Kielipoliitiekkua 90-luvul

[mp]

Erähiči kirjuttalale roih muanitus lujendua omua tekstua auktoritietan sanal, karjalakse tädä sanotah "toizen perziel čuruamizekse". Zinaida Dubinina (1997/10) ebäili tovengo Vladimir Brendojev kannatti suomen kieldy karjalazien kirjukielekse kui Oleg Bobin omas kirjutukses (1997/08) sanoi. Bobinal vie oman nimen lizäkse oli tukku häneh "yhtyjiä" alkirjuttajua. Heijän joukos oli i Marija Brendojeva, kudai omas kirjutukses (1997/18) selgieh sanou, ku karjalazile pidäs yksi, yhtehine kirjukieli, valdivonkielenny. Däi häi ottau kannatustu omas ukos. Tiijän toizengi Bobinan "alkirjuttajan" kudai ihan selgieh kannattau karjalan kirjukieldy da sanou Bobinan kirjutustu muanituksekse.

Rivilöin välis ellendän, ku toinah Virtarannale ei olluh ihan mieldy myö puuttuo vastuamah Volkovan kyzymyksih (1997/17). Hänen vastavukset ollah mieldykiinnittäjät, ga hänen oma vastavus vikse olis olluh: "se on karjalazien dielo". (Kahtu kuudu myöhembi Virtaranta kuoli.)

OM 1997/17
Vladimir Kettunen: "Eikö olis aika vakautuo". Tekstu http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/kettunen2.html
Aleksandr Volkov: "Karjalan kieli: midä mieldy on akademikku Pertti Virtaranta?" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/virtaranta.html

OM 1997/18
Maria Brendojeva: "Karjalas pidäy olla karjalan kieli" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/brendojeva.html

OM 1997/24
Aleksandra Rodionova: "Ei pie arbailla da panetellakseh: meile pidäy oma kieli"

OM 1997/29
Ol'ga Pokornaja: "Kielizakonan projektua ruvetah kaččelemah sygyzyl" Tekstu: http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/zakonas.html

Kettuzen mieles kirjuttelu on olluh liijan kiihkiedy da liygiläzet ollah oldu liijan aktiivizet. Paiči kirjuttajii, piätoimittai čakkuau i zakonprojektan luadijoi. Minus tunduu, häi ei ole ihan ellendänyh, mi on zakonan tarkoitus da mindäh tavoitella kirjukieldy.

[mp]

Jälgimäzes tukus vie viizi kirjutustu:

OM 1996/35
Tatjana Klejerova: "Eläkkäh oma kieli" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/klejerova.html

OM 1997/04
Ol'ga Pokornaja (toim.): "Hävittiä Karjal vai tunnustua nimenandajan rahvahan kieli" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/tunnustua.html

OM 1997/05
Ol'ga Pokornaja (toim.): "Ei täydynyh vai kahtu iändy" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/hyllatty.html

OM 1997/07
Aleksandr Volkov: "Kielizakon da deputuatat" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/deputuatat.html
Sergin Pekko: "Onko tämä demokratii?" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/sergin.html

Klejerova kirjuttau zakonankirjuttajien tavoittehis da ruavos. Kui jo aijembi kirjutin, minun mieles hyvin luajittu, hyvä zakon. Pokornajan enzimäine uudine on vastavukses, kudamas zakonankirjuttajat da karjalan kielen tiedäjäs sellitetäh zakonua deputuatoile. Ga toinah on muga, ku moizeh ezittelyh tullah net, ket muitegi kannatetah, a vastustajat ei ni tahtota tiediä dielos, kudamua vastustetah. Ga sit mugahai tapahtui, zakon hyllättih iänil 10-12. Toizin kui rubriekku, sanozin ku se rippui yhtes iänes, eigo 11-11 jo olis täydynyh, ku piämiesgi sidä kannatti? Volkov aiga hyvin sellittäy, ket puolistettih, ket oldih vastah, da Sergin Pekko sanou karjalazen rahvahan iänen.

