Latinskoi kirjaimikko Karjalas

[Pekoi]

Puaksuh sanotah kielenmaltajat rahvas Karjalan tazavallas,gu heijän jygei on lugie Omua Muadu (i forumua).Kirilskoi vai on piäs.
Vahnat erähät opastuttih nuorete vai 30-60 -vuodizet harvah maltetah.Nuorembil taki työtäh televiizoras da internetas rekluamua i muudu tyhjiä angliekse.
Suannougo sanuo,što nämmät igäkeski rahvahat sudre mendih Karjalan kieleh näh? Äijän heil kieliperindyö piäs on,vai uuttu ei suaha,eiga endisty sua siirdiä uuzil opastujil.
Pidännöygö erize luadie opastustu kirjaimikkoh da sen jälles lugujoukkuo?

[Olói]

Muga pidäs olla, hyvä olizi rahvas opastua lugemah. Nengomuagi ruaduo pidäs olla tulijas karjalan kielen kois

[mp]

Sen jälgeh ku Nevvostoliiton langiendan jälgeh Karjalan Tazavallas piätettih ruveta kirjuttamah karjalan kieldy latinalazel kirjaimikol, sidä kirjaimikkuo on kaksi kerdua muutettu. Ezmäi muutettih û -> y (mi oli minun mieles pahoi) da ǯ -> dž (minun mieles hyvin). Jälgiaijal lyydiläzet tahtottih ottua ǯ järilleh da lizätä c, no otettih vaiku c. Liygiläzet yhtelläh ei tahtottu ottua käyttöh c kirjaindu a iellehgi kirjuttua ts sen sijah. A ku roinnou kuzihädä 30 ts pakkazel, kusbo lövvät vts:n? Minun mieles Karjalan Tazavallan karjalazih on liijan syväh juurdunuh käzitys ku ulgomuankielizet nimet da sanat pidäy fil'truija ven'an kauti karjalan kieleh. Moizii uvvistuksii luadijes eibo ni juohtunuh mieleh ku karjalazii on muijalgi ku KT:s. Ollahgo Suomen karjalazet mielevembät? Suomen karjalazet ozutetah iččenäzytty kirjuttamal vie eri tabah - minun mieles hyögi mennäh mettšäh ku ei ečitä yhtehisty standartua. Se on sama kui jogahine iče piättäs ajuago dorogan oigiedu vai hurua reunua.

Al olijas Marian piirretys kirjaimikos ollah kai Petroskoin standartan mugahizet kirjaimet da vie q, w da x, kuduat lövvytäh kaikkien tiedokonehien näppäimistöl da kudamii tarvitah ulgomuankielizien sanoin da nimilöin kirjuttamizes. Jälletyksen lougiekku on moine: šuapkallizet ollah saman šuapkattoman jälles, umlaut-kirjaimet kirjaimikon lopus.

[Sinilind]

Aijembah täl nedälil opin KKS:n digikirjastos lugie Anisimovan Karelskoin kielen grammatikua, ku parembah opastuzin kirillizeh kirjaimikkoh. Ei olluh kebjei. Voin ellendiä, ku latinalaine kirjaimikko samah tabah on jygei lugie, ku ei olle sih harjavunnuh. Se on žiäli, a ainoshäi voi opastuo, vahnannugi. Sanotah, ku vahnu koiru ei opastu uuzii, no hyväkse ozakse olemmo inehmizet emmogo koirat.

Nečen kniigan saital olijas latinalazes versies sanotahgi, ku "kirillizil kirjaimil ei karjalua voi putilleh kirjuttua" (mp:n huomaičus?). Onnuako kirilline kirjaimikko pädönöy sluavilazien kielien kirjuttamizeh niškoi, a karjalhäi ei ole ni sluavilaine kieli. Ven’an kirjaimikko ei päi, libo vähimikse pidäs olla ylimiärästy kirjaindu omile iändehile.

A mindäh muutettih <ü> y:kse? Konzulienne luvin mitahto mp:n kirjutuksen, kudamas sanottih, ku ü hyvin sobieu ä:n da ö:n joukkoh: on tagavokalizet u a o da umlautal suajah eduvokalizet vastinehet ü ä ö. Kebjei kui kiiselin keitändü. c=ts minusgi ei ole ylen hyvä, ga ellendängi lougiekan: yksi iänneh, yksi simvolu, da olihäi kirjaimikos jo (č)č eigo (t)tš. A onnuako <ts> da <tš> oldas parembat migu <c> da <č>? Iče en malta sanuo. Kuibo iändetäh karjalazet, ku iändetäh tavu tavul? Iändetähgo tš-affrikuattu kaksi kerdua, mollembis tavulois, vai vaiku jälgimäzes: ongo metš-tšy libo met-tšy?

[mp]

En jo ihan tarkah musta kui meni ü-y tora, a mustelen ku se oli sen jälgeh ku zakonprojektu karjalan kielen valdivollizes stuatusas oli hyllätty. Sit mainittih kui suavutuksennu ku karjalazet ollah sovittu yhtehizes kirjaimikos. Toras ü-puolovehen piä oli Markianova, y-puolovehen piä Zaikov. Perustehennu y:le oli ku suomesgi on y. Ga toizien kielien y eibo ole sama. Da ü olis ekonoumiellizembi eduvokali/tagavokali siännön mugah. Ga mainittih y:n evukse vie se ku se on näppäimistös, ü ei ole, paiči germuanies, estounies,
mad'aris da ...

