Kielipoliitiekkua 90-luvul

Tänne paginat kuduat ei synnytä piälolijoih forumoih

Valvoi: verkomuagari

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kielipoliitiekkua 90-luvul

Viesti Kirjuttai mp »

Täl kerjua karjalan kielen puolistajien kirjutuksii kezäkuul 1996. Monis kirjutuksis mainitah Grigorjevan kirjutustu 18 oraskuudu, kudamua lehtie en lövvä. Minun mieles nämmä ollah viizahat kirjutukset. Linkit
http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/scebeleva.html
http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/dubininaz.html
http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/ivanov.html
http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/paatalo.html
... jatkuu ...

Olói

Re: Kielipoliitiekkua 90-luvul

Viesti Kirjuttai Olói »

Voizingo ottua kirjutuksien tekstan da panna venánkielizeh facebookih?
Puaksuh panen linkkii opastajat.net-sitale, da kirjutuksen olizi hyvä panna oigieh gruupan kirjutuksih.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kielipoliitiekkua 90-luvul

Viesti Kirjuttai mp »

Toinah voizit panna linkin opastajih da sanuo ku mostu paginua on tiä olluh. Ičegi en tiijä voingo pidiä kogonazet kirjutukset nägyvil, pidäs kyzyö luba Omal Mual da kirjuttajil, a kusbo kaikkie löydiä. Oma pluanu on moine: konzu olen suannuh mieldykiinnittäjät kirjutukset skanniruittuu, kirjutah yhtehvevon/anualizan ezitettylöis väittehis da niilöin tovenperäzyös. Ku roinnou tolkuu, toinah voizin kirjutustu Omah Muahgi tarita. Sen jälgeh voizingi panna kopiruitut kirjutukset peittoh da jättiä vaiku referensat da yhtehvevon nägyvih.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kielipoliitiekkua 90-luvul

Viesti Kirjuttai mp »

Zaikovan kirjutus http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/zaikov.html kohtinazesti ei puutu väittelyh a oppiu sellittiä perustiedoloi karjalan kieles da murdehis. Erähien kirjuttajien tiijot nämmis azielois buite ei olla ylen korgiel tazoh, hos i hyö ylen jyrkäh oigies tahtotahgi olla. Ga ongo kummu: Zaikov mainiččou savolazet karjalazien jälgeläzinny a rajakarjalazii häi kirjutukses vouse ei mainiče. "Kahtel puolel rajua, karjalazet kazvau" - a toine toizes nimidä ei tiijetä.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kielipoliitiekkua 90-luvul

Viesti Kirjuttai mp »

