Varoi da toizet linnut

Tiä šeikuijah karjalan kielen kielikyzymyksii: kielioppii, sanastuo i m.i.

Valvoi: verkomuagari

Pekoi
Viestit: 356
Liittyi: 18 09 2008, 20:54

Varoi da toizet linnut

Viesti Kirjuttai Pekoi »

Nygöi talvel harvah linduzii niämmö,a kuibo neniin nimet?Tijaiziigi on äijy. :?:

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Varoi da toizet linnut

Viesti Kirjuttai mp »

Vuozii tagaperin sain käbäzih sanastokomitietas luajitun elätti- da kazviluvettelon. Hyvä ku on luajittu ga puremattah en nenii nimilöi lainuo: Ezimerkikse suomen telkän (Bucephala clangula) nimekse on pandu "muzavanharmai sorzu" - kumbainegi oza pahoi vallittu, hömötiainen (Parus montanus) on "ruspakkopiä tijaine" hos piä ongi mustu, punatulkun (Pyrrhula pyrrhula nimekse on pandu "ruskeirindaine" hos se nimi parembi pädis purarinnale (Erithacus rubecula, frantsiekse gorgerouge, ispaaniekse pertirrojo). Tundigo nimienandai vouse nämii linduloi? Ga eihäi mual elännyh rahvasgi linduloi tundenuh.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Varoi da toizet linnut

Viesti Kirjuttai mp »

Jo aijembi šeikuičin tiä linnunnimiprobliemua, kui nimittiä karjalakse linnut Pyrrhula pyrrhula (eri kielil punatulkku, снегирь, domherre, bullfinch, camachuelo,...) da Erithacus rubecula (punarinta, rödhake, robin, rougegorge, petirrojo,...) SU-Seuran Karjalan kielen sanakirjas Pyrrhula pyrrhulale löydyy "kol'čoine", "kuzikol'čoi" da "pakkasčirkoi", ei ylen uskottavat ku "kol'čoi" on Loxian nimenny. Markianovan-Pyölin suomi-karjal sanakirjas Pyrrhula on "ruskeirindaine". Erähiči kyzyin Markianoval, kudai toimitti sanastomissien elättinimilöin luvettelon, kuibo sit nimittiä Erithacus rubecula, suomekse punarinta. Häi sanoi ku "ruskeirindu", ga eihäi ihan eri linduloil voi olla läs sama nimi. Kuspäi tullou suomen "tulkku" nimi?
Nedälinlopul linduloi kačelles juohtui mieleh nengoine ehtotus, kudamua iče voizin jo läs kannattua: Pyrrhula pyrrhula vois iellehgi olla ruskeirindaine (hos suomen punarinta on Erithacus), a Erithacus rubeculale pädis nimi ruskeikulku. Mindäh? izäččy-Pyrrhulalhäi kai rindu on ruskei, a Erithacuksel vaiku kulku. Frantsien rougegorge tarkoittaugi ruskeikulkuu, hos ispanien petirrojo ongi ruskeirindu. Nämmä nimet ollah risturiijas suomelazien nimityksienke, ga moizet nimet oldas oigiembat migu suomenkielizet nimet. Ga tuaste sanon, ku nimilöin andamine pidäs olla azientundijoin ruado, ket maltettas kiinittiä huomivo oigieh kohtah, sanastokomissii ei voi eričysalan terminöi putilleh luadie.

Gagarin

Re: Varoi da toizet linnut

Viesti Kirjuttai Gagarin »

Ga eigöhäi neniil kaigil linduloil jöngöi olle jogahizes karjalan murdehes nimi.
Kirjakieleh sua sid ottua kustahto murdehs parahan sanan.
Ei jo taki piä uuzie nimilöi sudre luad'ie.