Affrikuatois č-puoloveh perustelou kirjaimen valličendua sil ku č on yksi iänneh, se ei halgie tavutukses. Sidä vastoin tš puoloveh oppiu kuulta täs affrikuatas ezmäi t:n da sit š:n. Kuibo sit ozuttua "pitky" da "lyhyt"? Č-puoloveh kirjuttau čč, tš-puoloveh ttš. Tiettäväine, čč ei ole kaksi kerdua č, eigo ttš ole kaksi kerdua t da sit š. Tš-puolovehen merkinnäl vois kirjuttua t:š, mis ":" tarkoittau väliaigua. Malli č-kirjaimen valličendah on otettu sluavilazis kielis kudamii kirjutetah latinalazel kirjaimikol. "Yksi iändeh" da "muijalgi käytös" argumentoil kannatan č-kirjaimen käyttyö. A ku mitah tolkutoingi merkindy suau levien kannatuksen, sit rubiemmo sidä käyttämäh. Kui olen ennegi sanonuh, sit konzu enimistö rubieu lehmiä hevokse sanomah, sit lehmy olgah hebo da hebo hos lammas.

[Sinilind]

Sendäh ku suomesgi on y? A-voi-voi, ei pidäs nimidä karjalah nähte luadie vaiku sendäh ku suomesgi... >_< Sidä paiči vienahäi jo ylen lähäl on suomie, vie lähembäkse minus ei pie. Da ainos voinnou kentahto tiedoi(tehniekku)niekku luadie karjalazen näppäinazetelman, kudamas ü, š da č ollah yhten libo kahten näppäimen tagan. Nygöigi pidi kahtu näppäindy ü:n täh painua, jo higi nouzou.

Ainoshäi voijah Petroskoispäi sanella, kuibo rahvahan pidäs kirjuttia, da lehtilöin piätoimittajat piätetäh, kuibo heijän lehtis kirjutetah, a netas niken ei voi nimih zastuavie. Ga tiäl mp tiettäväine voit potkie forumalpäi iäres, ku kirjutusluadu ei olle mieldy myö! Minun silmäh livvin oigiehkirjutus on čomaluaduine c:dy paiči, no sidä en ni käytä. Tiettäväine, se ei ole čomuon dielo, ga lougiekan da tolkunperäzyön dielo, ga puaksuh čomat dielot ollah minule enämbäl mieldy myö, migu lougiellizet...

Kenlienne tiäl aijembah kirjuttigi, onnuako liygi täh aigah ollou de facto kirjukieli. Ellendettävy, ku eniten on pagizijua. Minul himottas tiediä, kuibo äijän vienakse piästettih kniigoi jälgivuozin ilmah, libo tverikse.

Forumal Gagarin kirjuttau suvikarjalakse, a ongo olluh vienakse libo lyydikse kirjuttajua? Onnuako ičegi silloi-toiči viešti ili toini pitäis oppie kirjuttua vienakši...

Kui olen ennegi sanonuh, sit konzu enimistö rubieu lehmiä hevokse sanomah, sit lehmy olgah hebo da hebo hos lammas.

Muga kui "rasizmu" monen suomekse pagizijan mieles nygöi samua merkiččöy kui "diskriminiiruičendu", hos "igärasizmu" sanannu on täyzin tolkutoi. Oi aigoi, oi sanoi. A mugahäi ainos menöy, karjalasgi "soba" allunperin merkičči vaiku tietynlastu sobua, ku mustanen putilleh.

[mp]

Kenlienne tiäl aijembah kirjuttigi, onnuako liygi täh aigah ollou de facto kirjukieli. Ellendettävy, ku eniten on pagizijua. Minul himottas tiediä, kuibo äijän vienakse piästettih kniigoi jälgivuozin ilmah, libo tverikse.

On tälle forumalegi kirjutettu vienakse. Harvakseh jullatah kirjoi vienakse, tverikse, lyydikse da suvikarjalakse. Äijäl en suvaiče paginoi karjalan kielis/kielimuodolois/murdehis, libo de facto kirjukieles. Oman mielen kirjutin Omah Muah, sama tekstu "Karjalazil očkil" kirjas da tiägi

[Sinilind]

Oh – mittuine erinomaine runo! Tottu on, jogahine sanaine.

Nygöi prošken’n’ua pakičen ičeh niškoi. Opin mustoittua ičele, ku sinä da muutgi nämmien dieloloin nähte mondu, mondu vuottu oletto paissuh da omat mielet mondu kerdua sanonuh. Minul ičel onnuako vie enämbäl on nuoruon da vastealgajan induo, migu maltuo da mieldy...

Esa Anttikoski on kirjutannuh perustehellizen tutkimuksen karjalan kirjukielen planiiruičendas 30-luvul, duumaičen ku olet jo lugenuhgi. Kirjutan sih nähte vai sendäh, ku forumua lugenou kenlienne, kenel se vie on tundematoi.

