Jo hätken olen duumainnuh, ku pidäs luadie moine "pahoiellendyksen sanakniigu", kudai sellittäs, mittuine lougilline merkičys milgi sanal pidäs olla, kui sidä käytetäh, da mittuzii poliitiekallizii tarkoitusperii käytön tagan on. Rubien kirjuttamah täh sanan silloi toiči. Voi olla, ku muga luadijen karkoitan täl forumalpäi jälgimäzengi lugijan da kirjuttajan, ga olgah, eihäi tänne muitegi niken kirjuta. Tiettäväine, hyvin sellittiä sanan merkičys on mahtotoi, eihäi filosoufatgi malteta niidy sellittiä. Ei ole minun piälimäine tarkoitus tarita omii mielipidehii, a kiinnittiä huomivuo, kui eri suundih pagizijat vejetäh sanua omien (poliitiekallizien) tarkoitusperien mugah, ellendetähgo sidä iče libo ei.
Täs se algau.
karjalaine
Tämän sanan ved' pidäs tarkoittua sidä rahvastu da sen jälgeläzii, kuduat elettih enzimäzel vuozituhandel Luadogan liidehrannal da ruvettih pagizemah senaigastu baltiekkumerensuomelastu kieldy vähäzen eri tabah ku Baltiekkumeren koillispuolel eläjät suomelazet, kuduat kehityttih omah luaduh. Siepäi hyö levittih ymbäri Luadogan luodeheh, pohjazeh da koillizeh. Luadogan suvipuolele rubei tulemah slaavilastu rahvastu, a Luadogan luodeh-, pohjas- da luodehpuolele kehityi Karjal. (Täs kehitykses kirjutin aijembi Omas Muas da täl sivul: http://opastajat.net/luvekkua/penttonen/omakarjal.html.)
A nygöi, konzu kuulet sanan "karjalaine", se puaksuh tarkoittau muudu kui Karjalas eläjiä karjalakse pagizijua ristikanzua. Tulou mieleh, kui eräs korgies virras olii mužikku minule sellitti: "Myö karjalazet nenga toimimmo!" Häi karjalakse buite ni yhty sanua ei malta sanuo eigo äijiä tahto tiediä vahnas karjalazes kul'tuuras, ga häi oli "karjalaine", minä hänele ulgomualaine.
Suomelazet tahtotah ellendiä karjalazet suomelazennu heimonnu, toinah ebäkul'turnoit, ga suomelazien vallas heis vois tulla putin suomelastu. Muga on tulluhgi, kannaksen karjalazet suomelastuttih jo ammui, Luadogan päivänlaskupuolel elännyöt nellisadua vuottu tagaperin, pohjaspuolel elännyöt mennyöl vuozisual. Nimittämäl karjalazien paginluaduu murdehekse, annetah ellendiä, ku karjalazien pidäs kuuluo suomelazeh valdivoh da ruveta kirjukielenny pagizemah suomen kirjukieldy. Aiga hyvin ollahgi muutettu omah valdupiirih kuulujat karjalazet suomelazikse.
Ven'alazile Karjal tarkoittau paikannimie, kudaman andoi eräs ammui tiä elännyh primitiivine rahvas. Ven'alanegi nägi karjalazen kehityskelbozennu: ku vai liittyy Ven'an pravoslavnoih kirikköh da rubie pagizemah ven'akse, karjalazesgi voi roita putin ven'alaine. Jälgimäzel vuozisual tädä protsessua hyväl menestyksel ravendettih terroral da rahvahaliston
siirdoloil. Kielenvaihtohäi lujua Ven'an omistusoigevuon Karjalah.
Myöhembi rubien sellittämäh sanoi "natsionalizmu", "šovinizmu", "demokruatii", "kieli", "rodueroittelu" i m.i.
Pahoiellendyksen sanakniigu
Valvoi: verkomuagari
-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
kieli, murreh
kieli, murreh
Kieli on koodavussistiemu, kudai andau ristikanzale mahton työndiä iänellizesti libo kirjallizesti viestii toizele ristikanzale. Vuozisavoin, vuozituhanzien da kymmenien tuhanzien vuozien aigan ristikanzat ollah muutettu eloipaikkua uudeh ymbäristöh da uuzien susiedoilluo, mugai kieli on muuttunuh, roih uuttu da häviey endisty. Nygöi, konzu kommunikatsii muailman yhtel puolel toizele on kebjei da talovvelline vuorovaikutus on elozu, tendensu on ku kieldy häviey. Kommunikatsii on informatsien vaihtandah niškoi da kieli on kommunikatsieh niškoi, ei toizinpäi. Kel on midä andua vaihtoh, sengi kieli eläy.
Rahvahien levites kielimuvvotgi levitäh, toine toizele ellendämättömäkse. Jogahine eläy omah luaduh, sendäh pagizougi omah luaduh, ga ymbäril eläjii kudakui ellendämmö. Tiettäväine, elos on juno pienembii libo suurembii viärinellendyksii, a kudakui päiväs toizih siirrymmö. Paginluavus ellendämmö, kuspäi kengi on tulluh. Toinah nagrammo toizen kummakastu murrehtu. Paista voimmo, hos kaikkie emmogi ellendä. Sit konzu jo emmo ellendä, sanommo, ku pagizou eri kieldy. Ei ole selgiedy miäritelmiä, mi on murreh da mi on kieli. Erähät čotaijah sijoin luguu, taivusmuodoloi libo foneetiekkua, ga jälgimäi kieli/murreh javotteluh vaikutetah poliitiekallizet šeikat. Erähičči läs sama pagintaba juatah kahtekse kielekse (serbii da horvatii) uskondon däh, toičči valdivollizin syin sanotah samakse kielekse toine toizele ellendämättömii pagintaboi (kitai).
Ku eläzimmö ruajas, kus nälgäh ottazimmo puunandimii, ei ni kieles olis zobottua. Ga tiä olles, ku emmo iče olle aktiivizet, ruvetah toizet himoiččemah "meijän" luonnonvaroi. Dai omat ruvetah kadehel kaččomah
toizien eloksentabua da prestiižan däh ruvetah vaihtamah omua kieldy parembieläjien kielekse. Omua prestiižua voi kohendua vaiku parembi siirdämäl omua da toizien kehitetty tiijollistu kul'tuuruperindyö uuzile sugupolvile. Täh pidäy škola da kirjukieli. Omattah kielettäh häviey oma kul'tuuruperindö, kirjukielettäh on jygei tuvva toizien kul'tuuruperindyö
omah kieleh. Kirjukieli käytännölline kompromissu, kieli kudai oppiu olla ellendettävy muga suurele joukole eri murdehil pagizijoi kui vai mahtollistu. Kirjukielen vuoh yhtel kerdua voi tavoittua suuren joukon eri luaduh pagizijua, yhtelläh jogahine voi pidiä oman paginkielen.
Ga kompromisan luadimine puaksuh ei ole kebjei. Suomes suuri kirjukielitora oli 1800-luvul. 1863 aktu lujai kompromisan, kudai tiettäväine ei kaikkii miellyttänyh, a misbo tilas olis suomen kieli ilmai kirjukieldy da suomenkielisty školua, kudai vedi kaiken rahvahan tiijollistu tazuo nostamah? Školakielekse toinah olis jiännyh ruočči libo se olis vägeh muutettu ven'akse da suomen kielen tilandeh olis samanjyttyine kui karjalan tilandeh nygöi. Suomen kirjukielen pohjannu toinah enimän on varzinsuomi, lounassuomi, ga päivännouzusuomiegi pidi sevoittua joukkoh. A karjalazet sidä kompromisua luadimas ei oldu. Karjalazien pidäs ihan vältämättäh kävvä oma "tora", midä teriämbi, sidä parembi.