Ylen viizas oli Georgii Kertin kirjutus "Kieli da valdu" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/kert.html Nostan nägyvih erähii kohtii:
Aijas enne "perestroikua":
Mi koskou rahvahallistu kyzymysty, ga sih niškoi tiedomiehil oli mene tiijä mi kirjuttamattomua kielduo. Sai kirjuttua, kui bohatuttih pienilugužien rahvahien kielet ven'an kielen vaikutukses, ga kaiče Jumal kirjuttua midätahto kielien assimil'atsieh näh. Vuodessah 1958 Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajat voidih tutkie suomen kirjukieldy, ga sil aigua ei suannnuh kerätä Lenindruadan alovehen inkeriläzien murdehien kielimaterjualua. Kehitettih tutkie karjalan da vepsän kielen murdehii, ga ei suannuh ni sanua virkua karjalan da vepsän kirjutuskielien luadimizeh näh.
Nämien kieldoloin rikkojii "opastettih" tiettyh luaduh. Muga instituutan ruadai Grigorii Makarov karjalazien kirjuttajien kerähmöl puolisti karjalan kieldy da sanoi, gu pidäy luadie karjalan kirjutuskieli. Sen jälles händy työttih instituutan tiedopuolen sekretarin ruavospäi. Vie yksi ezimerki. Vuonnu 1983, konzu kaikkiel tuaste "väl'l'endettih ohjakset" da Karjalan tazavallan partien obkom jo ei viäräl silmäl kaččonuh Kielen, Literatuuran da histourien instittutan kielitutkimuksih, se yhtelläh ei voinnuh andua valdua luadie kirjutuskieldy da käyttiä sidä lehtilöis, radios da TV:s.
1993 konstitutsies:
Talvikuun 12. päivänny Vuonnu 1993 kaikin iänestettih Ven'an Federatsien konstitutsien puoles. Sen jälles se otettih käyttöh. Enzi kerdua konstitutsies on sanottu, gu ristikanzan oigevukset ollah tärgiembi valdivon oigevuksii. Valdivo on luajittu ristikanzah niškoi, el ristikanzu valdivon niškoi. Toine dielo, gu meijän yhteskundu ei olluh valmis muutoksih kui ekonoomikan mugai psihologien puoles.
Konstitutsies on kirjutettu kanzalazien oigevukset muamankieleh. 63. stat'as on sanottu: "Ven'an Federatsii uskaldau kaikile omile kanzoile oigevuksen kaita omua kieldy, luadie olot sen tutkimizeh, opastumizeh da kehittämizeh. Juuri tämän ristikanzan oigevuksen täyttämizekse Karjalas on valmistettu kielizakonan projektu.
Oman kul'tuuran suvaiččemizes:
Pahas mieles pidäy tovestua, kui lujah meis pyzytäh ei ammuzen aijan tavat, kui syväl meis istuu moine ristikanzu, kudai suvaiččou (suvaiččougo?) vai omua kul'tuurua da kieldäy toizii rahvahii suvaiččemas omua kul'tuurua. Mindäh myö emmo anna rahvahale valdua kehittiä omua kul'tuurua? Eigo täspäi lähtietä rahvahallizet riijat, kuduat sytytäh Ven'an eri puolis dai kogo endizes Nevvostoliitos?
Kirjukielen luadimizes:
Onnuako kaikkien kirjukielien kehitykses oli aigu, konzu murdehis vallittih oigiehkirjutuksen oigiet foneetikku- da morfolougiiformat, kuduat otettih käyttöh školas opastandan kauti. Nengoine tie on karjalan kirjutetun kielen ies, gu rahvas el'l'endännöy, gu tämä tie on mendävy. Kirjutuskielen kehittymine kahtel murdehel voibi luadie pahua karjalazen rahvahan etnokut'tuurizele kehityksele, azettau karjalazien yhtymizen. Mari El -tazavallan kielentutkijat tovestettih, gu kul'tuuru pahoi kehittyy kahtel kirjutusformal.
Bubrihan kielen ozattomuos:
Karjalan kirjukieli 1930-vuozien lopus ei olluh kieletty sen periä, gu sidä ei el'l'endetty rahvas. Sih oldih poliitikkusyyt. Stalinal himoitti yhtistiä Suomi "suomenkielizen" Karjalan kel. Tiettäväine, senaigazet "kummat" tunnuttih kielikyzymyksisgi. Karjalan kieleh tungiettin äijy ven'alastu sanua, suomen kielen lähisuguzii ezimerkilöi ei suannuh käyttiä, gu suomen kieli oli sanottu fašistoin kielekse.
Kirjukielen luajindan vaigevuos - tiedomiehet:
Vallita yhtehizii kieliformii pidäy vähitellen, ga vältämättäh. Histourii andau sih niškoi vähän aigua. Yhtelläh, hos myö olemmogi äijäl myöhästynnyh, vie ei ole liijan myöhä oppie uvvessah luadie kirjukieli. Karjalan kieles on vägie da varua kirjukielen luadimizeh. Tämä ruado äijäl rippuu sit, voidanehgo tiedomiehet piästä yhtehizeh mieleh da kuunella toine toizen mieldy.
Kirjukielen luajindan vaigevuos - rahvas:
Karjalazil pidäy vallita, midä ruadua. Voinnougo rahvas el'l'endiä, gu nygöi ei pie panna edeh vai oman kylän murrehtu da vai omua hyödyy, gu pidäs duumaija kogo karjalazen rahvahan ozua? Aigu ozuttau.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kielipoliitiekkua 90-luvul

Viesti Kirjuttai mp »

