oigiehkirjutukses

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

oigiehkirjutukses

Viesti Kirjuttai mp »

Olen jälgikuuloin aigua enämbi aigua käyttänyh Karjal-suomi-karjal sanakniigan päivittämizeh, a mondu kuudu vie menöy. Kohendettavua on kylläl da igävy on sanuo ku nygaigazen argieloksen sanastos da käzittehellizes sanastos on vie loukkuo kudamat jiähäh täyttämättäh. Tavoittehennu on 2x15k sanua. Ga dielonnu minul täs on oigiehkirjutus. Olen ennegi protestiiruinnuh sidä, mindäh karjalazien pidäy ottua oigiehkirjutusgi ven'an kauti, konzu laihinsanan vois tarkembi suorah kirjuttua karjalakse. Nenga meinuangi luadie, ezimerkikse
- ritmu, miittu, aritmeetiekku (ei rifmu, miiffu, arifmeetiekku)
- auto, časounu, eutanuazii (ei avto, časovnu, evtanuazii)
- strahouhku (nenga ven'an sanua stahovka enimyölleh kirjutetahgi)
- humanistu, Hollandii, Stokholmu (ei gumanistu, Gollandii, Stokgolmu)
- Europpu, evangelii, episkoppu (ei Jeuroppu, jevangelii, jepiskoppu)
- sentimetri (ei santimetri frantsielazeh tabah)
Sit olen vie duumainnuh, pidäsgo ruveta käyttämäh c-kirjaindu, kudai KT:s otettih käyttöh lyydiläzien pakičuksen periä. Sit kirjutettas: cuari, cirku, cirkuli, centru. Se olis lougiellistu "šuhinehmerkin" käyttöh näh, da siksegi ku c on yksi foneemu, ei t da s.

Sinilind

Re: oigiehkirjutukses

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Hyviä da tärgiedy ruaduo ruat! Sinun luajittu sanakniigu on kuldua kallehembi. Konzu pidäy midätahto sanua livvispäi suomeh kiändiä, parembua ei ni ole.

Pidäy kyzyö, tulougo päivitettyh versieh pugri? :) (Mibo ollou nominatiivu livvis? Kotuksen karjalan verkosanakirjas lövvin vaiku muvvos "pukra", a siehäi kaikin sanat ollah vienalazis muvvois). Enzimäzen kerran In’astu lugies pugrii sinun sanakniigas ečin ga en löydänyh, no minun silmäzet ollahgi vähäzel puuhizet. Vikse se sie kustahto on.
mp kirjutti: Kohendettavua on kylläl da igävy on sanuo ku nygaigazen argieloksen sanastos da käzittehellizes sanastos on vie loukkuo kudamat jiähäh täyttämättäh.
Mindähbo loukkuo – eigo vai ole ni olemas sanua? Oletgo iče luadinuh uuttu sanua uudeh versieh?

Minun mieles on hyvä, ku laihinsanat mugavutetah kielen omah sistiemah da otetah suorah alguperäzes kieles, ei toizen kielen kauti. Muitehäi net kerran jo ollah mugavuttu ihan toizenmoizeh sistiemah.

C:n käytändäs on vähäzel probliemua, mih nähte kirjutitgi kudamaslienne tiemas. Ezimerkikse monis ulgomualazis nimilöis c on konzu /s/, konzu /k/. Pidäy vaiku tiediä, ku Sinickajas c on /ts/, a Nick ei ole ni Nitsk eigo Cedric ole Tsedrits...

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: oigiehkirjutukses

Viesti Kirjuttai mp »

