Kui vediä kieldy tulieh aigah?
En sano, ku karjalan kieli on paras kieli da karjalazien pidäs se säilyttiä. Tahton sanuo, ku karjalazil on oigevus pidiä oma kieli, a kieli voi eliä vaiku jogapäiväzes käytös, da kielen pidämine on mahton- da tahtonalaine dielo. Kielen järillehtuomine argikäyttöh vuadiu pitkyaigazien tavoittehien azettamistu, tieduo kieles da alallistu kieliruaduo. "Verdailii karjalan kielioppi" projektan, kudamua Kone fondu rahoittau, tavoittehennu on suaha pädeviä tieduo karjalan murdehien erilazuos libo samanlazuos kieliruavon da kielipoliittizien piätöksien da tuvekse. Projektan ruado ei ole vie putilleh alganuh eigo sit ole vie äijiä sanottavua. Tämän kirjutuksen tarkoituksennu on šeikuija, mittuzii realistizii mahtoloi on vediä karjalan kieldy tulieh aigah. Karjalan kielen nygözen stuatusan ellendämizekse pidäy vähäzen tiediä kielipoliitiekan histouriedugi.
Nevvostoliiton kielipoliitiekkua
Vuozinnu 1937-1940 karjalan kieli oli Karjalan ASNT:s virralline kieli. Nämien vuozien aijannu karjalal oli kirillizil kirjaimil kirjutettu kirjukieli, kudamal jullattih školan opastundukirjat da vägitukku muudu kirjallizuttu. Sillozes histouriellizes tilandehes karjalan kieli sai da menetti virrallizen stuatusan ulgokielellizis syylöis. Kielen stuatusan kohendumine da huonondumine riputtih leniniläzen da stalinilazen kielipoliitiekan kiänälmyksis.
Vallankumovuksen jälgeh vallan pyzymine uuzien herroin käzis ei olluh varmu, sendäh uuzi valdu ečči sobuu tsuarin sorrettulois rahvasluokis, kudamii karjalazetgi oldih. Kaksikymmenlugu da kolmekymmenlugu oldih vähembistökielien kehityksen aigua, leniniläzen kielipoliitiekan aigua. Pahakse ozakse Karjalan ASNT:s karjalazet suadih herroikse suomelazet, kuduat estettih karjalan kielen kehitys. Vastevai sit, konzu Stalin algoi natsionalizmanvastazen, t.s. ven´alasnatsionalistizen kampuanien, kudai eliminuičči Petroskoin suomelazet johtajat, oli kiireh nostua karjal "fašistizen" suomen sijah. A sit, konzu Stalinan huavehekse tuli Suomen liittämine Nevvostoliittoh, suomen kieles uvvessah rodih hyövylline kieli da karjal joudi bokkah. Voinan jälgeh kumbazetgi jo oldih joudavii kielii.
Kielipoliitiekan kiänälmyksien aigah Karjalan ASNT:s karjalan kielen piäarhitektorannu oli Dmitrii Bubrih. Moine ruado sih aigah oli varattavu da tyrmähgi se händy vei. Samah aigah Bubrihanke Suomes ruadoi Edvard V. Ahtia, sanankeriäjy da kieliaktivistu. Hänen kentyruaduo voi sanuo massiivizekse. Paiči sanastoruaduo, häi luadi suvikarjalan (Suojärven) da Anuksen murdehien pohjal karjalan muodo-opin, kudai piäzi ilmah vähästy enne voinua; johto-oppi da virkehoppi jiädih julguamattah vuodeh 2014 sah. Ahtian ehtotetus kirjukieles onnuako harvat tiettih eigo akadeemizis piirilöisgi hänen ruaduo vikse kaikin kunnivoittu. Sih aigah movvas oli Suur-Suomi idejolougii, eigo ni karjalan kielen olemasolendua tahtottu tunnustua. Voinan jälgeh Nevvostoliiton varavon däh "karjal" sanagi oli muga kui kielletty.
