veressanoi

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

BUTTON_POST_REPLY
PielizenToni

veressanoi

Viesti Kirjuttai PielizenToni »

Olen kuottanu luadii kuus muudamii veressanoi:

SULAKUUN OMII VERESSANOI
suomeksi - karjalakse - pikkazen sellitysty sanan luajinnas suomekse
yrittäjä - kuottai ← kuotta-i (kuotel = suom. koetella, tunnustella, kokeilla, tutkia; koettaa, yrittää tehdä jtak.)
yrittäjä - koittai ← koitta-i (suom. pohjois-karjalaa koitos = koetus / yritys)
tietokoneohjelma - tieččikkunevvolmo ← tieččikku+nevvo-lmo (neuvo = suom. neuvo, ohje, opastus; keino, toimi)
painovoima - upotusväkiuppoväki
painottomuus - upottomus
painovoimattomuus - upotusväjettömys uppoväjettömys / -väjetty
karisma - mieldypainavuhengi
karisma - mielehuppoi
→ karismaattinen - mielehuppovu
epidemia - hingahmo ← hingu-hmo (hinku = suom. tartuntatauti (esim. hinkuyskä), hingaudui = suom. tartuntapaikka/-henkilö)
taudi muuttu hingahmokse.. douhtorit menöy keskele hingahmuo kaččomah voimattomii.
pandemia - suurhingahmo- ← suur+hingu-hmo (hinku = suom. tartuntatauti (esim. hinkuyskä), hingaudui = suom. tartuntapaikka/-henkilö)

traileri - ezividejo/ezinäytelmys
teaseri - ezipätky/-nyčä, tynkävidejo, videjopätky
labyrintti - lauzučukelo /-šokelo ← lauzu+čukelo (lauzu = suom. jatkuva, keskeytymätön; tasainen; vakava, čukelo/šokelo = sokkelo - eroaa labyrintista siten että siinä on harhaanjohtavia umpikujia)
labyrintti - lauččukelikko ← lauč+čukelikko ← lauzu+čukelo
bussi - juroavto (←linja-auto, juro = suom. viiva, viiru, juova, juomu; jono)

------------------VEREŠTYÖSANOI-(uusiosanoja)----------------------------------------------------
- uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä

ilmakehä - taivahkanzi
taivahkanzi suojau rahvastu päiväzen ta kosmoksen säteil što myösgi meteoriitoil - "ilmakehä suojaa ihmisiä auringon ja avaruuden säteiltä että myöskin meteoriiteilta"

------------------MUUDU--------------------------------------------------------------------------------------

TV-ohjelma/jakso - televiizorunäytelmys / TV-näytelmys / TV-osutus
uutislähetys - verestiviesti (suom. p.karj)

nurmeslainen - nurmekselaine ← nurmekse(n)-laine
aunuslainen - anukselaine ← anukse(n)-laine
kannaslainen - kannakselaine ← kannakse(n)-laine
suomalainen - suomelaine ← suome(n)-laine

muhinoija (suom. p.karj.) - seurustella ← karj. muhie/muhis/muhina - hymyillä, myhäillä


KEVÄTKUUN VERESSANOI
Kuva
vahnal kirjutusazul kirjutettu (ttš → čč)

pleiččikku - playstation (← Nurmeksesta pleitsikka)
tieččikku - tietokone (← Suomen pohjois-karjalan murteesta tietsikka)
käz'konsolu - käsikonsoli
kizakonsolu - pelikonsoli
videjokiza - videopeli
tolk(ku)kobračču → tolkačču - älypuhelin
etäohjas, etäohjastin / etäohjačin - kauko-ohjain
ruhonruadamine - kehonrakennus ← ruhokas poss.a. roteva. ruhokaz mužikku. Säämäj

------------------MUUDU--------------------------------------------------------------------------------------
äks'boksu / eks'boksu - Xbox
"suomekko" - esim. Karjalan suomalainen, ruots. finne
"suomelaine" / "suomehine" - suomalainen, ruots. finländare
"venakko" - esim. Suomen venäläinen, ven. русские, russkiye
"ven'alaine" - venäläinen, ven. россияне rossiyane
"savakko" - savolainen, Savosta lähtenyt ryhmä Inkerissä
"ruoččikko" / "ruočči" - Suomenruotsalainen
"ruoččalaine" - ruotsalainen
"inkerikko" - Inkerin inkeriläinen
"inkeriläine" - Inkerin suomalainen
"korlakko" / "korelakko" (← Korela, vanha venäläisnimitys Karjalasta) - itä-karjalainen (vanh.)