Ainavo viga täs zakonas http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/zakon.html on se ku se nikonzu ei piässyh voimah. Ga äijän torua nostatti.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kielipoliitiekkua 90-luvul

Viesti Kirjuttai mp »

Vuonnu 1997 Omas Muas äijän kirjutettih kielizakonas, sen puoles da sidä vastah. A monis paginois jo on, minun mieles, jankutuksen magu. En ole niilöi kaikkii vie lugenuh, ga minus tunduu ku kirjutukset enne libo jälgeh Kertan 1996/51 kirjutuksen ei nosta samale tiijon, selgevyön da viizahuon tazole. Karjala Tazavallan halličus hyväksyi vähäzel muutellun zakontekstan 25.2.1997, a zakonoinhyväksyndykerähmö hylgäi sen 29.1.1998 iänin 10-12. En rubie kaikkii kirjutuksii opastajat.nettah riputtamah ku niilöis toistutah samat väittehet, a luvettelen kirjuttajii rubriekanke da mainičen ku huomannen midä uuttu.

1997/02
Ol'ga Pokornaja: "Karjalan kieli - valdivonkielekse"
Aleksandr Volkov: "Puolistakka karjalan kieldy"
Enzimäine nämis on toimittajan kirjutettu uudine Rahvahallizen poliitiekan komitietan kerähmös, kudamas rahvahallizien seuroin edustajat saneldii mielii zakonah näh, enimät kannatettih.

1997/03
Ol'ga Pokornaja: "Kenen riel istut, sil pajuo pajatat"
Ortjo Stepanov: "Kieliriita Karjalassa jatkuu"
P'otr Sem'onov: "Andakkua kieli velgah!"
Aleksandr Volkov: "Vie yksi karjalan kielen moittii"
Stepanovan kirjutus on pitky, ga vähä uuttu verraten hänen aijembah kirjutukseh.

1997/04
Anneli Sarhimaa: "Myös karjalasilla on oikeus omaan kieleen"
Kirjutus enimyölleh on vastavustu O. Stepanovan kirjutuksih.

1997/05
Ortjo Stepanov: "Anneli Sarhimaa on hitusen hakoteillä"
Stepanov kirjuttau vägeväh da demagougizesti, ga aziiargumentoil Sarhimaa on uskottavembi.

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kielipoliitiekkua 90-luvul

Viesti Kirjuttai mp »

1997/06
P'otr Timofejev: "Miel pidäy olla huoles omas kieles"
Pekka Tukačev: "Kielettäh ei ole kul'tuurua"
Vladimir Ivanov: "Karjalan kieldy potkitah čuras dai toizes"
Nikolai Minin: "Kielizakonan projektu tappau karjalaizet"

Timofejev mainiččou Suomen da Nevvosto-Ven'an välizen Tarton rauhansobimuksen, kudaman mugah Karjalas "paikalline rahvahan kieli on administratsien, zakonoin da rahvahan opastuksen kieli". Tiijämmö, kui ruskieloin suomelazien hallindo rubei sidä todevuttamah. Häi sežo laihinoi Viktor Bogdanovan kirjutustu, kudaman mugah "oigevus omah kieleh on ei vai karjalazien tarveh, ga rahvahienvälizen oigevuksen normu". Häi čotaiččou, ku karjalazet ollah rahvahanluvun mugah toine rahvas KT, suomelazet ollah viijendel sijal, da kyzelöy mindäh karjalan sijas suomi pidäs nostua valdivonkielekse, onhäi valgoven'alaziigi enämbi suomelazii, da mindäh karjal ei ole Suomes valdivonkielenny, hos Suomes karjalazii on kymmenes vuitti. Ga täs kohtas häi vikse toven sanou: "...ni Ven'an ni Suomen valdivo ei tahto, gu karjalan kieli kehittys, semmite olis valdivonkielenny."
Tukačev ei kannata kielizakonua sendäh gu "ei mainita, mittuine murreh panna kirjukielekse". Ielleh häi sanou, ku "Kielentutkijoil Karjalas da Suomes pidäy yhtes luadie yhtehisty karjalan kirjukieldy kaikkih murdehih niškoi".
Ivanov čakkuau Grigorjevua da "Karjalan Kongressu" yhtistysty, Karjalan Sanomien toimittajua Lažijevua da Ortjo Stepanovua da sanou ku karjalazien eduloi puolistetah "Karjalan Rahvahan Liitto" da "karjalazien kerähmön valtuutettuloin nevvosto".
Mininan kirjutuksen rubriekku on moine sendäh, ku zakonas sanotah: "Karjalan Tazavallan kielet ollah ven'an da karjalan kielet", hos i toizet stat'at ollah hyvät. Hänen mugah zakonan luajittih kommunistat, da "Olgah kommunistu karjalaine, suomelaine libo ven'alaine, häi ainos kannattau pienien rahvahien hävityspoliitikkua..."