Bubrihan ruado
Bubrihan kirjukieldy äijän čakattih, muga Suomes kui Ven'an Karjalasgi nikenen elledämättömäkse tegokieleksi - uvvet kirjukielethäi ainos ollah "tegokielii" da niilöis toratah da niilöi čakatah. Tiettäväine, ei ole vaigei löydiä kritikuittavua Bubrihan kieles, a minun mieles segi ollus pädevy kirjukielekse da käytös se olis hivovunnuh - vaiku kuolluot kielet ollah valmehet. Sen paras puoli oli se, ku silloi karjalazil oli kirjukieli, da suurin viga se, ku sen ei annettu eliä. Sama pädöy Ahtian kieleh. Bubrihal pidi luadie omat kirjukieliversiet kiirehel da kovan poliittizen painehen al, ei kai roi kerras valmehekse.
Tulijah kieliruadoh niškoi Bubrih käynnisti levien karjalan kielen kartoitusohjelman vuvvennu 1936. Häi luadi kaksi tuhattu iänneh- da muodo-oppii koskijua kyzymysty, kudamii kyzeldih kahtes suas kyläs kogo karjalakse pagizijal alovehel Nevvostoliitos, joga vijjendelsual ristikanzal. Bubrihal se ruado jäi kesken, häi kuoli 1949, a sidä jatkettih hänen ruadodovarišat da opastujat. Projektu valmistui da kartasto hyväksyttih jullattavakse vuonnu 1956. Yhtelläh se ei vie piässyh ilmah da tutkimustu vie jatkettih. Vastevai vuvvennu 1997 Helsinkis piäzi ilmah Bubrihan, Bel'akovan da Punžinan "Karjalan kielen murrekartasto". Erähii Bubrihan tutkimuksii onnuako viegi on julguamattah.
Tora zakonprojektas
Toizen muailmanvoinan loppiettuu karjalan kielen stuatussu jiävytettih da yhteiskunnas karjalas tuli läs kielletty kieli. Konzu Nevvostoliitto langei 1990-luvun allus, pagin karjalan kielen stuatusas algavui uvvessah da kiihkienny. Kiistois ozapuolinnu oldih net ven'alazet kuduat ei tahtottu hyväksyö toizii kielii ven'an rinnal. Oldih suomelazet da karjalazet kuduat tahtottih panna suomi karjalazien virrallizekse kielekse. Karjalan kielen kannattajat jagavuttih eri murdehien kannattajikse da yhtehizen kirjukielen kannattajikse.
Zakonprojektu karjalan kielen virrallizes stuatusas jullattih 1996. Bubrihan opastui da ruadodovariššu Georgii Kert kirjutti: "Enzi vaihies vie voibi olla karjalan kielen kaksi kirjutusformua... Vallita yhtehizii kieliformii pidäy vähitellen, ga vältämättäh... Kirjutuskielen kehittymine kahtel murdehel voibi luadie pahua karjalazen rahvahan etnokul'tuurizele kehityksele, azettua karjalazien yhtymizen... Voidanehgo tiedomiehet piästä yhtehizen mieleh da kuunnella toine toizen mieldy... Voinnougo rahvas ellendiä, gu nygöi ei pie panna edeh vai oman kylän murrehtu da vai omua hyödyy, gu pidäs duumaija kogo karjalazen rahvahan ozua? Aigu ozuttau." Aigu ozutti ku ei voidu. Zakonprojektu hyllättih parluamentas kaksi kerdua. Jälgimäi vuvvennu 2004 hyväksyttih zakon karjalan, vepsän da suomen kielen käytös, ei oigevuksis. Jälgivuozinnu murreh - kirjukieli kiistoi on käydy Suomesgi da Suojärven evakkoloin jälgeläzet ollah ruvettu vedämäh suvivarzinkarjalan kirjukieliprojektua. Lyydiihäi Suomen lingvistat ollah pietty eri kielenny migu karjalua.
