Verdailendu: kui ~ ku ~ gu

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Sinilind

Verdailendu: kui ~ ku ~ gu

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Konjunktat, sivesanat, yhtistetäh virkehen palazii toine toizeh da ozutetah kieliopillizii suhtehii. Nämmil sanoil on suuri merkičys lougiekas. Gu kirjuttua tarkah, selgieh da lougiellizesti, kirjutetus kieles pidäy ollagi lougielline sivesanoin sistiemu. Tavan mugah kirjutetun kielen sistiemu on tarkembi paginkieldy, da paginkielen sistiemat vaihtellah alovehes rippujen, daigi aijan aloh muututahgi.

Kirjutetus livvis on äijy variatsiedu juuri verdailendas. Tahtonou ken ozuttua, gu kaksi dieluo ollah yhtenjyttymät, ga sit livvin kirjukieles on mostu mahtuo:

1. sanatoi ristikanzu on kui kellotoi lehmy
2. olet ku mitahto kazvos libo kuvahaine
3. sinä olet gu kuudamazes sordunuh

Toizin sanoin, pohodinou sygyzyine yö mustah kažih, ga rahvas voijah kirjuttua nenga:

1. Sygyzyl yö on kui mustu kaži
2. Sygyzyl yö on ku mustu kaži
3. Sygyzyl yö on gu mustu kaži

Sanozin, gu nämmis variantois verdailendusanannu kirjutetus kieles tavallizin on kui: Pieni Myy hyppi kui čöndžöi; Pyhä Hengi heityi Hänen piäle rungallizennu, kui kyyhköi, i muga ielleh.

Konzu verdailles yksi ozapuoli on midägi enämbi libo vähembi tostu, libo parembi libo pahembi, voijah kirjuttua nenga:

1. lapsii pidäs nevvuo nygöi globalizatsien aigah pyzymäh mistahto parembas kiini, mi kui sen “Yhtenäzen Ven’an” propagandua uskuo
2. Kebjiembi on verbl’uudal mennä nieglan peräs läbi, miku bohatal piästä Jumalan valdukundah
3. Maijon ottohindu litras on vähembi, migu laukas maksau litru vetty

Nämmis tavallizin variantu onnuako on migu.

Konzu verdailendas käytetäh sanoi rouno libo buite, kirjutustaboi on kaikkiedah kuuzi eriluadustu:

1. rounokui / buitekui
2. rounoku / buiteku
3. rounogu / buitegu
4. rouno kui / buite kui
5. rouno ku / buite ku
6. rouno gu / buite gu

Kaikkii nämii variantoi käytetäh kirjutetus livvis, onnuako kaikis puaksuvimah rounoku da buitegu. Toizin sanoin, verdailendusanannu on konzugo kui, konzugo ku, konzugo gu; konzugo yhteh kirjutetunnu, konzugo erižeh. Tämä minus ei ole ylen selgei eigo lougielline sistiemu.

(Pidäy sanuo, gu toiči buite/rouno voibi olla enne verdailendusanua: se tottu oli, ku kettu rouno. Toiči verdailendusanua ei käytetä vouse: Koiru meni koppih, rouno oli ellendännyh minun sanat.)

Kui näimmö, verdavuksen ozapuolet yhtistäjänny sanannu ollah livvis kolme variantua: kui ~ ku ~ gu. A kuibo toizis murdehis?

Vienankarjala:
V-1. ihmisen kaunehuš on kuin heinikön kukka
V-2. šalmen pinta on kun peili

Tverinkariela:
T-1. mahla koivulla on kuin veri ristikanžalla
T-2. rubiemma Van’anke elämäh kun kakši gul’ust’a

Varzinkarjalan variantat ollah kuin ~ kun. Nämmis kuin on alguperäne sana, kudai myöhembi muutui muodoh kun. Nygöi käytetäh paginas konzu kudamuagi.

Kuibo sit, konzu verdailendas käytetäh sanoi rouno da buite?

Vienankarjala:

V-1. Ne oli levinnyn šiitä niin kuin puitto šuurimmašta emätalošta
V-2. Ta vielä niin selvästi, puitto kun kivet viertäis eri suuntih

Tverinkariela:

T-1. Konža hukka puhuldi kolmannen kerran, kodi lendi kaikkih randoih, kuin buitto häneh kočahti uragana
T-2. a vielä i unda näin: kun buitto nuorikkane Anni hyppiäy miula vaštah

Ozutahes, gu kirjutetus varzinkarjalas käytetäh variantoi kuin ~ kun, livvis – kui ~ ku ~ gu. Kai nämmä variantat roittih karjalazes sanas kuin.

Livvis sivesanua gu ~ ku käytetäh toizisgi merkičyksis, kudamil ei ole nimidä dieluo verdailendah. Prostois verdailendas tavallizin on kui. Sendäh minus olis kaikis selgevin, gu käyttiä kaikes verdailendas sanua kui, kaikis tapahtuksis: buite kui, rouno kui, mi kui. Nenga:

1. Oma Mua -lehti on kui magei n’amu da pehmei leiby
2. Japounis Muumiloi suvaijah vie enämbäl, mi kui heijän roindumual Suomes
3. Kalat hypitäh venehis, buite kui lendoh puaššitahes
4. Tämän jälles minul rouno kui siivet kazvettih; On ylen hyvä olla tiä, kui kois rouno olen

Midä mieldy oletto? Olisgo moine sistiemu selgei?

BUTTON_POST_REPLY