Duumaičin en jo rubie kogonah kopiruiččemah kirjutuksii ga on vie erähii jygielöi kirjutuksii, kuduat hyvin sellitetäh kyzymysty da niidy toinah vie pidäy ozuttua.
... jatkuu ...

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kielipoliitiekkua 90-luvul

Viesti Kirjuttai mp »

1997/07
L'udmila Markianova: "Koitti jälgimäine kerdu" löydyy tiä: http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/markianova.html
Santtu Karhu: "Nagrattau dai itkettäy..."
Gennadi Sonnikov: "Referendumua ei pie"
Nikolai Kirsanoff: "Kielen pellastamine rippuu pagizijois"
Natalja Aksentjeva: "Meil pidäy oma kieli"
Jean Monto: "Karjal on karjalazien da karjalan kielen mua"
Kai nämmä kirjuttajat kielizakonua puolistetah, ga Santtu Karhul on vaigiedu: "...Kačokkua, kaikinhäi ollah oigies, suomen kielen puolistajat dai karjalan kielengi. Vai en voi olla enzimäizien engo toizien joukos..."

Käyttäjän avatar
mp
Viestit: 2108
Liittyi: 05 08 2008, 19:45

Re: Kielipoliitiekkua 90-luvul

Viesti Kirjuttai mp »

1997/08
Oleg Bobin et al.: "Olguammo yhtes kielikyzymykses." Tekstu: http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/bobin.html
M. Iljina: "Näin ei sua kehittiä karjalan kieldy"
Aleksandr Volkov: "Karjalan Tazavaldu vai Anuksen gubernii"
Zinaida Dubinina et al.: "Ei pahus piäze voittamah"
Bobin kannattau suomen kieldy kirjukielekse. Sidä en ellendä kui häi on oman nimen peräh suannuh suomen kieldy maltamattomii livvikkölöi, oldanehgo iče tietty min dielon kannattajikse ollah puututtu – enämbi täs myöhembi. Iljina diivuiččou sidä ku lapsennu kyläs paistih vaiku karjalua, škola pidi kävvä suomen kielel, evakos vaiku ven'akse dai siepäi järilleh tulduu. A nygöi häi ellendäy vaiku yhten Rugarven laukan nimen "Ruga", muut ollah vikse amerikkalazet. Dubininan da toizien kirjutuksen lopuspäi:
A suomen kieldy kehittäy se rahvas, kenen se kieli on. Se on jo luajittu meittäh. Eläkkäh se Karjalasgi tiä eläjien suomelazien kielenny. Meilgi, karjalazil ei rodei jygei tiediä se kieli, no omakse se ei rodei. Karjalaze suus ei lähtenyh ni yksi pajoine, ni yksi runoine suomen kielel.
1997/09
Natalja Jakovleva (toim.): "Jogahine toven karjalaine on oman kielen puoles"
Ol'ga Pokornaja (toim.): "Hallitus hyväksyi kielizakonan projektan". Tekstu http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/hallicus.html
Viktor Stepanov (toim. Ol'ga Pokornaja): "Karjalan kieldy pidäy puolistua zakonal". Tekstu http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/stepanov.html