Sinilind kirjutti: Pidäy kyzyö, tulougo päivitettyh versieh pugri?
Bugri löydyi Makarovan sanakniigas da onhäi se täs muvvos SUS suures sanakniigasgi. Enbo tiijä syndyygo se nygöi 15000 tavallizen sanan joukkoh, hos toinah nengomas olen Kinnermäl ičegi muannuh. Kui pidänöy moine "čakkupalatku" suomekse kiändiä?
Sinilind kirjutti: Mindähbo loukkuo – eigo vai ole ni olemas sanua? Oletgo iče luadinuh uuttu sanua uudeh versieh?
On äijy käzittehellizii sanoi kudamii ei härril kyndäjes tarvittu. Lizävöt enimyölleh ollah toizis sanaluvettelois libo tekstois vastahtulluzii sanoi, ylen varovazeh olen ičegi johtanuh, ga erähičči tunduu gu oigiedu sanua ei vie ole löydynyh, ezim. kui pidäs nimittiä "punatulkkuu" (Pyrrhula pyrrhula) karjalakse ḱu se ei sevoittus toizeh lindus (Erithacus rubecula), kudai on ruskeirindu monil kielil. Karjalazet ei oldu ylen pädevät ornitolougies.
Sinilind kirjutti: C:n käytändäs on vähäzel probliemua, mih nähte kirjutitgi kudamaslienne tiemas. Ezimerkikse monis ulgomualazis nimilöis c on konzu /s/, konzu /k/. Pidäy vaiku tiediä, ku Sinickajas c on /ts/, a Nick ei ole ni Nitsk eigo Cedric ole Tsedrits...
Ulgomualazet nimet ainos jiähäh probliemakse. C da č oldas lougiellizet sendäh ku net ved' tarkoitetah yhty foneemua,
ei kahtu kui ts da tš vihjattas, tavuraja ei synny välih.

Sinilind

Re: oigiehkirjutukses

Viesti Kirjuttai Sinilind »

mp kirjutti: Bugri löydyi Makarovan sanakniigas da onhäi se täs muvvos SUS suures sanakniigasgi.
Oh minuu nämmien lyhendyksien kel. Suomelaz-Ugrilazen Seuran sanakirjah nähte pagizet? Ongo se sama kui Karjalan kielen verkosanakirju? Se kiändäy pukran "makuusija, jonka suojana on rankinen, uudin; sääskiteltta". Karjalastu pugrii nikonzu en ole nähnyh omis mielikuvis paiči, ga erämuakulgijat äijän käytetäh heijän čakkusuojah nähte sanua "rankinen". "Sääskiteltta" ollou betonanpotkijalegi kerras ellendettävy, ga kenlienne kielihemuli vois sanuo, vähäzel ebälougielline – eihäi sie teltas ni sääskie ole.
mp kirjutti: erähičči tunduu gu oigiedu sanua ei vie ole löydynyh, ezim. kui pidäs nimittiä "punatulkkuu" (Pyrrhula pyrrhula) karjalakse ḱu se ei sevoittus toizeh lindus (Erithacus rubecula), kudai on ruskeirindu monil kielil. Karjalazet ei oldu ylen pädevät ornitolougies.
Da nimet ollah sanastokomissien luajitut? Jygei ruado – pidäs vie olla linduhemuligi. Ga en sua ellendiä, mindäh linduloin nimet ainos ollah moizet mielettömät. Pakastijaine, ruskeirindaine... mindäh ei Max da Bob? Net ollah ihan hyvät nimet.
mp kirjutti: Ulgomualazet nimet ainos jiähäh probliemakse. C da č oldas lougiellizet sendäh ku net ved' tarkoitetah yhty foneemua, ei kahtu kui ts da tš vihjattas, tavuraja ei synny välih.
Tottu pagizet. s – š dai c – č soinnutah hyvin yhteh. Luvin ildusuarnannu tiemua sibilantoin da afrikuatoin nähte. Jygei ruado, ku tahtonou lougiellizen sistieman. Ga pidäygö olla viimezeh suate lougielline, što pädis kirjuttamizeh. Vokaliloin kirjuttaminengi ei ole lougielline – eihäi sanas "suu" ole kahtu u-iändehty, a yksi pitky. (Wolmar Schildt kirguu kalmas, pidäs kirjuttia "sû".) Onnuako afrikuatoile pidäs ihan omat merkit, kudamat ei sevottas toizien merkilöinke. Ga tädä laduu hiihtäjes terväh pidäs kirjuttua mihlienne suomelaz-ugrilazeh libo kanzoinvälizeh transkriptsieh. Olis tarku! ;)

Ga vagavah, ongo sanakniigan uvves versies y eigo ü? Ku ollou y, miksebo ei c:gi? Da toizinpäi, ku ei olle y:dy, mikse pidäs c. Ga vikse olis hyvä novvattua Karjalan tazavallan standartua, ku ei tahtota kahtu eri standartua eri puolil rajua.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: oigiehkirjutukses

