Variantat

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
Sinilind

Variantat

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Kielis ainos on äijy variatsiedu murdehen, hierun dai pagizijangi mugah. Konzu kielele luajitah kirjutettuu standartua, sanommo kieliopin libo sanakirjan vuoh, sih vallitah erilazis vaihtoehtolois da muvvois vaiku erähät. Net voijah olla, sanommo, sanoi libo taivutuksii. Net ei olla oigiembat migu muut, a net vai ollah vallittu standartan luadijoin tahton mugah.

Toiči normi eule lujennuh, a kirjutetus kieles on variantua välläs vaihtelendas, ezimerkikse livvin suaja ~ suaha. Omas Muasgi toiči on mi sana kirjutettu yhteh luaduh, toiči — toizeh, vähäzel kirjuttajas rippujen.

Nämmä variantat moužet pannah piädy segavuksih. Kudamua — kuduadu — variantua käyttiä? Ku et paisse kieldy libo murrehtu roindua myöte — myö —, et voi vaiku — vaigu — vallita sidä, kudai on omas murdehes.

Kirjutetus livvis on tukku mostu variantua. Ku vai gu? Jälgimäzes Omas Muas ku on 23 kerdua, gu — 12 kerdua. A što(bi), voibigo käyttiä niilöis tuači? En ezimerkikse musta, ku muumikirjois olis niyhty što-sanua. No jälgimäzes Omas Muas sidä oli N. Zaitsevan kirjutukses. A pidäygo kirjuttia rouno ku, rounoku, rouno gu libo rounogu? Vaiku libo vaigu, miku libo migu? Al libo ual?

Sanelkua omii mielii variantoih näh, mainittuloih da toizih. Ei pie olla sanakniigan libo kieliopin kirjuttai; kai kielenkäyttäjät luajitah normua omal kirjutandal. Kuibo valličetto kirjuttajes? Mindäh erähät muvvot puututah kielen n’okkah, erähät — vouse ei?

BUTTON_POST_REPLY