Kanzallisromantiekan da Kalevalan aigah suomelazet "lövvettih" Karjalan, heimorahvahan, kudai puhui loittostu suomen murrehtu. Yhtelläh kielitiedoilijat, ezim. Genetz, sanottih karjalazien paginluaduu karjalan kieleksegi. Konzu ruskiet suomelazet kodvazen oldih vallas 1900-luvul, heile karjal oli suomen murreh da karjalazet pidi kazvattua suomelazikse. Ven'alazele karjal pädi suomen murdehekse, konzu projektannu oli liittiä Suomi Karjalanke ozakse Nevvostoliittuo, a konzu tämä projektu ebäonnistui, sit karjalua pidi sanuo kielekse, kudai oli ihan eri kui "fasistoin" suomi.
Matku Pohjanlahtes Oniegah libo Suomenlahtes Vienanlahteh on pitky. Hos nikus ei ole ylen jyrkiä murrehrajua, ga reunimbazil olis vaigei ellendiä toizel reunal eläjii. Kui jagua murdehet kielikse?
Kieli on koodavussistiemu, kudai andau ristikanzale mahton työndiä iänellizesti libo kirjallizesti viestii toizele ristikanzale. Vuozisavoin, vuozituhanzien da kymmenien tuhanzien vuozien aigan ristikanzat ollah muutettu eloipaikkua uudeh ymbäristöh da uuzien susiedoilluo, mugai kieli on muuttunuh, roih uuttu da häviey endisty. Nygöi, konzu kommunikatsii muailman yhtel puolel toizele on kebjei da talovvelline vuorovaikutus on elozu, tendensu on ku kieldy häviey. Kommunikatsii on informatsien vaihtandah niškoi da kieli on kommunikatsieh niškoi, ei toizinpäi. Kel on midä andua vaihtoh, sengi kieli eläy.
Rahvahien levites kielimuvvotgi levitäh, toine toizele ellendämättömäkse. Jogahine eläy omah luaduh, sendäh pagizougi omah luaduh, ga ymbäril eläjii kudakui ellendämmö. Tiettäväine, elos on juno pienembii libo suurembii viärinellendyksii, a kudakui päiväs toizih siirrymmö. Paginluavus ellendämmö, kuspäi kengi on tulluh. Toinah nagrammo toizen kummakastu murrehtu. Paista voimmo, hos kaikkie emmogi ellendä. Sit konzu jo emmo ellendä, sanommo, ku pagizou eri kieldy. Ei ole selgiedy miäritelmiä, mi on murreh da mi on kieli. Erähät čotaijah sijoin luguu, taivusmuodoloi libo foneetiekkua, ga jälgimäi kieli/murreh javotteluh vaikutetah poliitiekallizet šeikat. Erähičči läs sama pagintaba juatah kahtekse kielekse (serbii da horvatii) uskondon däh, toičči valdivollizin syin sanotah samakse kielekse toine toizele ellendämättömii pagintaboi (kitai).
Ku eläzimmö ruajas, kus nälgäh ottazimmo puunandimii, ei ni kieles olis zobottua. Ga tiä olles, ku emmo iče olle aktiivizet, ruvetah toizet himoiččemah "meijän" luonnonvaroi. Dai omat ruvetah kadehel kaččomah
toizien eloksentabua da prestiižan däh ruvetah vaihtamah omua kieldy parembieläjien kielekse. Omua prestiižua voi kohendua vaiku parembi siirdämäl omua da toizien kehitetty tiijollistu kul'tuuruperindyö uuzile sugupolvile. Täh pidäy škola da kirjukieli. Omattah kielettäh häviey oma kul'tuuruperindö, kirjukielettäh on jygei tuvva toizien kul'tuuruperindyö
omah kieleh. Kirjukieli käytännölline kompromissu, kieli kudai oppiu olla ellendettävy muga suurele joukole eri murdehil pagizijoi kui vai mahtollistu. Kirjukielen vuoh yhtel kerdua voi tavoittua suuren joukon eri luaduh pagizijua, yhtelläh jogahine voi pidiä oman paginkielen.
Ga kompromisan luadimine puaksuh ei ole kebjei. Suomes suuri kirjukielitora oli 1800-luvul. 1863 aktu lujai kompromisan, kudai tiettäväine ei kaikkii miellyttänyh, a misbo tilas olis suomen kieli ilmai kirjukieldy da suomenkielisty školua, kudai vedi kaiken rahvahan tiijollistu tazuo nostamah? Školakielekse toinah olis jiännyh ruočči libo se olis vägeh muutettu ven'akse da suomen kielen tilandeh olis samanjyttyine kui karjalan tilandeh nygöi. Suomen kirjukielen pohjannu toinah enimän on varzinsuomi, lounassuomi, ga päivännouzusuomiegi pidi sevoittua joukkoh. A karjalazet sidä kompromisua luadimas ei oldu. Karjalazien pidäs ihan vältämättäh kävvä oma "tora", midä teriämbi, sidä parembi.
Kanzallisromantiekan da Kalevalan aigah suomelazet "lövvettih" Karjalan, heimorahvahan, kudai puhui loittostu suomen murrehtu. Yhtelläh kielitiedoilijat, ezim. Genetz, sanottih karjalazien paginluaduu karjalan kieleksegi. Konzu ruskiet suomelazet kodvazen oldih vallas 1900-luvul, heile karjal oli suomen murreh da karjalazet pidi kazvattua suomelazikse. Ven'alazele karjal pädi suomen murdehekse, konzu projektannu oli liittiä Suomi Karjalanke ozakse Nevvostoliittuo, a konzu tämä projektu ebäonnistui, sit karjalua pidi sanuo kielekse, kudai oli ihan eri kui "fasistoin" suomi.
Matku Pohjanlahtes Oniegah libo Suomenlahtes Vienanlahteh on pitky. Hos nikus ei ole ylen jyrkiä murrehrajua, ga reunimbazil olis vaigei ellendiä toizel reunal eläjii. Kui jagua murdehet kielikse?
Jälgimäi muutti 1 päivänny mp, muutettu kaikkiedah 14 kerdua
-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
natsionalizmu
natsionalizmu
Tämän sanan kuulendu puaksuh azettau kaiken ajatustoimindan: erähil rubie vuahti suupieles valumah, toizet ruvetah okopoispäi ambumah, kolmandet mennäh sanattomikse. Sana juonduu roindu -sanas da se liittyy idejoih oman roinduperän merkičykses yhteiskunnas. Minun mieles on kannatettavua natsionalizmua, konzu rahvas sanou: "roinduperän däh emmo ole toizii huonombat", a se on paheksuttavua, konzu sanotah: "roinduperän däh olemmo toizii parembat".
