opastajat.net/forum

Piirrin uvvessah Kotuksen da Tiedoakademiin kartoin mugah da Googlen vuoh karjalan murdehien kartan. Ga sidä ei pie lugie absol'uuttizennu tovennu: Mainittulois kartois on eroloi, tutkijoin javotteluloi voi da pidäy ebäillä, kartu perustuu ennevoinallizih tiedoloih a nygöi tilandeh on erilaine, da olen piirdäjes voinnuh hairevuo, semmite oigiehkirjutukses.

En tiedänyh, ku Konnusgi paistih livvikse. Se tottu merkiččöy Repunpiän ižändän tovelline nimi oli Frodoi Kesseli.

Pidäy sanuo, en maltanuh ezmäzel kačondal putilleh kartua lugie. Meni kodvaine libo kolme enne kui ellendin, mindäh oli Tihvin kahtes kohtas... Ga mugahäi kartu pidäy luadie, ku se ei rodis liijan pitky.

Erähäs Ol'ga Ognevan tv-ohjelmas sanottih, ku Konnuspäi nävyttih Sammatuksen savvut (vai nävyttihgo koitgi, en musta), ihan samua "jatkumuo" oli net oldih enne rajan panendua välih.
Kartu on piirretty piälekkäzih kerroksih - yhtes kerrokses viet, toizes alovehien rajat, kolmandes linnat i m.i., kai nimet omas kerrokses ku net vois vaihtua eri kielizikse. Motivatsiennu oli piirdiä kartu, kudamua vois käyttiä monih tarkoituksih kyzymättäh joga kerdu lubua Kotukses libo Tiedoakademies. (Tarkembi sanojen, kai tiijot voijah olla samal kartal, peitettävät tiijot voi työndiä "pohjubumuagan" tuakse - se on valgei läbinägymätöi, muut kerrokset ollah läbinägyjät.)

Da Sammatuksespäi nävyttih aijembi Konnun puhtistustu Sarumanan savvut.

Oh, ellendän. Ylen hyvä on moine oma da monipuoline kartupohju. Nimilöih näh sanozin, Pištojärven vain pitäis olla Pistojärvi, niin kuin šanotah varšinaiskarjalakši.

Sinilind kirjutti: Pištojärven vain pitäis olla Pistojärvi, niin kuin šanotah varšinaiskarjalakši.

Passibo, kohendin, oli minun hairavo. On vie nimilöi kudamii ebäilen. Ezimerkikse Usmanas sain kahtenlastu nevvuo da lyydin alovehien nimet ollah kompromissu suomelazien da ven'alazien nimilöin välil. Muitegi pidäy vie vähäzen kartua kohendella. Hos i kirjukieldy opitah kehittiä vijjel frontal, da ihan sendäh, opin olla vällymieline paikallizih "hairavoloih" nähte - parembi tirpua migu puhtahannu kuolta. Hos i karjal on 7000 kielen joukos "suuri" kieli, yhtes tukusgi olemmo pieni joukko vedämäh da kehittämäh nygyelokseh pädijiä tävven palvelun kieldy. Vähembi ei pyzy hengis.

P.S. Pohjas- da suvivarzinkarjalan välizii siirdymymurdehii en ruvennuh täs versies piirdämäh eri väril sendäh ku nägöjäh on eri mielii kunne se raja pidäs vediä. Tozi on, ku suistamolazeh korvah pohjasvienankarjalaine murreh tulou erilazel migu oma "varzinkarjal": Kuujärvel kävves hyviä mieldy tuou, ku heijängi paginua aiga hyvin voi ellendiä, ku vai dielon voi ellendiä, hos kuujärveläine buabo sellitti kui heidy nevvottih Mägrätjärveh kävelles (livvikse pagizii, 14 km päivänlaskuhpäi) mäin piäl pyhkimäh jallat da heittämäh iäre se čiganoin kieli.