Kižuammo! ★ Stardew Valley ★

Tänne paginat kuduat ei synnytä piälolijoih forumoih

Valvoi: verkomuagari

Sinilind

Re: Kižuammo! ★ Stardew Valley ★

Viesti Kirjuttai Sinilind »

★ Keviän 7. päivy (pyhäpäivy) ★

Yön aigua L’ošan nerot tuaste paretah. Häi nygöi parembah maltau valattua vetty da kuokkie muadu. Hänele sežo puutui pon’n’ah, kui luajitah linnunpöl’l’ätesty da udobreniedu.

Kuva

Nämmien uuzien neroloin vuoh häi havaččuhuu kerras valelou peldozet da luadiu omin käzin linnunpöl’l’äteksen, gu varoit ei syödäs kazvoksii pellospäi.

Kuva

Pellospäi häi kaivau kaksi pasternakkua, a fersalit vie kazvetah, ei olla valmehet. Vien loppuhuu valelurengi (leikku) pidäy täyttiä lähäl olijas lambizespäi.

Kuva

Robin ved’ luadis L’ošale kaivon tuhandel dengal, ga L’osal on vaigu – 62 dengua.

Mečäs on toinegi lambine, vähästy suurembi ezmästy. L’oša duumaiččou, eigo sit vois ongittua.

Kuva

Toven voibi! Ongeh kerras puuttuu...

Kuva

… oksaine.

Kuva

Gu lammespäi ei sua kalua, L’oša rubieu kuadamah puudu da murdamah kivilöi. Ruavon jälles häi menöy sundugalluo...

Kuva

… da ottau siepäi myömättömät kalazet da muaspäi otetut pasternakat.

Tulou hänele vie mieleh, gu pädis čotaija, konzugo kazvokset roitah valmehet da äijygo niilöis suau dengua. Omas ruavos häi vie ei ole ylen sistemuattine. Neče ut’aine vaigu opastuu uidelemah. Yhtelläh, vähin vähäzin pidäs hänelgi puuttuo perile omas talovuos.

”Ga ei vie”, L’oša duumaiččou. ”Nygöi lähten hieruh torguiččemah.”

Bol’ničan ies seizou vahnu starikku – sehäi on Lewis, Pelican Townan piämies.

Kuva

Hänellyö astujes L’oša mustau, gu tänäpäi piämiehele täydyy vuozii. Ved’ hänele pidäy andua roindupäivän lahju. Ga mittuine? L’oša ruttozeh sydiäy käin kormanih da opittelou, eigo sie olis midä annettavua. Pitkysižälikse händy et sua viärittiä. Jälgimäi kädeh puuttuu händäine.

”Terveh!” L’oša sanou Lewisale. ”Hyvittelyt roindupäivänke!” häi jatkau da oijendau mužikale podarkan.

Kuva

Lewis silminnägeväh ihastuu omua roindupäivän lahnua.

Kuva

Laukas L’oša myöy kazvokset da vastavuu Georgen, Jodin da Carolinen kel.

Kuva

”Tänäpäi olen välläl”, Jodi sanou. ”Rua en nimidä.”

”Minä sežo”, Caroline sanou. ”Konzugo on sinul välliä päiviä?” häi kyzyy L’ošal.

Vaste silloi L’oša mustau, gu tavan mugah rahvas ei ruata pyhäpäivänny. Ga midäbo ruadua, gu et olle ruavos? Lapsete L’ošale sanottih, hos kivytty čupus čuppuh kandele, vai ole ruavos...

Pihal L’oša pagizou baboihuon Evelynanke.

Kuva

”Hyvä on eliä muga lähäl merdy”, akkaine sanou da muhizou. ”Meren iäni on minulleni gu uinotuspajo rouno. Lapsete myö ečiimmö havvinkukkaroloi jälles nouzuvetty. Net toven oldih hyvät päivät...”

Randuteloil L’oša myöy kalaniekale Willyle sardiinan da ančousan. Kaikkiedah hänel nygöi on 362 dengua.

Sillal häi rubieu paginale Elliotanke.

Kuva

”Ongo muanruadajan elaigu moine, kui vuotitgi?” Elliot kyzyy.