Vaigevuot alletah, konzu natsionalizmu liittyy poliitiekallizen vallan käyttöh. Muailmas on vajuat kaksisadua valdivuo, a kielii kuuzi seiččie tuhattu. Valdivolois vallas on puaksuh yksi kanzallizus, kudai tahtou olla parembi toizii da tävvelleh ottua omah valdah kogo muan, kui kägöin poigu pikkulinnun pezän. Toizien pidäy eliä heijän ehtoloin mugah, hävitä libo assimiloiduo. On moiziigi valdivoloi, kuduat tunnustetah monien kanzallizuksien olendan, kehitetäh kanzoinvälizii normoi, kui ottua huomivoh kaikkien rahvahien oigevuot, da opitah eliä kudakui niilöin mugah.
Natsionalizmu -sanas on tulluh moine varattavu sendäh, ku erähis mualois tämän nimen al on luajittu hirvielöi tegoloi. Germuanies 1900-luvun algupuolel valdah nouzi natsionalistis-sotsialistine puoloveh, kudai kehitteli ebätiijollizii roduoppiloi da sen mugah rubei hävittämäh jeyreilöi, čiganoi da toizii heijän mieles huonombiarvozii roduloi. Ken kaikkii enimbän pahua luadii, sidä ihastellahgi - ainos vai nouzou uuzii natsi-joukkoloi, Ven'algi on moine natsionalistis-bolševistine joukko.
Syy, mindäh nostin paginah tämän sanan on täs: Natsionalizmu sanal on paha maineh. Valdua pidäjät "pahat natsionalistat", kuduat iččiedäh ei nimitetä natsionalistoikse, riičitäh oigevuot omil vähembistölöil, da viäritetäh nämii "nastionalistoikse", konzu nämmä nostah puolistamah omii kieli- da muidu rahvahan oigevuksii.
Tämän sanan kuulendu puaksuh azettau kaiken ajatustoimindan: erähil rubie vuahti suupieles valumah, toizet ruvetah okopoispäi ambumah, kolmandet mennäh sanattomikse. Sana juonduu roindu -sanas da se liittyy idejoih oman roinduperän merkičykses yhteiskunnas. Minun mieles on kannatettavua natsionalizmua, konzu rahvas sanou: "roinduperän däh emmo ole toizii huonombat", a se on paheksuttavua, konzu sanotah: "roinduperän däh olemmo toizii parembat".
Vaigevuot alletah, konzu natsionalizmu liittyy poliitiekallizen vallan käyttöh. Muailmas on vajuat kaksisadua valdivuo, a kielii kuuzi seiččie tuhattu. Valdivolois vallas on puaksuh yksi kanzallizus, kudai tahtou olla parembi toizii da tävvelleh ottua omah valdah kogo muan, kui kägöin poigu pikkulinnun pezän. Toizien pidäy eliä heijän ehtoloin mugah, hävitä libo assimiloiduo. On moiziigi valdivoloi, kuduat tunnustetah monien kanzallizuksien olendan, kehitetäh kanzoinvälizii normoi, kui ottua huomivoh kaikkien rahvahien oigevuot, da opitah eliä kudakui niilöin mugah.
Natsionalizmu -sanas on tulluh moine varattavu sendäh, ku erähis mualois tämän nimen al on luajittu hirvielöi tegoloi. Germuanies 1900-luvun algupuolel valdah nouzi natsionalistis-sotsialistine puoloveh, kudai kehitteli ebätiijollizii roduoppiloi da sen mugah rubei hävittämäh jeyreilöi, čiganoi da toizii heijän mieles huonombiarvozii roduloi. Ken kaikkii enimbän pahua luadii, sidä ihastellahgi - ainos vai nouzou uuzii natsi-joukkoloi, Ven'algi on moine natsionalistis-bolševistine joukko.
Syy, mindäh nostin paginah tämän sanan on täs: Natsionalizmu sanal on paha maineh. Valdua pidäjät "pahat natsionalistat", kuduat iččiedäh ei nimitetä natsionalistoikse, riičitäh oigevuot omil vähembistölöil, da viäritetäh nämii "nastionalistoikse", konzu nämmä nostah puolistamah omii kieli- da muidu rahvahan oigevuksii.
-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
patriotizmu, šovinizmu
patriotizmu, šovinizmu
Izänmua, patria, tarkoittau roindumuadu libo -valdivuo, toinah muudugi alovehdu libo joukkuo, kudaman jäzeneksi ristikanzu on puuttunuh libo kazvatettu. Izänmuallizus, patriotizmu tarkoittau uskollizuttu izänmuale. Pozitiivine puoli täs on, ku ristikanzu ei ole liijan herky joga kuhkutuksele, a pidäy kunnivos omua alguperiä, ongo se kylä, kieli, mua libo valdivo. Huono puoli on omien puolistamine toizii viärittämäl. Patriottu voit olla muailmale, muale, heimole, yliopistole, a ku liigua kabjendanet perspektiivua, puutut čuppupatriotakse.
Šovinizmu suau nimen Napoleonan saldatas Chauvinaspäi. Häi ylenäijäl ylisti Fransiedu da Napoleonua, hos i keyhän saldatan da muailman herrakse himoiččijan mužikan intresat ei tävvelleh yhtytägi. Šovinizmakse sanotah rajatondu da kritiikatondu muan libo azien yliständiä, kudamah vouse ei synny toizen puolen ellendysty. Perusmerkičykses šovinizmu on liijallistu patriotizmua. Miesšovinistat/naisšovinistah bauhutah miehen libo naizen parembuttu toizeh sugupuoleh näh.
Izänmua, patria, tarkoittau roindumuadu libo -valdivuo, toinah muudugi alovehdu libo joukkuo, kudaman jäzeneksi ristikanzu on puuttunuh libo kazvatettu. Izänmuallizus, patriotizmu tarkoittau uskollizuttu izänmuale. Pozitiivine puoli täs on, ku ristikanzu ei ole liijan herky joga kuhkutuksele, a pidäy kunnivos omua alguperiä, ongo se kylä, kieli, mua libo valdivo. Huono puoli on omien puolistamine toizii viärittämäl. Patriottu voit olla muailmale, muale, heimole, yliopistole, a ku liigua kabjendanet perspektiivua, puutut čuppupatriotakse.
Šovinizmu suau nimen Napoleonan saldatas Chauvinaspäi. Häi ylenäijäl ylisti Fransiedu da Napoleonua, hos i keyhän saldatan da muailman herrakse himoiččijan mužikan intresat ei tävvelleh yhtytägi. Šovinizmakse sanotah rajatondu da kritiikatondu muan libo azien yliständiä, kudamah vouse ei synny toizen puolen ellendysty. Perusmerkičykses šovinizmu on liijallistu patriotizmua. Miesšovinistat/naisšovinistah bauhutah miehen libo naizen parembuttu toizeh sugupuoleh näh.
-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
demokruatii, enembistö, vähembistö
demokruatii, enembistö, vähembistö
Valdivolline valdu normualizesti on otettu väil, a vallan pidämizeh ainos vallan ottajan nero ei tävvy. Elämmö demokruattistu aigua - demokruatoikse iččiedäh sanotah netgi, ket demokruattistu hallindotatua tovelleh ei kannateta.
Demokruatii tarkoittau hallindotabua, kudamas piätökset perustutah rahvahan mielih. Kuibo kyzyö rahvahan mieldy, sehäi voi olla arbuamatoi da yllätykselline? Toinah ruohtit kyzyö, konzu tiijät vastavuksen. Erähis valdivolois on olluh tabannu andua iänestykseh vaiku yksi vaihtoehto da palkita iänestämättömys ruadopaikan menetyksel. Mostu "demokruatiedu" sanottih "rahvahandemokruatiekse"? Ezimerkin suoras demokruaties tiijämmö Voimäilpäi, konzu kyzyttih: "Piästämmögo välläle Iisusan libo Barabbahan?"