Pekoi
Viestit: 356
Liittyi: 18 09 2008, 20:54

Re: Varoi da toizet linnut

Viesti Kirjuttai Pekoi »

Eihäi nimilöi olluh ku erähil "tärgevimil".Kymmenii "joudavembii" sanottih sittulinnuikse,läs kai vezilinnut oldih sorzii i m.i. Ilmai nimii oldih varmah erähät kymmenet linnut. :?

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Varoi da toizet linnut

Viesti Kirjuttai mp »

...erähät suat, Karjalasgi eläjät, nimenke vaiku erähii

Maria

Re: Varoi da toizet linnut

Viesti Kirjuttai Maria »

Minun mieles tämä ruskeikulku olis ylen pättävy nimi. Ga olishäi se vie moine vessel, ku suomen 'punarinta' ollus ruskeikulku, sit suomen 'punatulkku' ruskeirindaine. Nimet hyvin mustas, ku vai mustanus ku se -tulkku ei ole se -kulku, ga se toine. Yhtenjytyi vastukavai menöy se, ku harakku ei ole se, kudual on harmuabokku, eigo varoi se, kudual on valgei (algukirjain harakku-harmai, varoi-valgei), hos erähis runolois harakkua kučutah harmuabokakse.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Varoi da toizet linnut

Viesti Kirjuttai mp »

Maria kirjutti: Minun mieles tämä ruskeikulku olis ylen pättävy nimi. Ga olishäi se vie moine vessel, ku suomen 'punarinta' ollus ruskeikulku, sit suomen 'punatulkku' ruskeirindaine. Nimet hyvin mustas, ku vai mustanus ku se -tulkku ei ole se -kulku, ga se toine. Yhtenjytyi vastukavai menöy se, ku harakku ei ole se, kudual on harmuabokku, eigo varoi se, kudual on valgei (algukirjain harakku-harmai, varoi-valgei), hos erähis runolois harakkua kučutah harmuabokakse.
Se kulkun da tulkun, rinnan da rindazen ristah menemine on vähä varattavugi dielo, ei pidäs nareko luadie "kielahii ystävii". Ga ruskeikulku on merkičyksen puoles oigei, tulkus en tiijä merkiččöygo se midä. Harakas muamo sanou ku se hačattau.

Sinilind

Re: Varoi da toizet linnut

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Minungi mieles ruskeikulku on hyvä nimi. En tiijä, ongo punatulkun da ruskeikulkun ristih menemine muga hirvei dielo. Tarkoitus vikse on luadie karjalankieline sistiemu, kudai olis kielen pagizijoile lougielline da ellendettävy. Eri kielii pagizijat ristikanzat libo lindutiedoilijat keskenäh tottaš voijah paista kanzoinvälizil tiijollizil nimil, ku tahtotanneh vältyö pahoiellendyksis.

Kielihemulitgi ei tiijetä, kuspäi tulou tulkku. Moužot se on muga sanottu onomatopoetine libo iändy matkittai sana: moizet linnut ”tulkutetah”, da sih suatih nimi. Ga voi olla se on vai deskriptiivine libo kuvailii sana, kudai nimidä ei merkiče a iändehien puoles yhtelläh hyvin pädi sih elättih. Harakku tottu hačattau, ga voi olla ezmäi sana otettih laihinah balttilazis kielis da algusoinnun täh ruvetith sanomah, ku häi hačattau. Kaisa Häkkizen kymmene vuottu tagaperin jullatus kirjas Linnun nimi kerrotah suomelazien linnunnimilöin alguperis da kehitykses.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Varoi da toizet linnut

Viesti Kirjuttai mp »

"Punatulkun" iändelys en kuule sen nimie. Ven'an kieles on sana t'ul'ka kudai tarkoittau kalua, suomen sardiinua. Sanastokomissien luvettelohgi on otettu t'ul'ku sidä tarkoittamah. Moni kerdua olen Häkkizen kirjua kirjulaukas kaččonuh da vaigiesti lähtenyh ostamattah.

BUTTON_POST_REPLY