L’oša kohahuttau olgupiälöi eigo malta vastata.

Hierus Maru kyzyy, ongo muanruandu vesseliä hommua.

Kuva

”Ruavonke on jygei, a ruavottah jygiembi”, L’oša priznaiččou.

”Jo kaksikymmen vuottu minä olen Pelican Townan piämies”, Lewis sanou L’ošale. ”Valličendois niken ei rubie minule vastuskandiduatakse. Onnuako se tarkoittau, gu minä hyvin ruan omua ruaduo.”

Kuva

L’oša mustau häpistynnyön, girl’andal kazvoitunnuon taloin, kudai häi duumaičči buite on raudutieazemu. Häi menöy kaččomah vahnua taloidu uvvessah päiväzenvalgies.

Kuva

Tottugo se raudutieazemu? Eihäi tiä ole ni raudutiedy. Ozutahes, gu talois niken ei elänyh vuozikauzih.

L’oša menöy pagizemah Robinan da Demetriusanke.

Kuva

”Silloi-toiči on hyvä heittiä ruandu”, Demetrius sanou. ”Se onnuako on jygiettävy, konzu elät fermal. Ga yhtelläh talvel sinul ei pie ni ajatella peldoloi.”

”Demetrius tuaste luadiu menetiijä midä omua tiijollistu eksperimentua”, Robin šupettau L’ošale. ”Anna häi ei räjähyttäs kogo taloidu. Duumaičen, gu net kuilienne liitytäh juuri kazviloih.”

Robinan da Demetriusan taloin päivännouzupuoles L’oša löydäy kohtazen, kudai hyvin pädöy ongitandah.

Kuva

L’oša ongittau ilduhämärissäh. Puututah koukkuzeh kolme kalua. Päivän suurin suales on karpu, kudamal on piduhuttu 63,5 cm.

Kuva

L’oša rubieu lähtemäh kodih. Rannas häi nägöy Sebastianua.

Kuva

”Terveh”, tavan mugah hil’l’ane briha sanou. ”Etgo sinä ole L’oša?”

L’oša hämmästyy. Sebastian nygöi tiedäy hänen nimie! Toinah briha vie rubieu händy vaste dovarišakse.

Omassah fermalluo piästyy L’oša on ylen väzynyh. Väit odva vai ei uvvessah loputtu, hos ei olluhgi ruadopäivy.

Kodvazen häi vie kaččelou omua muadu dai kodistu hämäräs.

Kuva

”Nedälin päivät nygöi ruan muadu”, häi duumaiččou. ”Muanruadajannu minä vie olen märrän kažin korvendamatoi...”

Yhtelläh, juuri L’oša pani siemenet muah da omin käzin kaivoi pasternakat muaspäi. Iče ongitti kalua, iče kävi torguiččemah da omua piädy syöttämäh. Vie pidäy äijy ruaduo, gu suaja fermu ruadamah putilleh: žiivattua, suurembi peldo...

Hos L’oša on uubunuh, ga häi on hyväs mieles.

”Tiä on rauhažu”, briha duumaiččou ičekseh da kuundelou čirkoin čirčetysty. Häi toven on väzynyh, ga ei samah tabah kui linnas eläjes. Sie häi rounogu kogo päiviä ei havačunnuh, muattuugi ei suannuh elaijan vägilöi järilleh. Ga tiä häi huondeshämäris lähtijen on täyzi ruadohimuo da elaijaniluo.

”Died’oi tiezi”, L’oša kerras ellendäy da kačahtahes altarin suundah. ”Myö ristikanzat kui puut olemmo. Kai omat väit muas da päiväzespäi suammo. Ga linnan kivimečäs olet kui muas kiškottu.” L’oša hengähtähes syväh, n’uustelou mečän duuhuo. ”Tiä on kai, midä pidäy minulleni. Puhtas ilmu, kalaine vezi, čoma oma mua. Toinah pädöy tiä eliä...”

L’oša hyväs mieles viereldäy maguamah da rakkahal vuottau tulieloi ruadoloi dai šeikkailuloi.

BUTTON_POST_REPLY