Normualizesti demokruatii on evustukselline - valličendois rahvas andau vallan evustajile, kuduat parluamentas yhtytäh joukkoloikse puolovehen mugah. Tämägi ei ole probliematoi: Duumaičemmo parlamentua, kudamas on 100 deputuattua, suurimbas puolovehespäi 51. Puolovehes piätetäh enembistöpiätöksel, kudamah vähembistön pidäy mugavuo. Sendäh 26 tämän puolovehen deputuattua piätetäh puolovehen kannan, mi tulou parluamentan kannakse, hos i 74 deputuattua oldasgi vastah.
Demokruaties piätökset ei vältämättäh olla oigiet, ga net perustutah rahvahan tahtoh da rahvas sua sidä midä pyydi. Ellendäygo rahvas, midä sen pidäs tahtuo? Ainos ei. Hitler piäzi valdah demokruattizesti. Vaigei kyzymys on, mittustu diktatuurua 51% enembistö suau soveldua 49% vähembistöh? Suaugo ottua muan da hengen, libo kielen da kul'tuuran? On hyvä, ku valdivot iče ollah liitytty korgiembih normoiluadijoih da yhteisruado-orguanoih kui ollah Yhtistynnyöt Rahvaskunnat da Jeuropan Nevvosto. Hos i valdivot ollah suverenizet, ni yksi valdivo ei voi loputtomasti azettuo toizii vastah, jo talohuon däh.
Demokruatieh kuuluu eliä enembistön hyväksyttylöin siändölöin mugah. A konzu enembistö tahtou vägeh pakoittua vähembistön mugavumah omah elämäntabah, ezimerkikse kieleh, se ei ole tazapuoline piätös. Kaikkien pidäs olla tazaverdazii roinduperäs rippumattah. Sendäh vähembistölöin oigevuksii pidäy eriže šeikuija. Moizii normoi löydyygi ezimerkikse Yhtynnyzien Rahvaskundien ristikanzan oigevuksien jullistukses da Jeuropan Nevvoston ramkusobimukses vähembistölöih näh.
Valdivolline valdu normualizesti on otettu väil, a vallan pidämizeh ainos vallan ottajan nero ei tävvy. Elämmö demokruattistu aigua - demokruatoikse iččiedäh sanotah netgi, ket demokruattistu hallindotatua tovelleh ei kannateta.
Demokruatii tarkoittau hallindotabua, kudamas piätökset perustutah rahvahan mielih. Kuibo kyzyö rahvahan mieldy, sehäi voi olla arbuamatoi da yllätykselline? Toinah ruohtit kyzyö, konzu tiijät vastavuksen. Erähis valdivolois on olluh tabannu andua iänestykseh vaiku yksi vaihtoehto da palkita iänestämättömys ruadopaikan menetyksel. Mostu "demokruatiedu" sanottih "rahvahandemokruatiekse"? Ezimerkin suoras demokruaties tiijämmö Voimäilpäi, konzu kyzyttih: "Piästämmögo välläle Iisusan libo Barabbahan?"
Normualizesti demokruatii on evustukselline - valličendois rahvas andau vallan evustajile, kuduat parluamentas yhtytäh joukkoloikse puolovehen mugah. Tämägi ei ole probliematoi: Duumaičemmo parlamentua, kudamas on 100 deputuattua, suurimbas puolovehespäi 51. Puolovehes piätetäh enembistöpiätöksel, kudamah vähembistön pidäy mugavuo. Sendäh 26 tämän puolovehen deputuattua piätetäh puolovehen kannan, mi tulou parluamentan kannakse, hos i 74 deputuattua oldasgi vastah.
Demokruaties piätökset ei vältämättäh olla oigiet, ga net perustutah rahvahan tahtoh da rahvas sua sidä midä pyydi. Ellendäygo rahvas, midä sen pidäs tahtuo? Ainos ei. Hitler piäzi valdah demokruattizesti. Vaigei kyzymys on, mittustu diktatuurua 51% enembistö suau soveldua 49% vähembistöh? Suaugo ottua muan da hengen, libo kielen da kul'tuuran? On hyvä, ku valdivot iče ollah liitytty korgiembih normoiluadijoih da yhteisruado-orguanoih kui ollah Yhtistynnyöt Rahvaskunnat da Jeuropan Nevvosto. Hos i valdivot ollah suverenizet, ni yksi valdivo ei voi loputtomasti azettuo toizii vastah, jo talohuon däh.
Demokruatieh kuuluu eliä enembistön hyväksyttylöin siändölöin mugah. A konzu enembistö tahtou vägeh pakoittua vähembistön mugavumah omah elämäntabah, ezimerkikse kieleh, se ei ole tazapuoline piätös. Kaikkien pidäs olla tazaverdazii roinduperäs rippumattah. Sendäh vähembistölöin oigevuksii pidäy eriže šeikuija. Moizii normoi löydyygi ezimerkikse Yhtynnyzien Rahvaskundien ristikanzan oigevuksien jullistukses da Jeuropan Nevvoston ramkusobimukses vähembistölöih näh.
-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
valdivo
valdivo
Valdivo on orguanu, kudai haldivoiččou tiettyy alovehtu da kudual on yksinoigevus vägivallan käyttöh täl alovehel. Fransienkieline terminy l'Etat tarkoittau tilandehtu, kui reviirusuhtehet ollah. Karjalankieline terminy valdivo vihjuau vägeh, kudamal pidiä valdua alovehel. Ristikanzal, kui toizilgi elättilöil, on taibumus vallata reviiru eländyresursoin turvuamizekse. A konzu reviiran himo kazvau suurekse, se roih iče tarkoituksekse eigo enämbi parenda elostu - energii menöy suuruon vardoičendah.
Jegiptas oli valdivo jo nellituhattu vuottu tagaperin. Nämmil levevyksil valdivo tuli moudah vaiku tuhat vuottu tagaperin. Uvvet valdivot Ruočči da Ven'a ruvettih kilbua ottamah valdah alovehii. Karjalazet muattih eigo ellendetty mostu tyhjiä čiihondua. Ga sitbo jo gost'at ruvettih sanomah: täl mual myö olemmo ižändät da teijän pidäy ruveta meile kazakoikse. Teijän pidäy opastuo meijän kieli da ruveta sodimah meijän puoles. Heittäkkiä lemmole moizet vezi- da meččyjumalat, meispäi suatto uvven. Karjalaine höblistyi da oppi mečäs pidiä oman kielen da omat jumalat. Ga vähä vähäl pidi mugavuo uudeh tilandeheh. (Mugagi sanotah, ku Novgorod oli samanarvozien liitto, ga yhtelläh karjalazet ruvettih jiämäh alamazikse.)