Viesti Kirjuttai mp »

Sinilind kirjutti: Oh minuu nämmien lyhendyksien kel. Suomelaz-Ugrilazen Seuran sanakirjah nähte pagizet? Ongo se sama kui Karjalan kielen verkosanakirju?
Samas sanakirjas on pagin. Bumuaguversien nellän ezmäzen ozan kannes lugou vaiku "Suomalais-Ugrilainen Seura", kahtes jälgimäzes sežo "Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskus" (kudai nygöi on "Kotimaisten Kielten Keskus"). Sendäh nimes on (4+2*(1/2))=5 ozua SUS:sua da (0+2*(1/2))=1 oza Kotussua. Konzu sanakirjua ruvettih luadimah, tiedokonehtu ei vie olluh keksitty.
"Sääskiteltta" ollou betonanpotkijalegi kerras ellendettävy, ga kenlienne kielihemuli vois sanuo, vähäzel ebälougielline – eihäi sie teltas ni sääskie ole.
Se toinah olis ellendettävy nimi. Palatkan tarkoitus on pidiä vihmu da vilu ulgopuolel, mindähbo ei čakatgi. A bugri äijäl mustoittau kruakkumerdua, kudaman tarkoitus on vediä kruakat sydämeh. Onnuako siändö ongi moine, ku alguozas käytetäh genitiivua, konzu sydämes ollah omatahtozesti (kui "kondienpezä") da nominatiivua konzu sih on puututtu.
Sinilind kirjutti: Ga en sua ellendiä, mindäh linduloin nimet ainos ollah moizet mielettömät. Pakastijaine, ruskeirindaine...
Hyvä lajinimen pidäs ozuttua sugulazus da eroittua jogahine laji sugulazis. Linduhemulittah nimenluajindu putilleh ei ozavu. Sanastokomissies onnuako nengomua ei olluh. Sebo ongi vagavu probliemu ku sanastokomissies on vaiku kielihemulii.
Sinilind kirjutti: Ga pidäygö olla viimezeh suate lougielline, što pädis kirjuttamizeh. Vokaliloin kirjuttaminengi ei ole lougielline – eihäi sanas "suu" ole kahtu u-iändehty, a yksi pitky. (Wolmar Schildt kirguu kalmas, pidäs kirjuttia "sû".)
Mad'arit nenga kirjutetahgi, ú on pitky u. Ga pidäs olla ekonoumiellinegi (ku vois konehel kirjuttua), ei liijan monimutkaine. A kieles erähičči kaikkii tolkuttomin vaihtoehto piäzöy voitole.
Sinilind kirjutti: Ga vagavah, ongo sanakniigan uvves versies y eigo ü? Ku ollou y, miksebo ei c:gi? Da toizinpäi, ku ei olle y:dy, mikse pidäs c. Ga vikse olis hyvä novvattua Karjalan tazavallan standartua, ku ei tahtota kahtu eri standartua eri puolil rajua.
Opin mennä kudakui standartoin mugah, hos piätökset ainos ei miellytetä. Minun mieles ü:n vaihtamine y:kse oli huonondus, a rubien kirjuttamah y. Suomen suvikarjalazet kirjuteta tš č:n sijah (ezim. Harakan kiännetty "Jätkän taivas"). Konzu Petroskois piätettih ottua c käyttöh, Omas Muas ielleh kirjutetah ts, ga erähät ollah ruvettu kirjuttamah c.

Sinilind

Re: oigiehkirjutukses

Viesti Kirjuttai Sinilind »

mp kirjutti: Palatkan tarkoitus on pidiä vihmu da vilu ulgopuolel, mindähbo ei čakatgi.
A "happiteltas" enämbäl on happii, migu ulgopuolel!