- "korĺakkoin kieĺi, ĺinnaz meidä sanotah korĺakaks veńalazet." - Suoj.
- "korĺakku ~ koŕeĺakku ~ koŕelk̀u. myö oĺimm‿itšeks korĺakad, yksis havvoiz voinan aigah." - Säämäj

"karjalkko" - esim. Suomen karjalainen
"amerikko" - intiaani, Amerikan alkuperäiskansa, engl. native american
"amerikkalaine," "janki," "jenki" - amerikkalainen, engl. american
"japonču," "japounielaine," "jepouniilaine (1900-luvvun allus)" (← eng. Japan) - japanilainen, jap. 日本人 nihonjin
"nipponikko," "nipponiilaine" (← jap. 日本 Nippon) - japanilainen, jap. 日本人 nihonjin

Sinilind

Re: veressanoi

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Ihan vesselii sanoi! Olisgo programmiiruičendu sit tiedokonehen nevvondua? ”Uppovägeh” nähte pidäy sanuo, ihan en tiijä, kui hyvin se kuvannou ilmivyö, ga ozakse en olegi fiiziekkuhemuli. Sen tiijän, ku Uppo-nallel on äijy uppovägie da häi on ylen mielehuppoi. Da ”upotus väittömys!” selväh on karjalazen tiedoiniekan levitoinduloičču. :D

Tieman Sanoinluajindas vikse oletgi lugenuh?

PielizenToni

Re: veressanoi

Viesti Kirjuttai PielizenToni »

Tieččikkahai on hölmöi vehjeh.. Se ei tiijä mi pidäs luadie ilmai käyttäjän nevvuo.. "nevvolmo"/progammu on luvettelo nevvois koodal/ohjelmukielel mi sit lougiellizesti todevutusohjelmu todevuttau..

programmiiruičendu = kuodavustu, "nevvolmoindu"

Mie en sit kehittele täyzin vagavas mieles veressanoi...
Jälgimäi muutti 1 päivänny PielizenToni, muutettu kaikkiedah 5 kerdua

PielizenToni

Re: veressanoi

Viesti Kirjuttai PielizenToni »

moottorikelkka - motoregyt ← moto+regyt
lapilazet ta suamekot ajuo motoregyzil pedroin peräs. - lappilaiset ja saamelaiset ajaa moottorikelkoilla porojen perässä.
maavoimat - muaväet ← mua+väki (väki = suom. voima)
ilmavoimat - ilmuväet ← ilmu+väki (väki = suom. voima)
merivoimat - meriväet ← meri+väki (väki = suom. voima)
avaruusvoimat - kosmossuväet ← kosmossu+väki (sci-fi, kosmossu = ulkoavaruus, väki = suom. voima) → lyh. kosmoväet

kummitella - huamoija ← huam(u)-oija
televisio - etänäytin
digi-TV - diginäytin
tietokonenäyttö - tieččikkunäytin ← tieččikku+näytin

hive mind (Sci-Fi) - tukkumieli ← tukku+mieli (tukkumieli on mieli mi haldivoiččou joukkuo. Se kattuo yksilön oman mielen. - Tukkumielen konseptu tulou oigien eloksen "superorganizatsielois" - ezim. kudžoimätäs libo mehiläspezä)

avaruusalus - kosmoveneh / kosmosaima ← kosmo(ssu)+veneh / kosmo(ssu)+saima

------------------VEREŠTYÖSANOI-(uusiosanoja)----------------------------------------------------
- uusiosana = vanhaa sanaa käytetään uudessa merkityksessä

robotniekku - robotti (vanh. työläinen, työmies)
saima - laiva (vanh. Laatokalla käytetty laiva t. iso vene; saima, soima)

