Unis

Tänne paginat kuduat ei synnytä piälolijoih forumoih

Valvoi: verkomuagari

Maria

Re: Unis

Viesti Kirjuttai Maria »

Ga olihäi uni. Olimmo voinal. Kunnelienne mečäh oli azuttu pikkaraine taloine. Sinne pideli meijän joukon mennä mittumiilienne tiedoloi eččimäh. Saldattua sie oli äijy, no niilöis piäzimmö. Sit taloizeh menimmö, emmogo löydänyh nimidä. No dogadin, ku lagi oli kummanluaduine. Sie lövvimmögi peittopertin. Minä kabuin sinne ezmäzenny,no sie peitos oli vie kentah vihollisjoukon vedäi. Minä hänet sinne peittopertizeh tapoin. Pihal rubei kuulumah jyry, lendokonehii, tankoi, saldatoi. Ravieh puutuimmo pihale mecän lähäl olijas ikkunaspäi. Muas oli lundu. Duumaicimmo ku terväh meijät lövvetäh lumeh jätettylöin jälgien periä. Lähäl oli toizii pikkarazii mökkizii, vastevai azuttuloi. Sinne peityimmö, no niilöi ruvettih lendokonehet bombittamah. Kenlienne sanoi ku omii azuttuloi mökkizii bombitetah ku ei tahtota niidy vihollizile jättiä. Lendokonehien bauhu da toizih mökkizih puutunnuzien bombiloin jyry tundui sitgi mökis, kuduas peittelimmö. Mökkizis lähtimmö järvele. Toizet sinne jiädih peittelemäh, meile peräh sanottih ku uruat olemmo lähtijät. Sie oli hoikkaine jiä, kuduas poikki oli kaidu lavvois azuttu sildu. Kentah meijän joukos lähti juoksemah jiähytty myö. Minä hänele peräh kirruin, "älä jiäle mene, puutut vedeh!" Häi odva piäzi lavvale, jiä murdui jalloin al. Jiä kai rubei murenemah, lavvat lekahteltih, myö olimmo vacalleh lavvoil, ryydimmö ielleh käzien vuoh. Rannale puututtuu kuulin ku sie ketlienne paistih karjalakse. Toizet meijän joukos oldih jo ehtitty sinne, opittih heijän kel paista. Minä heijälluo piästyy zavodin paginan karjalakse. Sit jo Iivon täh havaccuin unes.

Maria

Re: Unis

Viesti Kirjuttai Maria »

Yöl käin unis Karjalan kielen kodih. Se oli jo muite valmis, no ylähäne vie seinittäh. Ukses pertih astujes näin, ku ylen valgei da suuri oli. Päčči oli lämmy da vägi äijy rahvastu pertis. Sanottih buito terväh tulou ližiä. Erähät midätah keitettih, toiset stolas istuttih taratettih. Suures pertis kengo lugi, kengo kaččeli seinil rippujii mualavuksii libo karjalankielizii opastuslaudoi (vikse ekruanat oldih, niilöos tekstat da kuvat vaihtuttih). kenlienne astui videokameranke pagizuttajen rahvastu. Lapsile oli čupus bobastu , toizet telmettih, yksi istui lattiel kuubikkoloinke, kudamihs oli karjalan kidlen kirjaimii. Pienembäs pertispäi kuului nuorižon nagruo. Senčois kaččojen nägi ku hyö luajittih seinäle suurdu mualavustu, kai seinän peittäjiä. Ylähäzeh viettih kummanluaduzet pordahat, kentah sanoi vie ei olla valmehet, da ylähäzeh kačahtajes näin äijy ruadobrujua da menetiijä midä lomuu.

Olói

Re: Unis

Viesti Kirjuttai Olói »

Ylen hyvä uni, toivon ku tämä uni sit todevuu. Koin srojindu menöy edehpäi, toivon ku karjalazien tahto pidie oman kielen sezo kazvau da tulou vägeväkse.