Erähät valdivot ollah oldu aiga väljät vallan käytös eigo rahvahan ole äijiä tarvinnuh tiediä kuningahis, a veruo ižändy tiettäväine on ainos tahtonuh kerätä. Konzu kanzallisvaldivo tuli moudah, sitbo keskučču rubei pakoittamah kaikkii rahvahii samah formah - yksi valdivo, yksi kieli. Se merkičči repressiedy. Tehnolougien kehittyjes reviirukižat (voinat) ollah roittu ainos vai hirviembikse. Valdivot ollah risku muailmale. Sendäh voi vaiku toivuo, ku valdua siirdys valdivoloispäi kanzoinvälizile orguanoile da alovehile muga terväh da muga äijän kui vai mahtollistu. Se tožo olis voitto pienile rahvahile. Ga vie on äijän niidy, ket tahtotah olla herrannu da pidiä toizii alamazinnu. Nygöi monet reunuvaldivot pyrritäh Jeuropan Liittoh sendäh ku se kohendas ainehellistu elintazuo, yhtelläh hyö varatah vallan siirdymisty Jeuropan Liitole. Minun mieles se azii ongi päinvastoi - parembi ku talohus pyzys paikallizennu, a valdu siirdys kanzallisvaldivoloispäi Jeuropan Liitole da alovehile. Se olis parembi muailmale da vällendäs rahvahien elostu.
Valdivo on orguanu, kudai haldivoiččou tiettyy alovehtu da kudual on yksinoigevus vägivallan käyttöh täl alovehel. Fransienkieline terminy l'Etat tarkoittau tilandehtu, kui reviirusuhtehet ollah. Karjalankieline terminy valdivo vihjuau vägeh, kudamal pidiä valdua alovehel. Ristikanzal, kui toizilgi elättilöil, on taibumus vallata reviiru eländyresursoin turvuamizekse. A konzu reviiran himo kazvau suurekse, se roih iče tarkoituksekse eigo enämbi parenda elostu - energii menöy suuruon vardoičendah.
Jegiptas oli valdivo jo nellituhattu vuottu tagaperin. Nämmil levevyksil valdivo tuli moudah vaiku tuhat vuottu tagaperin. Uvvet valdivot Ruočči da Ven'a ruvettih kilbua ottamah valdah alovehii. Karjalazet muattih eigo ellendetty mostu tyhjiä čiihondua. Ga sitbo jo gost'at ruvettih sanomah: täl mual myö olemmo ižändät da teijän pidäy ruveta meile kazakoikse. Teijän pidäy opastuo meijän kieli da ruveta sodimah meijän puoles. Heittäkkiä lemmole moizet vezi- da meččyjumalat, meispäi suatto uvven. Karjalaine höblistyi da oppi mečäs pidiä oman kielen da omat jumalat. Ga vähä vähäl pidi mugavuo uudeh tilandeheh. (Mugagi sanotah, ku Novgorod oli samanarvozien liitto, ga yhtelläh karjalazet ruvettih jiämäh alamazikse.)
Erähät valdivot ollah oldu aiga väljät vallan käytös eigo rahvahan ole äijiä tarvinnuh tiediä kuningahis, a veruo ižändy tiettäväine on ainos tahtonuh kerätä. Konzu kanzallisvaldivo tuli moudah, sitbo keskučču rubei pakoittamah kaikkii rahvahii samah formah - yksi valdivo, yksi kieli. Se merkičči repressiedy. Tehnolougien kehittyjes reviirukižat (voinat) ollah roittu ainos vai hirviembikse. Valdivot ollah risku muailmale. Sendäh voi vaiku toivuo, ku valdua siirdys valdivoloispäi kanzoinvälizile orguanoile da alovehile muga terväh da muga äijän kui vai mahtollistu. Se tožo olis voitto pienile rahvahile. Ga vie on äijän niidy, ket tahtotah olla herrannu da pidiä toizii alamazinnu. Nygöi monet reunuvaldivot pyrritäh Jeuropan Liittoh sendäh ku se kohendas ainehellistu elintazuo, yhtelläh hyö varatah vallan siirdymisty Jeuropan Liitole. Minun mieles se azii ongi päinvastoi - parembi ku talohus pyzys paikallizennu, a valdu siirdys kanzallisvaldivoloispäi Jeuropan Liitole da alovehile. Se olis parembi muailmale da vällendäs rahvahien elostu.
-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
fašizmu
fašizmu
Sana fašizmu tulou itaalien kielen sanas "fascio", kudai tarkoittau sivottuu keppinippuu. Se oli jo Rooman valdivon aigah vallan simvolu - idei oli moine: yksi keppi on heikko, a yhtes net ollah luja. Poliitiekalline ilmivö fašizmu nouzi muailmansodien välil. Nygöi sanua käytetäh halveksindah ilmai selgiedy merkičysty. Ezimerkiksi opastui, kuduadu opastai čakkuau kodiruadoloin ruadamattomuos, voi nimitellä opastajua fašistakse. A midäbo se sana oigieh merkiččöy? Anglienkielizes wikipedias sidä on aiga hyvin sellitetty. Sellitän piäkohtii.
Fašizmu oli radikualine, autorituarine, natsionalistine poliitiekalline idejolougii, kudai talohuos kannatti korporatizmua. Fašizmua tožo on miäritelty sen kauti, midä hyö vastustettih: individualizmua, rationalizmua, liberalizmua, konservatizmua da kommunizmua.
Fašistoin mieles demokruattizesti hallittu kapitalistine valdivo oli vajonnuh rappevustilah. Sendäh hyö tahtottih olla uvvet vägevät johtajat da ottua kaiken vallan omih käzih: hallita oman massupuolovehen vuoh da kieldiä muut puolovehet. Vägevii pidäy vahvistua, heikot pidäy hävittiä, olgah pagin ristikanzois libo valdivolois. Mugahäi Stalingi sanoi: Valdivot, kuduat ei malteta iččiedäh puolistua, ei olla iččenäzen valdivon arvozet - häi ičegi rakkahal järjesti moizii testoi. Ulgopoliitiekas fašistupuolovehet oldih imperialistat, hyö tahtottih levendiä omua valdivuo. Hos aiven natsionalistat, algujah itaalielazet fašistat ei oldu rasistat a myöhembi kehityttih sih suundah Germuanien mallin mugah. Germuaniilazet fašistat ruvettih kehittelemäh roduoppiloi, tiijollizes mieles ihan tolkuttomii. Nämmien "teorijoin" mugah jeyreit, čiganat da sluavilazet kuuluttih alembih, hävitettävih roduloih. Sidävastoi puhtasroduzen "arjalazen" naizen pidi suaja äijän lasta. Mužikan idealu oli vägevy soduri.
Demokruattizis valdivolois poliitiekallizen vallan käytös kunnivoijah Montesquieun ezitettyy vallan kolmijaguo: zakonanluajindu, suudo da toimehehpanendu on eroitettu. Sen tarkoitus on, ku poliitikot ei liigua sevoitettas omii ambitsieloi da valdivon eduu. Fašistat, kui toizetgi maltamattomat pravvantiedäjät, keskitettih kaiken vallan toimehehpanendah, t.s. suuren johtajan valdah. Parluamentu työnnettih bokkah da tiijämmöhäi, kui nygöigi joukkoviestimii kontrolloimal da valličenduprotsessua manipuloiččemal voi kerätä moizen parluamentan, kudai syöy johtajan käispäi. Suudo tožo ellendäy halliččijan toimindutavat da löydäy johtajan vastustajien hairehet.