En ni arbannuh kui syväle uppoin täh teemah: kirjutuksii lövvin nenga 65 da läs puolet, pitkembäzet, skanniruičin lugiettavakse. Pidäy vie lugie uvvessah da sellitellä ajatuksii, a mittumat duumat piälimäzinny jiädih mieleh enzimäzen luvendan jälgeh:
- Zakon oli hyvä da hyvin luajittu!
- Oli zakonan kannattajii: karjal valdivokielekse, tavoittehennu yhtehine
kirjukieli, äijy kannatustu liygiläzis ga oli kannattajua vienalazisgi
- Oli jyrkysanaine suomi-puoloveh: suomi kirjukielekse, karjal on joukko kehittymättömii suomen murdehii. Aiga korgiel tazol on egočentrizmu kirjuttajal, kudaman mieles Vienas paistah puhtahembua suomen kieldy migu Suomes.
- Oli niidy kuduat ei tahtota kirjukieldy a tahtotah vaiku murdehet. Ei ellendetty, mi on kirjukielen tarkoitus da kui roih kirjukieli.
- Oli ylen hyvin duumaittuloi kirjutuksii, parahimbannu minule jäi mieleh Kertan kirjutus "Kieli da valdu".
- Oli i ylen madalmieliziigi kirjutuksii.
Pidäy ruveta duumaiččemah.

[mp]

Riputan vie yhten kirjutuksen, kui čökkehekse i:n piäle:

(Oma Mua 1996/49)
Viktor Birin: Karjalan Tazavallan zakonan "Kielih näh Karjalan Tazavallas projektan sellitys" Tekstu: http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/sellitys.html
Se on kirjutettu sellittämäh, mindäh on luajittu moine zakon, da hyvin ongi kirjutettu. Kui ollou, minus tunduu, ku nämis kirjutuksis zakonan kannattajat aziellizesti da hil'l'al iänel hyvin perustellah, mindäh pidäy zakon, a zakonan vastustajat koval iänel kirrutah tolkuttomii perusteluloi. Tämän jälgeh voi vai diivuija sidä, karjalazetgo ollah kehityskelvoitoi rahvas kudamien kieli ei päi nygyaigazeh elokseh?

[mp]

Riputin kačottavakse toizengi Ortjo Stepanovan kirjutuksen, kudaman häi työndi Viktor Stepanovale. Erähii kohtii:

Nythän Karjalan tasavallan lakiluonnoksessa kielistä aijotah luuvva livvinmurtehien ta pohjoiskarjalaisien murtehien perustehella yhtehini karjalan kirjakieli.

Mie olen jyrkästi sitä vastah. Julistua olematon karjalan kieli valtionkieleksi on miun näkemykseltäni ennenaikaista. Jos livviläiset halutah luatie heijän oma kirjakieli, niin se on heijän laillini oikeus.

Tähä suaten karjalan (livvin) kielellä julkaistun perustehella sitä ei voi tunnustua kirjakieleksi. Vladimir Brendojevin tuotannossa kieli on sitä tasuo mi voi tunnustua kirjakieleksi. Vain sanotahhan, jotta yksi piäsky kesyä ei laita.

Mi koskou Pekka Zaikovin yritystä luuvva pohjoiskarjalaisien murtehien perustehella jonkinmoini uusi kirjakieli, niin kačon sen vahinkolliseksi ta tarpehettomaksi.

da ielleh

Uuven kielilakiluonnoksen mukah nykyset kaunokirjallisuuven teokset jouvutah jätepaperiksi.

Kai riputetut kirjutukset lövvytäh http://opastajat.net/luvekkua/luvekkua.html sivul. Net ollah sie kodvazen, ei pyzyvästi. Dialogan avainkohtat:

• Ortjo Stepanov: "Karjalan tasavallan hallituksen puhienjohtajalla V.N. Stepanovilla" OM 1996/24
  http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/step2step.html
• Karjalan Tazavallan zakonan "Kielih näh Karjalan Tazavallas" projektan sellitys OM 1996/49
  http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/sellitys.html
• "Zakonprojektu kielih näh Karjalan Tazavallas" OM 1996/49
  http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/zakon.html
• Georgii Kert: "Kieli da valdu" OM 1996/51
  http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/kert.html
• Viktor Stepanov: "Karjalan kieldy pidäy puolistua zakonal" OM 1997/09
  http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/stepanov.html
• Tatjana Klejerova: "Eläkkäh oma kieli" OM 1997/07
  http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/klejerova.html
• Ol'ga Pokornaja (toim.): "Hävittiä Karjal vai tunnustua nimenandajan rahvahan kieli" OM 1998/04
  http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/tunnustua.html
• Ol'ga Pokornaja (toim.): "Ei täydynyh vai kahtu iändy" OM 1998/05
  http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/hyllatty.html
• Aleksandr Volkov: "Kielizakon da deputuatat" OM 1998/07
  http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/deputuatat.html