Bubrihan ičen mugah neče yhteine kirjukieli (vuvvel 1937) äijän ei eronnuh tverin kirjukieles, kudaman häi oli luadinuh aijembah, hos uuttu, yhtehisty kieldy kirjutettihgi poliittizien syylöin periä kirillizel kirjaimikol. A konzu rodih probliemua ottua se käyttöh – školis ei olluh karjalankielisty materjualua da opastajat karjalua ei suvaittu, ezimerkikse –, vallanpidäjät kerras viäritettih kirjukieldy da sen luadijoi.

Hedi peräh, vuvvennu 1938, ruvettih luadimah uuttu kirjukieldy, ilmai Bubrihua. Händy arestuittih da sanottih, ku hänen luajittu normu oli keinotegoine da täyzin toizenmoine, migu elävy karjal. Sit rodih se muga sanottu karjal, kudai karjalazile oli täyzin tolkutoi da kudai enämbäl oli ven’ua, migu karjalua. Tämä on minun ellendys. Tutkimuksen voi lugie tiä: http://reocities.com/athens/4280/lisuri.html

Onnuako pidäsgi enämbäl paista da kirjuttia karjalazien yhtehizeh ruadoh nähte, ei sih, kuibo pidäs paista da kirjuttia da mil murdehel...

[mp]

Bubrihan Tverih niškoi kehitetty kirjukieli mustoitti sidä varzinkarjalastu paginluaduu, kudamua minungi vahnembat paistih, a meil šuhištih vähembi. Sih aigah vie "Karielan Respublikašša", kui kirjutettih "Ruamma urhakaldi" kniigas (Lihoslavja 1932), "kaikki karielazet opaššutah finnoin kielellä, kumbane on heiläh maltavembi hormin kieldä". Bubrihan kirjukielen Petroskoin versii lähendyi livvii ga siegi händy ohjattih tuatto Stalinan da puolovehen ohjehet. Sen jälgeh ku skanniruičin, luvin da riputin KKS:n digikirjastoh da opastajat.net:tah nenga seiččietuhattu sivuu Bubrihan kielil kirjutettuloi opastundukniigoi da kiännettyy literatuurua, duumaičin ku tämähäi on ihan pättäviä kieldy da äijäl kunnivoičen Bubrihan ruaduo (kui Ahtiangi ruaduo). Se kelvannus karjalazile yhtehizen kirjukielen pohjakse ku sille vai olis annettu aigua kehittyö. Tädä ei pie ellendiä ku kannattazin Bubrihan kirjukielen ottamista nygöi yhtehizekse karjalan kirjukielekse. Erinomaine dielo Bubrihan kirjukieles oli se, ku kodvazen aigua karjalazil oli yhtehine kirjukieli, kudamal oli kirjutettu školakirjat da äidy muudugi tekstua. Midäbo vigua sit oli Bubrihan kieles ku se ei suannuh eliä? Kirillizen kirjaimikon däh pidi kirjuttua яллан ялги (jallan jalgi) da sijoin vähendämizen däh ярвел tarkoitti "järvel", "järvele" da "järvelpäi", lugijan pidi arvata midä tarkoitettih. Rippuu syväindösgi voibigo ellendiä vai ei, verdua ezim. Čukovskin da Molotovan tekstoi. Piäviga ei olluh kielelline. Poliitiekas karjalan kieldy käytettih astalonnu ezmäi suomelazen hallindon, sit karjalazen intelligentsijan hävittämizeh, sen jälgeh se oli joudavu, perspektiivatoi kieli. Hos opastundukniigat kiirehel luajittihgi, eihäi niilöin käyttyö putilleh kerritty ni algua ku jo pidi loppie. Opastundukirjoin syväindö oli karjalazile vahnembile vieras da propagandistine. Midäbo muudu sih voi sanuo ku "ei meil nenga paista".

Pien yhtehizeh kirjukieleh piäzendiä karjalan kielen hengihjiändäh näh vältämättömänny tavoittehennu. Ei pidäs nostattua murdehii toine tostu vastah, a vediä kaikkii pagizemah da kirjuttamah kui maltau. Konzu tahtuo on, karjalazet voijah ellendiä toine tostu, karjalakse. Kirjutandan tuvekse pidäs olla sanakirjat, kieliopit, tiedokirjat. A kenbo kirjuttau viijet moizet? Loitosgo piäzemmö kehittämäl rinnakkai viitty karjalan "kirjukieldy". Monigo kirjua nämil kielil kirjutetah? Erähien kielitiedoilijoinke olen oppinuh panna alguh projektua, kudamas kačottas mi on yhtehisty da mi on samua eri puolil paistus karjalan kieles. Voishäi sit hos oigien tiijon pohjal torata, libo ruveta yhtes kehittämäh kirjukieldy. Ga moizes dengupakičukses toinah on denganjagajan mieles kaksi vigua: karjalan kieli, da kielioppi. Da vie kolmasgi viga, viärät pakiččijat.(*)

(*) Pahoi arbain. Dengupakičus hyväksyttih!