Fašistat tahtottih olla avantgardat, uvvenaigazet edujoukot, kuduat ozutetah oigien dorogan. Hyö tahtottih olla talohuos da kul'tuurasgi uvvenaigazet, a tyhjänkyzelijöil inteligentsoil ei heijän sistiemas olluh sijua. Kapitalistoi hyö viäritettih siidy, ku hyö ollah viedy yhteiskundu luokkuristiriidah. Kommunistoi hyö viäritettih luokkuristiriijan hyväksekäytös. Fašistoin mugah luokat pidi juohattua sobuh. Sendäh valdivon pidi ottua talohus tiukkah kontrollah. Tädä sistiemua voi kuččuo valdivokapitalizmakse libo valdivosotsializmakse. Uskondo ei sobinuh uvvenaigazen edujoukon ajattelutabah, ga yhtelläh Ispanien fašistat oldih hyväs sovus kirikönke jumalattomien tazavaldalazienke torates.
Nygöi ei ole selgiesti fašistizii valdivoloi, a talohuon kiänälmykset da pagolazien da muijen muahmuuttajien däh monis mualois on rasistizii da fašistizii poliitiekallizii joukkoloi. Vägeviä ainos ihastellah, olgah käit hos kui veres. Moizekse joukokse voi lugie ezimerkikse ven'alazet bolševistis-natsionalistizet joukot. Pahakse mielekse erähät Suomen karjalazetgi, pagolazet, pahoi paistah somalilois, kuduat ollah pajettu omas muaspäi omua hengie pellastamah. A suuren kannatukset fašismu menetti sendäh, ku fašistoin johtetut valdivot hävittih voinah. Sendäh fašistu-sanua nygöi käytetäh tarkoittamah halvendas mieles läs midätah. Pahakse ozakse fašistoin pahuot, väin ihastelu, autoritarizmu, roduopit i m.i. ei hävitty, a eletäh toizen nimen al. Toinah pahimbat fašistat nygöi ollahgi net, kuduat iččiedäh sanotah antifašistoikse?
Ga pidigo vie vuvven 2009 heinykuus kuulta Karjalan TV:s karjalan kielel tv-toimittajan suus, kui Suojärvi vällendettih fašistoin vallaspäi. Toimittajan "fašistat" oldihgo net karjalazet akkazet, kuduat lehmän da lapsiartelinke lähtiettih pagoh igäzil roindusijoilpäi, konzu rahvahien "vällendäi" rubei bombiloi niškah sordamah? Nämmä muat vikse oldih tuldu Nevvostoliiton "omakse" kolme kuudu aijembi elokuus 1939 Germuanien da Nevvostoliiton välizel Molotov-Ribbentrop sobimuksel, kudaman mugah hyö juattih välis olijat muat. Buite sen periä Nevvostoliitto tuli Suojärvelegi "omua" muadu ottamah "fašistoilpäi".
Tahton uskuo, ku toimittajan tarkoitus ei olluh abeittua karjalazii da panna heidy viäryniekakse omah bedah, pagolazuoh, ga yhtelläh häi muga luadi. Vuvvennu 2009 jo Ven'algi voi suaja histouriellistu tieduo Internetas da kniigois kui dielot oldih, eigo toimittajan pie ottua omah suuh politrukoin kielastuksii libo školas opastettuu poliitikkoloin sanelduu histouriedu. Ku ei suanne sanuo kui histourii tovelleh meni, parembi on olla vaikkani.
Sana fašizmu tulou itaalien kielen sanas "fascio", kudai tarkoittau sivottuu keppinippuu. Se oli jo Rooman valdivon aigah vallan simvolu - idei oli moine: yksi keppi on heikko, a yhtes net ollah luja. Poliitiekalline ilmivö fašizmu nouzi muailmansodien välil. Nygöi sanua käytetäh halveksindah ilmai selgiedy merkičysty. Ezimerkiksi opastui, kuduadu opastai čakkuau kodiruadoloin ruadamattomuos, voi nimitellä opastajua fašistakse. A midäbo se sana oigieh merkiččöy? Anglienkielizes wikipedias sidä on aiga hyvin sellitetty. Sellitän piäkohtii.
Fašizmu oli radikualine, autorituarine, natsionalistine poliitiekalline idejolougii, kudai talohuos kannatti korporatizmua. Fašizmua tožo on miäritelty sen kauti, midä hyö vastustettih: individualizmua, rationalizmua, liberalizmua, konservatizmua da kommunizmua.
Fašistoin mieles demokruattizesti hallittu kapitalistine valdivo oli vajonnuh rappevustilah. Sendäh hyö tahtottih olla uvvet vägevät johtajat da ottua kaiken vallan omih käzih: hallita oman massupuolovehen vuoh da kieldiä muut puolovehet. Vägevii pidäy vahvistua, heikot pidäy hävittiä, olgah pagin ristikanzois libo valdivolois. Mugahäi Stalingi sanoi: Valdivot, kuduat ei malteta iččiedäh puolistua, ei olla iččenäzen valdivon arvozet - häi ičegi rakkahal järjesti moizii testoi. Ulgopoliitiekas fašistupuolovehet oldih imperialistat, hyö tahtottih levendiä omua valdivuo. Hos aiven natsionalistat, algujah itaalielazet fašistat ei oldu rasistat a myöhembi kehityttih sih suundah Germuanien mallin mugah. Germuaniilazet fašistat ruvettih kehittelemäh roduoppiloi, tiijollizes mieles ihan tolkuttomii. Nämmien "teorijoin" mugah jeyreit, čiganat da sluavilazet kuuluttih alembih, hävitettävih roduloih. Sidävastoi puhtasroduzen "arjalazen" naizen pidi suaja äijän lasta. Mužikan idealu oli vägevy soduri.
Demokruattizis valdivolois poliitiekallizen vallan käytös kunnivoijah Montesquieun ezitettyy vallan kolmijaguo: zakonanluajindu, suudo da toimehehpanendu on eroitettu. Sen tarkoitus on, ku poliitikot ei liigua sevoitettas omii ambitsieloi da valdivon eduu. Fašistat, kui toizetgi maltamattomat pravvantiedäjät, keskitettih kaiken vallan toimehehpanendah, t.s. suuren johtajan valdah. Parluamentu työnnettih bokkah da tiijämmöhäi, kui nygöigi joukkoviestimii kontrolloimal da valličenduprotsessua manipuloiččemal voi kerätä moizen parluamentan, kudai syöy johtajan käispäi. Suudo tožo ellendäy halliččijan toimindutavat da löydäy johtajan vastustajien hairehet.
Fašistat tahtottih olla avantgardat, uvvenaigazet edujoukot, kuduat ozutetah oigien dorogan. Hyö tahtottih olla talohuos da kul'tuurasgi uvvenaigazet, a tyhjänkyzelijöil inteligentsoil ei heijän sistiemas olluh sijua. Kapitalistoi hyö viäritettih siidy, ku hyö ollah viedy yhteiskundu luokkuristiriidah. Kommunistoi hyö viäritettih luokkuristiriijan hyväksekäytös. Fašistoin mugah luokat pidi juohattua sobuh. Sendäh valdivon pidi ottua talohus tiukkah kontrollah. Tädä sistiemua voi kuččuo valdivokapitalizmakse libo valdivosotsializmakse. Uskondo ei sobinuh uvvenaigazen edujoukon ajattelutabah, ga yhtelläh Ispanien fašistat oldih hyväs sovus kirikönke jumalattomien tazavaldalazienke torates.