Vikse pidäsgi kenentahto čakkupalatku libo čakanpalatku luadie. Čakkazet voitais sie toine toizen kel vihmua pidiä i n’okkazen piäs kalbassuu pastua (verikalbassuu tiettäväine). Onnuako net sit ei kogo aijan inizis mihtahto dieloh nähte, a oltas tyydyväzet.
mp kirjutti: Hyvä lajinimen pidäs ozuttua sugulazus da eroittua jogahine laji sugulazis.
Ristikanzalgi on puaksuh kaksi nimie, oma da suvun. Mindähbo ei linduloil. Enzimäine nimi olis lajin nimi da sugunimi olis, tiettäväine, suvun nimi. Ruskeirindaine ei olis ni hyvä sendäh, ku "rindazet" ei ole oma sugu eigo "ruskei" ole nimi. Ku ollou Tijazien sugu, kudamah kuuluu Sini, kučukkuammo händy Sini Tijaine, i muga ielleh. Harakkoin suguh kuulujua tavallistu euraazielastu harakkua vois kuččuo Puavo.

Suomeshäi monet lajinimet ollah vähäzel samanmoizen nimi-sugunimi-lougiekan mugah luajitut, a kirjutetahgi yhtenny sanannu: talitintti, viinasieppo i m. i.

Linduloin nimilöih nähte vie pidäy sanuo, čiučoi on moine čoma, ga ei voi ni muhizemattah iändiä. Yhtelläh vienan "varpuni" sežo äijän on minule mieldy myö.
mp kirjutti: Ga pidäs olla ekonoumiellinegi (ku vois konehel kirjuttua), ei liijan monimutkaine.
Minun mieli on moine: kaikis tärgevin on, ku olis kebjei opastuo, i brihale i buabale. Kielihemulithäi paistah orfogruaffizes syvyös. Madal libo läbinägyi oigiehkirjutus on moine, kudamas samat merkit ainos vastatah samoi iändehii. Kebjei on tiediä, kuibo sanat kirjutetah, i lugijes kebjei kerduo, kuibo sanotah. Syväs libo ei läbinägyjäs sistiemas dielo on toizenmoine – saman sanan voi kirjuttua moneh tabah, no yhtelläh kaikin samah luaduh iändetäh. Olgah ü libo y, c libo ts, karjalan oigiehkirjutus latinalazel kirjaimikol hyväkse ozakse on madal i ihan kebjei opastuo.

Ga kenbo tiedäy – ku tulevazuos ruvetah luadimah yhtehisty kirjukieldy, vikse vie uvvessah duumaijah kirjaimikkuogi.

Sinilind

Re: oigiehkirjutukses

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Syndynöygo 15 000 tavallizen sanan joukkoh lohikäärme, hos Karjalas niidy vikse ongi vähäzel vähembi pugriloi? Uvves Sanas on lendäimado (kui on vahnas kirjusuomes lendokärme i vepsän Udes Zavetas lendaimado), Uuvvešša Šanašša on ven’an da gretsien mugah drakoni.

Kuibo muite ruado menöy? Ongo vie äijy hommua?

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: oigiehkirjutukses

Viesti Kirjuttai mp »

Konzu moine elätti vastah lendänöy, nimittäzin sidä drakonakse. En tiijä mittuine juumorantaju oli niilöis suomelazil, kuduat keksittih elättilöin nimikse "lohikäärme" da "jalopeura" libo ihan olemasolii "papintappaja". Sanakniigan uuzi painos olis voinnuh valmistuo jo keviäl a jätin kodvazekse lebiämäh. Nygöi olen jättämäs painoh kielioppiprojektan kilbukirjutuskniigastu "Minun oma kieli". Sen jälgeh pidäy uvvessah tartuo sanakniigah da andua painettavakse algusygyzyl.

Sinilind

Re: oigiehkirjutukses

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Papintappai! :D Aijembah en olluhgi kuulluh. Menetiijä mittuine oli juumorantaju, ga onnuako hyö nimii ei ihan nagros annettu. Suomen sarvijäärät -kniigan mugah papintappajan tagan ollah vahnat, ulgomualoilpäi tulluot rahvahan starinat, kudamis böbökät ryömitäh ristikanzan korvah da ielleh aivoloih. Suomelazis starinois net tapettih pappi. Ruvettih kuččumah callidium violaceumua moizen starinoin tappaiböbökän mugah. (Passibo tiijos Helsinkin linnankirjaston kysy.fi-sivu!)