Nimidä, yksi vai moni kieldy?
Kuibo eri ristikanzat voijah piädyö nenga erilazeh johtopiätökseh kirjukieles? Karjalazile pidäy 0,1,2,3,4,5 libo 6 kirjukieldy - suurimas luvus ollah ižoratgi kuduat iččiedäh sanotah karjalazikse, da tveriläzet. Äijängo murdehii jiä vie bokkah, pidäygo heijän jiähä kielettömikse? A kuibo suomelazile da ven'alazile täydyy yksi kieli? Eigo heil olluh sama probliemu, konzu hyö piätettih ottua yksi kirjukieli? Arbuan ku eri valličendoin tagan ollah erilazet peitto-oletukset karjalan kielen tulies käytös. A kannetahgo net tavoittehet kieldy tulieh aigah?
Ven'an da Suomen hallindos on äijy niidy, kuduat tahtottas, ku karjalazet kogonah unohtettas oma kieli da ruvettas suomelazikse libo ven'alazikse: yksi valdivo - yksi kieli.
Murrehpohjazii kielii kannatetah net, ket tahtotah jatkua karjalan kielen perindehellisty käyttyö, eigo vältämättäh ni voija libo tahtota nostua kieldy tävvekse virrallizekse käyttökielekse - kuibo pieni joukko vois sen ruadua? Ku kielen tarkoituksekse jiännöy vaiku erilazuon ozuttamine, tahtotahgo omat jälgipolvet sidä opastuo? Ku karjalazil ollou vaiku tukku murrehkielii, valdivollizen vallan ei tarviče zobotuija virrallizen stuatusan myönnändiä - ei ole täs rahvahas kielen pidäjäkse.
Yhten yhtehizen kirjukielen kannattajil mieles on nostua karjal virrallizekse "tävven palvelun" kielekse suomen da ven'an rinnale. Enne voinua se ozavui, voinnougo ozavuo nygöigi? A moine ruado on yhtehizel väilgi suuri ponnistus: kirjuttua kai opastundukirjat, tiedokirjat, zakonat, hallindollizet dokumentat, ... A sit, konzu kazvatus olis omakielisty, kielen siirdyminegi tulieh aigah olis jo varmembal pohjal.
Kielen piendän perusruaduo
Bubrihan murrehatlas-projektan rinnal "Verdailii karjalan kielioppi" projektu on pieni da vuadimatoi, ga yhtelaigua fundamental'noi. Sidä voi pidiä keyhän ristikanzan murrehatlaksennu seiččiekymmendy vuottu Bubrihan ruavon jälgeh. Tavoittehennu on piirdiä aijanmugaine, objektiivine yleiskuva karjalan kielen muodo-opillizes paikallizes vaihtelus 2000-luvul, da ezittiä tulokset käzikirjannu, kudamas voi nähtä erähien murdehien yhtäläzyöt da erot. Täs projektas ei ole resursua Bubrihan jyttyzeh levieh kentykyzelyh, pidäy käyttiä hyväkse jo ruattuu. Jullattuloi karjalan kielioppiloigi on jo nenga kaksikymmen, on muudugi julgavuo. Tiedoakadeemien arhiivas Petroskois da Kodimaizien kielien keskukses Helsinkis on äijy karjalan kielen näyttehii, kudamii voi käyttiä. Da tiettäväine, löydyyhäi vie konzu eläjii kielenmaltajiigi. Tutkimusruavon tarkoituksennu on tarita tiedopohjua tuliele kieliruavole da ratsionalistizele dialogale karjalan kielen kehittämizes, da nostattua rahvahan mielenkiinduo omah kieleh. Voimmohäi sit hos aziitiijon pohjal torata karjalan kieles. Kirjukieliprojektu tämä ei ole. Ruadoaigua on nelli hengiruadovuottu vuvven 2019 loppuh suate.
Kudai taba vedäy karjalan kieldy tulieh aigah?