Nygöi ei ole selgiesti fašistizii valdivoloi, a talohuon kiänälmykset da pagolazien da muijen muahmuuttajien däh monis mualois on rasistizii da fašistizii poliitiekallizii joukkoloi. Vägeviä ainos ihastellah, olgah käit hos kui veres. Moizekse joukokse voi lugie ezimerkikse ven'alazet bolševistis-natsionalistizet joukot. Pahakse mielekse erähät Suomen karjalazetgi, pagolazet, pahoi paistah somalilois, kuduat ollah pajettu omas muaspäi omua hengie pellastamah. A suuren kannatukset fašismu menetti sendäh, ku fašistoin johtetut valdivot hävittih voinah. Sendäh fašistu-sanua nygöi käytetäh tarkoittamah halvendas mieles läs midätah. Pahakse ozakse fašistoin pahuot, väin ihastelu, autoritarizmu, roduopit i m.i. ei hävitty, a eletäh toizen nimen al. Toinah pahimbat fašistat nygöi ollahgi net, kuduat iččiedäh sanotah antifašistoikse?
Ga pidigo vie vuvven 2009 heinykuus kuulta Karjalan TV:s karjalan kielel tv-toimittajan suus, kui Suojärvi vällendettih fašistoin vallaspäi. Toimittajan "fašistat" oldihgo net karjalazet akkazet, kuduat lehmän da lapsiartelinke lähtiettih pagoh igäzil roindusijoilpäi, konzu rahvahien "vällendäi" rubei bombiloi niškah sordamah? Nämmä muat vikse oldih tuldu Nevvostoliiton "omakse" kolme kuudu aijembi elokuus 1939 Germuanien da Nevvostoliiton välizel Molotov-Ribbentrop sobimuksel, kudaman mugah hyö juattih välis olijat muat. Buite sen periä Nevvostoliitto tuli Suojärvelegi "omua" muadu ottamah "fašistoilpäi".
Tahton uskuo, ku toimittajan tarkoitus ei olluh abeittua karjalazii da panna heidy viäryniekakse omah bedah, pagolazuoh, ga yhtelläh häi muga luadi. Vuvvennu 2009 jo Ven'algi voi suaja histouriellistu tieduo Internetas da kniigois kui dielot oldih, eigo toimittajan pie ottua omah suuh politrukoin kielastuksii libo školas opastettuu poliitikkoloin sanelduu histouriedu. Ku ei suanne sanuo kui histourii tovelleh meni, parembi on olla vaikkani.
-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Pahoiellendyksen sanakniigu
rasizmu, rodueroittelu (segregatsii)
Rasizmu tarkoittau idejolougiedu, kudaman mugah roduloil on muudugi eruo ku vai ulgonägö da sen mugah yhteiskunnasgi net ei olla samanarvozet. Erähät opitah löydiä eruo älykkähyös. Ken lujah eččiy, voi löydiägi - kai ristikanzat ei olla yhtenjyttymäit. Dai testat ollah kul'tuuras rippujat - Kalaharin kuivikkomuas tarvittu älykkähys on erilaine kui Berlinan uuličal tarvittu.
Rasizmu ilmivö ei ole uuzi. Wikipedian rasizmu-kirjutuksen mugah Roman Cicero sanoi: "Elä ota orjua Britanniespäi. Hyö ollah tolkuttomat da ihan kyvyttömät opastumah eigo heis ni kui ole eläjikse Atenalazes kois." Ga suurembah merkičykseh se nouzi Fransien vallankumovuksen jälgeh, konzu kanzallisvaldivot allettih nosta moudah. Pidi ruveta eroittamah omat vihaniekois. Natsionalizmu nosti poliitiekallizii liikkehii kui pangermuanizman, zionizman/antizionizman, panturčielazuon, panarabizman, panslavizman i m.i. Kaikkii "korgeviman" tazon rasizmu suavutti Hitleran Germuanies, kus "alembiroduzii ruvettih miljounučotal hävittämän da "hyväroduzii" iellehgi "parendamah" puaroi valliččemal.
Rasizman käytännölline soveldus on rodueroittelu. Eriroduzet pidäy vägeh pidiä erilläh. Täs roduu käytettih perustehennu eriarvozuoh. Tundiettu ezimerki oli Suvi-Afrikku, kus kanzoinvälizet pakoittehet jälgimai kumattih vähembistön vallan da rodueroittelusistieman.
Kuibo meil? Mustelen, ku školas eräs opastai varaitti jeyreilöis, ku hyö ollah ahnahat da ebäluotettavat. Sidä häi buite ei iče keksinyh. Ičegi ni yhty jeyreidy en olluh nähnyh. Čiganat oldih varaittavat eriroduzet. Ga silloi tiä Pohjazes eriroduzii vie oli vähä eigo silloi olluh suurdu tarvehtu šeikuija moizii kyzymyksii. Nygöi äijiä enämbi kuulou paginua "mustukulmis" da rasizman nouzuo sua varata. Mostu hengie ved' oli Kondupohjan torisgi.
A midäbo tarkoitti se poliitikku/virganiekku, kudai erähäs suures kerähmös viäritti karjalazen kielipezän kannattajii segregatsies? Jälgivuozikymmeninny Nevvostoliitto/Ven'a vägeh da totalizesti oppi luadie panslavististu nevvostoristikanzua. Kenoppiu murduakseh täs formas da pidiä oman kul'tuuruperindön on "rodueroittelii". Häi tavallah ongi lougielline: ven'alazes päivykois opastut vaiku ven'alazekse - ku tahtonnet opastuo karjalazekse, mene eri päivykodih, muga on rovut eroteltu. Ga tädä ei rodueroittelun vastustamine Yhtynnyzis Rahvaskunnis tarkoittanuh. Päinvastoi, YR on ainos puolistannuh rahvahien oigevuttu omakielizeh opastukseh. Sehäi oligi tämän teeman tarkoitus: ozuttua kui poliitukku liittäy hyvät sanat iččeh da pahat sanat vastustajih da luottau ku kuulijat ajatellah vaiku vačal eigo ruveta sanoloin merkičyksii enämbi šeikuiččemah.
Rasizmu tarkoittau idejolougiedu, kudaman mugah roduloil on muudugi eruo ku vai ulgonägö da sen mugah yhteiskunnasgi net ei olla samanarvozet. Erähät opitah löydiä eruo älykkähyös. Ken lujah eččiy, voi löydiägi - kai ristikanzat ei olla yhtenjyttymäit. Dai testat ollah kul'tuuras rippujat - Kalaharin kuivikkomuas tarvittu älykkähys on erilaine kui Berlinan uuličal tarvittu.
Rasizmu ilmivö ei ole uuzi. Wikipedian rasizmu-kirjutuksen mugah Roman Cicero sanoi: "Elä ota orjua Britanniespäi. Hyö ollah tolkuttomat da ihan kyvyttömät opastumah eigo heis ni kui ole eläjikse Atenalazes kois." Ga suurembah merkičykseh se nouzi Fransien vallankumovuksen jälgeh, konzu kanzallisvaldivot allettih nosta moudah. Pidi ruveta eroittamah omat vihaniekois. Natsionalizmu nosti poliitiekallizii liikkehii kui pangermuanizman, zionizman/antizionizman, panturčielazuon, panarabizman, panslavizman i m.i. Kaikkii "korgeviman" tazon rasizmu suavutti Hitleran Germuanies, kus "alembiroduzii ruvettih miljounučotal hävittämän da "hyväroduzii" iellehgi "parendamah" puaroi valliččemal.