Ku nygöi tuldih alguperät paginale, kielitiedoilijoin mugah lohikäärme moužot on suadu muinaisruočin sanas floghdraki, kudai merkičči lendäjiä maduo. Suomelazes suus flogh vai viändy muodoh lohi libo louhi, a draki kiännettih putilleh kiärmehekse (gretsieläzet sanua drákōn käytettih suurih madoloih näh). Lohikäärme jäi suomelazien suuloih, a tarku kiännös ”lentokäärme” vaiku vahnoin kniigoin sivuloile. Estounies on sego lendmadu, sego draakon, da vie suomes suadu lohe. Minus drakonu-sanas nägemättäh et vie sua vouse tiediä, mittuine ollou zvieri, a lendäimavon parembah ellendät. (Se tiettäväine on čyöttö, kudamal on kärbäzen siivet.)

Suurkielihemuli Kaisa Häkkizen mugah jalopeura, ’suuri pedru’, on suomelazien vahnu tiähtifiguru da horoskoppumerki. Eulluh Suomes lev-zvierilöi, kudamii nähtä tiähtitaivahal, olgah sit suuri pedru. Jalopeura-sanua käytettih i rahvahan runolois hirven toizennu nimenny. Myöhembäh suatih ruočispäi figuran da merkin nimekse lejon. Voi olla jalopeura allus merkičči leijonan tiähtifigurua da horoskoppumerkii, myöhembäh sežo ulgomuan elättii, kudai niilöile andoi i nimen. Ga duumu, kudaman mugah suomelazet keskiaijal ei tietty, mittuine lienöy moine kummu elämättömän muan lev-zveri da sendäh kiännettih ’suurekse pedrakse’, Häkkizen mugah ei ole uskottavu.

Pidäy vie sanuo, kuulin ammui jalopeuran alguperäh näh erähän starinan, kudai minuu äijy miellytti, hos se ei olegi tozi. En tiijä, kuspäi kerdoi sen kuuli, ga nygöi kodvazen guuglailtuu lövvin toizen versien samas starinas suomenkielizen wikipedien paginasivuloil da voin sen täh kirjuttua.

Starin vedäy meijät uskonpuhtistuksen aijan Suomeh, vuodeh 1543. Turrun jepiskopan Mikael Agricolan kirjutetus Abckirias tulou enzimäine suomenkieline aberi da enzimäine suomekse painettu kirju. Vie vai pidäy čomazet oigieh kohtah panna. H-kirjaimen kohtas on sana ”hirviö”, da sih, Agricola duumaiččou, pidäy pöllästyttäjän afrikkalazen zvierin kuva. I-kirjaimen kohtas on sana ”ialopeura” — kui kirjutettih jalopeura sih aigah — kudamah tiettäväine tulou pedran kuva. Kirjan painajat suatih käzikirjutus, ga rodih muga, ku H:n da I:n, peräkkäzien kirjaimien, kuvat petties mendih viäräh järjestykseh! Muga oli painetus kniigas hirviön kuvannu pedru, jalopeuran kuvannu — leijon. Nenga, sanelou starin, ruvettih kuččumah leijonua jalopeurakse da pedrua hirvekse. (Tovellizuos on hirvi äijy hirviödy vahnembi sana.)

Sinilind

Re: oigiehkirjutukses

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Rubietgo mp käyttämäh c-kirjaindu, oletgo vie piättänyh? Suammogo sanakirjan ilmahpiäständässäh vuottua, ku ičče nähtä? :lol:

EDIT: Nygöi mustan, ku oli i toine kyzymys oigiehkirjutukseh libo sanoinluajindah näh.

Konzubo laihinsanois pitkäs vokalis tulou diftongu, konzubo ei? Ezimerkikse, kirjutetah probliemu, sistiemu da poliitiekku eigo sisteemu, probleemu da poliitiikku. Ga yhtelläh kirjutetah strateegii eigo stratiegii, teemu eigo tiemu da eepossu eigo iepossu, raadivo eigo ruadivo... Tottuhäi laihinsanoin diftongumuvvot oldas karjalan fonetiekan mugahine? Menetiijä mindäh vienasgi on laihinsanois äijy pitkiä vokalii: rooli, proosa, festivaali, veteraani... moizet sanat ei ozutetahes minule karjalazikse.

BUTTON_POST_REPLY