1997/10
P. Jukkin: "Ei kannata pyrkie toista paremmaksi"
Zinaida Dubinina: "Kalevala on joga karjalazen sydämes" Tekstu: http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/kalevala.html
Jukkinan mugah: "Eteläkarjalaisih murtehih perustuvan karjalan kielen puolustajat halutah tietenki piällimmäiseksi oma murre, pakina karjalan kielestä on siinä vain peittehenä"
Dubininan kirjutus on täs sendäh, ku Kalevalua puaksuh täs toras mainitah, dai sentäh ku häi vastuau Bobinale:
Eigo täsgi Oleg Bobinan kirjutukses juuri piälpäi ole politiitikku? Ken da mikse nenga terväh luobuu omas kieles? Mikse lienne en voi uskuo, buito Oleg Bobin konzutahto tiezi toven karjalan kieleh. No ei se ole hänen viärys. Eigo enzi kerdu ole meile menettiä oma kieli. Johäi ennegi erähät karjalažet sanottih iččie ven'alažekse. Eigo net samažet nygöi tahtota suomelažekse? Ongo se tozi tahto?

Kus poliitikku, sie kielastusgi pädöy. A vie on paha mieles, gu vieldetäh kiistah Vladimir Brendojevan nimi. En usko buito häi oli omua kieldy vastah. Miksebo sit kai hänen ruavot ollah karjalan kielel? Ongo hos yksi suomen kielel?
1997/11
Sergin Pekko: "Viizahat žirinovtsat"
Suavan Iivan: "Älgiä läikyttäkkiä vihua"
Pekospäi: "Ei ole minun mieles ni yhty tatooroo, ni yhty čečentsoo, ni yhty eestilästy, kudai olis vastaa omaa kieldy. A karjalaiziin keskes on!" Iivanaspäi: "Minuu äijäl huijustuttau, gu monet karjalazet vastustetah omua karjalan kieldy. Zakonan luadijoi nimitetäh 'provokaattoroikse', toko vai toko. Tunnettu karjalaine poliitikko Anatoli Grigorev selvittäy ven'ankielizis lehtilöis, gu ei ole karjalan kieldy olemas, on vai murdehet – sihgi uskotah kaikin ei-karjalazet."

1997/12
"Karjalan rahvahan liiton kirjaine valdumiehile"
Galina Krošnina: "Tädä tahtou kai minun rodukundu"
Olga Karlova: "Vuokkiniemeläisien ajatuksie kielikysymyksestä"
Karlovaspäi: "... Olen paissun eri-ikäisien ihmisien kera ta voin sanuo, jotta mielet ollah melkein yhenlaiset: rahvas ei uso jotta tästä hommasta tulou mitänih hyvyä" da "Pakasin mie kielikyzymyksestä oman entisen kouluopettajan Ljudmila Vatasen kera. Hiän hyvin tuntou karjalaista kulttuurie, rahvahan tapoja ta perintehie. Hänellä on seuruava käsitys tästä kaikesta: 'Mie ole sitä mieltä, jotta karjalan kieli on suomen murre. Ei pie keksie kirjakieleksi nimitä muuta, kun meillä on jo kirjakieli - suomi!'"

1997/13
Aleksandr Volkov: "Kieli da poliitikku: karjalan kielen puolistamistu vie on aijoi hoivendua"
Ivan Kudel'nikov: "Emmo vai kaimuas omua kieldy da kanzua"
Anna Fotejeva: "Karjalan kieli pidäy säilyttiä"
Ol'ga Pokornaja: "Midä mieldy ollah nuoret"
Nämis kirjutuksis kaikin kielizakonua. Nuorisgi "enimät ollah karjalan kielen puoles".

1997/15
Vladimir Kettunen: "Neuvot ei olla kellänä pahaksi"
Markku Niemizen neuvo: "Aunuksen piirissä livvi olisi venäjän ohella toinen kieli ... Vienassa taas toisena virallisena kielenä voitaisiin käyttää suomea."

1997/16
L'ubov Levojeva: "Hyväksyö kielizakon on vie aijoi"
Ivan Makarov: "Karjalazile – karjalan kieli!"
Gennadi Sonnikov: "Rodieugo hyvä, konza häviey karjalan kieli?

BUTTON_POST_REPLY