Rasizman käytännölline soveldus on rodueroittelu. Eriroduzet pidäy vägeh pidiä erilläh. Täs roduu käytettih perustehennu eriarvozuoh. Tundiettu ezimerki oli Suvi-Afrikku, kus kanzoinvälizet pakoittehet jälgimai kumattih vähembistön vallan da rodueroittelusistieman.
Kuibo meil? Mustelen, ku školas eräs opastai varaitti jeyreilöis, ku hyö ollah ahnahat da ebäluotettavat. Sidä häi buite ei iče keksinyh. Ičegi ni yhty jeyreidy en olluh nähnyh. Čiganat oldih varaittavat eriroduzet. Ga silloi tiä Pohjazes eriroduzii vie oli vähä eigo silloi olluh suurdu tarvehtu šeikuija moizii kyzymyksii. Nygöi äijiä enämbi kuulou paginua "mustukulmis" da rasizman nouzuo sua varata. Mostu hengie ved' oli Kondupohjan torisgi.
A midäbo tarkoitti se poliitikku/virganiekku, kudai erähäs suures kerähmös viäritti karjalazen kielipezän kannattajii segregatsies? Jälgivuozikymmeninny Nevvostoliitto/Ven'a vägeh da totalizesti oppi luadie panslavististu nevvostoristikanzua. Kenoppiu murduakseh täs formas da pidiä oman kul'tuuruperindön on "rodueroittelii". Häi tavallah ongi lougielline: ven'alazes päivykois opastut vaiku ven'alazekse - ku tahtonnet opastuo karjalazekse, mene eri päivykodih, muga on rovut eroteltu. Ga tädä ei rodueroittelun vastustamine Yhtynnyzis Rahvaskunnis tarkoittanuh. Päinvastoi, YR on ainos puolistannuh rahvahien oigevuttu omakielizeh opastukseh. Sehäi oligi tämän teeman tarkoitus: ozuttua kui poliitukku liittäy hyvät sanat iččeh da pahat sanat vastustajih da luottau ku kuulijat ajatellah vaiku vačal eigo ruveta sanoloin merkičyksii enämbi šeikuiččemah.
-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Pahoiellendyksen sanakniigu
separatizmu
Separatizmu sanan mugah tarkoittau erilläh olendan kannattamistu. Se voi olla kul'tuurillistu, kielellisty, uskondollistu, rovullistu da tavoittehennu voi olla tävvellizen ičemiäriändyoigevuon, oman valdivon suamine. Separatizmas rahvas tahtotah iče erota toizispäi. Se on eri azii ku segregatsii, eroittelu, kudamas rahvas on toizien subjektoin toimehien objektannu.
Ezimerkilöi separatizmas on äijän: Baskit tahtotah piästä erilleh Ispaaniespäi; Belgies flaamit tahtotah erilleh fransienkielizis; Kosovo irdavui Serbiespäi; Kanadan fransienkielizet tahtotah perustua oma fransienkieline valdivo; Eritrea irdavui Etiopiespäi; Mones muas eläjät Kurdit tahtottas oma valdivo; Tiibetiläzet tahtottas irrota Kitaispäi; Baltien muat lähtiettih Nevvostoliitospäi i m.i.
Mindähbo muga? Puaksuh kuavu on tämä. Natsionalistizet enembistörahvahat tahtotah lujittua oman vallan valdivos alendamal vähembistörahvahii. Sidähäi tarkoittau pagin "valdivonkieles" da kazvattamine valdukul'tuurah. Sendäh ei ole kummu, ku vähembistöt tahtotah erilleh. Kuibo sit eliä muailmas, mis paistah7000 kieldy. Ei ole realististu prizmie omua valdivuo jogahistu kieldy kohti. Vähäluguzen rahvahan on jygei täyttiä kai valdivollizet vellallizuot. Hos olisgi valdivot, tiijämmöhäi kui suuret brihačut vägeh otetah n'amut pienembil brihaččuloilpäi. Tiettäväine monil vähembistölöil olis yhtä hyvä syy olla iččenäzii valdivoloi kui nygözil valdivoloil. Ga vie tärgiembi olis, ku nygözet valdivot kunnivoittas omien rahvahien kieli- da kul'tuuruoigevuksii, sithäi vähembistöt ei ni tahtottas haldivoičendan takkua, sama olgah yksi libo tuhat valdivuo. Yhtynnyzis rahvaskunnis da Jeuropan Nevvostos on kirjutettu normat vähembistölöin oigevuksis. Nygöi niidy niken ei julginazesti vastusta, a tovellizuos nygözet kanzallisvaldivot muga kui sanotah: "Tiettäväine kannatammo sobimuksii. A vuottakkua kodvaine, ezmäi hävitämmö omat vähembistöt, sit allekirjutammo sobimukset."
Separatizmu sanan mugah tarkoittau erilläh olendan kannattamistu. Se voi olla kul'tuurillistu, kielellisty, uskondollistu, rovullistu da tavoittehennu voi olla tävvellizen ičemiäriändyoigevuon, oman valdivon suamine. Separatizmas rahvas tahtotah iče erota toizispäi. Se on eri azii ku segregatsii, eroittelu, kudamas rahvas on toizien subjektoin toimehien objektannu.
Ezimerkilöi separatizmas on äijän: Baskit tahtotah piästä erilleh Ispaaniespäi; Belgies flaamit tahtotah erilleh fransienkielizis; Kosovo irdavui Serbiespäi; Kanadan fransienkielizet tahtotah perustua oma fransienkieline valdivo; Eritrea irdavui Etiopiespäi; Mones muas eläjät Kurdit tahtottas oma valdivo; Tiibetiläzet tahtottas irrota Kitaispäi; Baltien muat lähtiettih Nevvostoliitospäi i m.i.
Mindähbo muga? Puaksuh kuavu on tämä. Natsionalistizet enembistörahvahat tahtotah lujittua oman vallan valdivos alendamal vähembistörahvahii. Sidähäi tarkoittau pagin "valdivonkieles" da kazvattamine valdukul'tuurah. Sendäh ei ole kummu, ku vähembistöt tahtotah erilleh. Kuibo sit eliä muailmas, mis paistah7000 kieldy. Ei ole realististu prizmie omua valdivuo jogahistu kieldy kohti. Vähäluguzen rahvahan on jygei täyttiä kai valdivollizet vellallizuot. Hos olisgi valdivot, tiijämmöhäi kui suuret brihačut vägeh otetah n'amut pienembil brihaččuloilpäi. Tiettäväine monil vähembistölöil olis yhtä hyvä syy olla iččenäzii valdivoloi kui nygözil valdivoloil. Ga vie tärgiembi olis, ku nygözet valdivot kunnivoittas omien rahvahien kieli- da kul'tuuruoigevuksii, sithäi vähembistöt ei ni tahtottas haldivoičendan takkua, sama olgah yksi libo tuhat valdivuo. Yhtynnyzis rahvaskunnis da Jeuropan Nevvostos on kirjutettu normat vähembistölöin oigevuksis. Nygöi niidy niken ei julginazesti vastusta, a tovellizuos nygözet kanzallisvaldivot muga kui sanotah: "Tiettäväine kannatammo sobimuksii. A vuottakkua kodvaine, ezmäi hävitämmö omat vähembistöt, sit allekirjutammo sobimukset."