloveh, ei rahvas. Hos perustehennu on dialektiekku, se tarkoitti toizien mielien hävittämisty vägivallal, valdua ei suannuh kritikuija. Valdu nosti geroloikse erähii tiedomiehii, koi propagiiruimah tiijollistu muailmannägemysty. Mindäh sit katorgah puututtih parahat tiedomiehet, kuduat vouse ei oldu poliittizii? Toinah sendäh. Lìsenko oli vallan mannekiinu da normualizen tiijollizen kritiekan ulgopuolel. Hänen idei oli "hankitun ominazuon periydymine", kudai sih aigah oli vallale mieldy myö, a toizile tutkijoile ozuttihes tolkuttomuokse. Käytändös se nähtih konzu opittih kazvattua kukuruuzua pohjazes. Puolovehele tiijollinen tutkimus on "bor'bua" luonnon ker, se avuau luonnon zakonat da viey ihmizen voittoh luonnos.

Iivananpäivy. Tiijollistu muailmannägemysty evustau tämägi tekstanpalaine, kudamas sellitetäh Iivananpäivän maagiekkua.
Esli tarkah kaččuo okružajušoloih rastenijojh, to pajči tsvetkovoloj rastenijoj, kudamil on kukat, plodat i sièmenet, vojbi èrottua rastenijoj, kudamat ni konza èi kukita i èj anneta sièmeniè, primièraksi paporotnikat, sammalet i èrähät tojzet rastenijat. Toven, viè kuda kus-gi kylis sohranihes predrassudka paporotnikan kukinnas. Sanotah, čto kezä yönä Ijvanan päjviä vaste, budto-gu löydiä paporotnikal kukka kudamal ollah mittyjzet liè "sverh''estestvennojt" väet. Nähtävästi, tämä legenda luaittih sentäh, čto ni konza i ni ken èj ole viè, nähny, kuj paporotka kukkiu. Tämä jo ammujzis ajjojs ozuttih zagadočnojksi, i tämän zagadkan ymbäri složittihes fantastičeskoit suarnat.

Olói

Re: Vsesvjatskij: Botanika. Petrozavodsk 1939

Viesti Kirjuttai Olói »

Aiga hyvin pidäy ven´an kieldy malttua ku tahtou tekstat ellendiä

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Vsesvjatskij: Botanika. Petrozavodsk 1939

Viesti Kirjuttai mp »

Olói kirjutti: Aiga hyvin pidäy ven´an kieldy malttua ku tahtou tekstat ellendiä
Tiettäväine hyö ylen suurel kiirehel ruattih eigo kerritty kehittiä sanastuo. Da tilandeh oli moine, ku ven'an sanan käyttyö ei pietty suurennu riähkänny. A pidäy huomata tämä. Konzu rubiet lugemah keskel tehnillisty kniigua, et ellendä ni dieluo ni sanastuo. Ku algannet kniigan allus, opastut dielon da terminolougien rinnakkai. Ei ole vaigei arbata, ku "rastenija" on kazvi, i vähä vähäs sanasto levenöy. Samah tabah sanasto levenöy kaikil kielil opastujes. Karjalas olis vai kirjuttajien pidänyh kerras luadie kai sanasto, mi normualizis ololois kehittyy pitkän aijan aloh.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Vsesvjatskij: Botanika. Petrozavodsk 1939

Viesti Kirjuttai mp »

Translitteroittu kirju jälgimäi on ozuttehes
http://opastajat.net/luvekkua/trad/bota ... anika.html
Skanniruittu tekstu ei olluh hyväluaduine da allus en ni arbannuh, min äijy sit oli ruaduo. Kohendustu luvin vaiku yhteh kerdah, ihan varmah jäi vie hairavuo. Arbuan tädä niken toine ei luve a iče luvin da ei se aigu mennyh sudre. Midä täs vois opastuo?
  • Botaaniekkua.
  • Sih aigah karjal oli muga kui oigie kieli kudamal lapsii voi kazvattua (viegi) nygyaigazeh tiijollizeh tiedoh. Onnuako ruttozes kandurahvahan kunnivoičukses oli poliittistu taktiekkua, ga yhtelläh, se ruado ruattih.
  • Nenga 98% tekstas on puhtastu opastundukniigutekstua, a 2% on politrukan sellityksii, kui tsuari da kirikkö rahvastu muanitettih da pomešiekat pahoi viljeldih, a nygöi Sovetskoj Sojuza on kaikes paras.
  • Kiändäi on olluh lašku, ei ole eččinyh karjalazii sanoi da käyttänyh rahvahale tundiettuloi nimii tundiettulois kazvilois.
  • Oli karjalazile yhtehine karjalan kieli. Äijät sidä čakattih da čakatah, a duumaičen ku hyö kielen kauti čakattih kaikkie muudu, midä škola toi. Minule kelvannus da senke karjalazien dielo nygöi olis äijiä parembi migu nygöi konzu movvas on kannattua viitty häviejiä karjalan kieldy, Moskovu nagrau.
Mustoitan vie, pajon sanoin mugah, gu elaijas botaaniekkua, nikonzu ei suas unohtua.

Pekoi
Viestit: 356
Liittyi: 18 09 2008, 20:54

Re: Vsesvjatskij: Botanika. Petrozavodsk 1939

Viesti Kirjuttai Pekoi »

Midä täs vois opastuo?
  • Botaaniekkua.

    Mustoitan vie, pajon sanoin mugah, gu elaijas botaaniekkua, nikonzu ei suas unohtua.[/quote]
    Viegi en näi muudu ku poigurukku liccai piäh botaaniekkua , eroutiekkua ei ellendännyh nivouse!

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Vsesvjatskij: Botanika. Petrozavodsk 1939

Viesti Kirjuttai mp »

Kartohku on hyvä syömine

BUTTON_POST_REPLY