Maria

Re: Unis

Viesti Kirjuttai Maria »

Tämä čieppi tuli mieleh, ku myös tänäpäi puutuin uneh, kudamas jo allus algajen tiezin ku se oli undu. Huondeksel havačuin aijoi (ilmizin, ei vaiku unes), tiezin ku voin vie unii jatkua, umbain silmät. Piin mieles, ku terväh "nouzen" (unis), hil'l'akkazeh rubein libumah uneh, duumaičin ku opittelen nosta, ga sit tundui ku noussen jo nygöi, sit tovelleh nouzen, havačun. Vuotin vie kodvaizen aigua, kaikel aigua pidäjen mieles nouzendua da opin "nähtä" iččiedäni nouzemas istumah kravatil. Nu, sit minä "nouzin" istumah, kačahtin ku vieres on seiny, kudai kravatin bokas on. Sit opin työndiä kätty seinäs läbi,da ku se ozavui (ku ylen sangies pudros läbi oppis kätty työndiä) tiezinhäi ku jo unis olen. Sit astuin seinäs läbi pihale da lähtin tutkimah unimuadu. Välis astuin talois läbi toizele puolele pihua, ga meijän pertit oldih unen fatieras ihan kummanluaduzet, pordahat ylähäzehgi oldih, hos ei meil tovelližuos mostu ole. Nämmä unet ollah mieldykiinittäjät :mrgreen:

Sinilind

Re: Unis

Viesti Kirjuttai Sinilind »

Nygöi vaste rubein tädä čieppii lugemah. Oh, mittuzet hyvät oldih Marian starin päiväslinduripukseh näh da Gagarinan ennustusuni EU:n probliemois! Kuva

Unet tottu ollah ylen kummat. Tiijämmo, kui roitah tiähtet da planietat, ga viegi emmo malta sellittiä, mindäh unii näemmö libo kui net ruatah.

Minägi erähii vuozii tagaperin puaksuh kirjutin omii uniloi mustoh da sih aigah niidy sit parembah mustingi. Viegi niidy lugijes erähät unet ihan elävinny tullah mieleh, erähii nivouse en musta, ku nähnyzin. Vie nuorembannu opin lucid-uniloi nähtä da Marian mainittuloi tovellizustestoi käyttiä. Erähän kerran i näin, ga puaksuh havačuin samah aigah, konzu dogadin unen unekse.

Nygöi mustan uniloi ylen harvah, engo ole niidy mustoh kirjutannuh. Ga muamalluo olles eräs pala jäi piäh. Unes ajoimmo muamanke minun lapsusaijan kodih da heityimmö mašinaspäi. Tagaistuimel jiäy istumah kentahto minuu vähästy vahnembi a ihan tundematoi poigu. Häi kaiken aigua vai minuu tuijottau. Nimidä ei pagize, paiči yhty da samua sanua talluau: ”tu”, uvvessah da uvvessah. Kävelemmö muamanke taloin pihua myö ukselluo. Poigu viegi tuijottau st’oklan tagua, i viegi korvis kuuluu tu, tu, tu. Opin peittiä korvat, ga iäni tulou buitegu omassah piän sydämespäi. Rubein varuamah, ku kaiken igiä pidäy sidä pahua iändy kuunnelta. Pöllästyksis tartuin muaman hiemuah da opin sellittiä, ku se paha briha on kolduinnuh minut. Sit havačuin da ellendin, unes läbi olin kuulluh seinyčuasuloin tiketändän.

Eräs unih liittyi dielo, kudamua nivouse en suvaiče, on muga sanottu uniparaličču. Se on ilmivö, kudamas ristikanzu ei ole ni unes, nigo jalloilleh. Hos et olegi tävves unes da silmät ollah avvoi, et voi sormie lekahtuakseh etgo niyhty sanua paista. Puaksuh sih liitytäh paniekku da hirvei tunne, rounogu kentahto paha on samas pertis. Toiči vie näetgi midätahto kauhieloi unikuvii, hos et olegi putin unes. Paraličču ei kestä hätken, ga on minun mieles äijy pahembi tavallistu unipainajastu. Se voi roita nukahtajes libo havaččujes, a minul se ainos on roinnuh vaiku havaččujes. Net ollah tuldu konzu olen olluh jallas ylen hätken da muannuh pahoi, vikse kaksi kerdua mennyön viijen vuvven aigah, puaksumbah ennei sidä. Ongo moine ilmivö teile tuttu?

Gagarin

Re: Unis

Viesti Kirjuttai Gagarin »

Eglei yönä havaččuin da sid näjin kui kravatin čupus toivot kui ken lie nuori nainen ilmas lendeleikse.
Varavuin ylen äijä da rubein kulakan ker händä iäreh ajamah, Syväin löi ravieh da erähäh luaduh ellendin kui
unes en enie ole, a eihäi tämä toinah i toven nägy ole. Kodvazen peräs häi oli kavonnuh. Duumaičin kui eule
ennen miun kois bluaznittannuh a kerdahai se on i ezmäini. Sid pidi männä dabakol ennen järilleh muada vierendyä.

BUTTON_POST_REPLY