------------------MUUDU--------------------------------------------------------------------------------------

saamelainen - suamekko / sapmikko ← suame-kko / sapmi-kko (samaa sarjaa sanojen livvikkö, venakko, inkerikko, savakko, jne.. kanssa)
romani - romakko (čigan) ← roma-kko (juontuu romanien rom-sanasta)
(esim. Suomen) kiinalainen - kitaikko ← kitai-kko
(esim. Suomen) korealainen - koreikko / korejakko / korjokko / koriokko ← korei-kko / koreja-kko / korjo-kko / korio-kko ("Korea" nimitys juontuu historiallisesta Goryeo (tai Koryo) nimityksestä)

pohjois-korealainen - pohjaskoreikko ← pohjas+korei-kko
pohjois-korealainen - josejokko ← josejo-kko (pohjois-korealaiset kutsuvat Koreaa Joseon:kse)
etelä-korealainen - suvikoreikko ← suvi+korei-kko
etelä-korealainen - haŋukko /hangukko ← hangu-kko (etelä-korealaiset kutsuvat Koreaa Hanguk:kse)

sotajoukot - väkijoukkoloi ← väki+joukko (väki = suom. voima)

tele- (prefiksu) - karj. pref. vastineh: etä- / loitto-

mašin / mašina / mašiini - kone ← lat. machina

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: veressanoi

Viesti Kirjuttai mp »

Prosti, en lövvä nämis luvettelois pandavua omah sanakniigah, kudamua nygöi päivitän. Kuhkutan kehittämäh ielleh kielenmaltuo, lugemah, lugemah i lugemah ... Lugemah kielioppiigi da kaččelemah sanakniigoi. Nämien nevvoloin mugah iče toimin:

0. Jogo se sana on luajittu? Ezimerkikse saamilaine jo löydyy sanakirjois. Pidäs kaččuo hos Markianova-Pyöli suomi-karjala, Pohjanvalo Salmin murteen sanakirja (täydennysosa), Makarovan Slovar' karel'skogo jazyka, Boiko-Markianova Bol'šoj Russko-karel'skij slovar', vienan sanakirjatgi, Suomelas-ugrilazen seuran Karjalan kielen sanakirja, kudai nygöi on verkosgi, ga pidäy harjavuo sidä käyttämäh. Täs löydyy hyviä sanan juurdu merkičyksen pohjakse. Sit on vie 11000 Petroskoin sanastokomissien sanua, kudamat on jullattu tetrattilois, ga en tiijä ongo niilöi suadavil. Net pidäs vältämättäh panna myödäväkse libo internettah. Da sit toizen kielien sanat: lähisugukielet, susiedoin kielet, levieldi käytetyt ulgomualoin kielet...
1. Tiijä karjalazien sanoin rakendeh, mittuzii ollah karjalan sanat da mittumii johtimii on da kui niilöi käytetäh
2. Tiijä sanan käyttöala da merkičys. Sanan luajindu vuadiu käyttöalan tundemistu - mualuajan nerol ei voi kehittiä elektrouniekan sanastuo. Hyvin luajitun sanan merkičys on kerras arvattavu. Ainos ei voi nengomua keksie, a pidäs hos vältiä viäräh juohattamistu hos sidägi äijän nägöy.
3. Ainos ni hyvin luajittu sana ei tartu kieleh da tolkutoi sana voi piästä vägeh, rippujen sanojas, aijas da paikas. Erähičči valdah piäzöy peittosanondu libo šuutkusana, kudai enzimäzen kerran jälgeh ei nagrata. Parembi ku kieli olis nenga selgei ku šuutkan syväindön vois ellendiä, ku iče pagizii ei puuttus šuutkakse. Puaksuh pakko on hyvä nevvoju, kirjuttajes pidäy vältämättäh sanuo.

BUTTON_POST_REPLY