[mp]

Minun olis tarkoitus kirjuttua yhtehvedo nämis paginois da tapahtumis rubriekal "Konzu Karjal omah jalgah ambui", ga kielizakonan hylgiännän jälgeh, lyhyön huogavunnan jälgeh pagin jatkui da zakonua opittih kehittiä vie uvvelleh. Kačommo vie iellehpäi paginčieppii. Ezmäi kaksi kielitiedoilijoin kirjutustu:

L'udmila Markianova: "Pagin omah karjalan kieleh näh" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/markia2k.html OM 1999/48-2000/04
Kirjutussarjas otan vai palazen da täs vai palazen palazes. Markianova kirjuttau yhtehizen kirjukielen välttämättömyös:

Pagin koskeh yhtehizeh karjalan kirjukielimuodoh. Tänäpäi on ilminähtäviä, sittäh myö emmo pyzy pystys. Yhtehizen kirjukielen suamine ei ole yhten päivän ruado. Se vedäy aigua da on kova hommu. No sittäh myö emmo nikonzu sua omale kielele valdivollistu staatussua, a sen kauti tovellistu kannatustu. Karjalan kielen vastustajat suvaijah kirguo: kellebo pidäy keksitty kieli. Pagin ei ole keksitys kieles, pagin on moizes kieles, kudai yhtistäs kai parahat puolet, midä on murdehis da kudai nostas pinnale kai karjalan kielen rikkahukset. Erähät varatah sidä, ku roinnou yhtehine kirjukieli, ga sit hävitäh kielimurdehet. Pagin ei ole murdehien hävittämizes. Rahvas kui pagižou joga paikas omah luaduh, muga jatkaugi paginua.

Georgii Kert: "Suomelaz-ugrilazen kielitutkimuksen alguhpanii" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/bubrih.html OM 2000/30
Kert kirjuttau Bubrihan kieliruavos. Täsgi kielizakontoras Bubrihan kirjukieldy moni kerdua nimiteldih "ebäsigivökse", "esperantokse", "onneton yritys" i m.i. Äijängo hänel oli aigua - Karjalas kaksi kolme vuottu. Valdupoliitiekan däh annettih mahto kieliruadoh da valdupoliitiekan däh se i loppiettih. Yhtelläh mondu tuhattu sivuu karjalan kielizii opastundukniigoi da kaunehliteratuurua piäzi ilmah – olis vai olluh hos puolenkymmendy vuottu kehittiä sidä kieldy. Kertaspäi:

Tiedomiehen ruavot avvutettas löydiä uvvet kohtat da nägökulmat kaikis suomi-ugroin kielen tutkimizes. Paiči sidä myö suammo enämbän tiijustua iče tiedomiehesgi. Meih niškoih Dmitrii Bubrih ijäkse jiäy n'erokkahannu tiedomiehennu, opastajannu dai muite – hyvänny ristikanzannu.

[mp]

Nämii kahtu olen kaččonuh:
Aleksandr Volkov: "Kusbo on kielizakonan projektu" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/kusbo.html OM 2000/43
Aleksandr Volkov: "On jygei kannattua kielizakonua vastuvirdah" http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/vastuvirdah.html OM 2000/49
Enzimäzes kirjutukses sanotah:

Karjalan piämiehen Sergei Katanandovan piätöksen mugah (21.06.1999 v.), uuzi kielizakonan projektu pideli valmistua tämän vuvven pakkaskuun enzimäzen päivässäh. Rodihbo se äijiä myöhembi.

Nügöi projektu on kačottu Rahvahallizen poliitiekan komitietas kaikkien kanzallizien yhtevyksien kel, on kačottu tazavallan ministerstvois da annettu käzlh Sergei Katanandovale. Tiedäjät sanotah, du se projektu piämiehen käskys on viedy oigevusministerstvah. Se panou loppusanan: ongo sit projektas kai Ven'an da Karjalan piäzakonoin mugah? Sen jälgeh dielo roih vai meijän hallindos: työtähgo projektu žakonoinhyväksyndykerähmöh, vai ei työtä.
...
Muga ongi äijis toizis kohtis, ga yksikai parembi pahua olis, ku karjalan kieli suas hozi mittuman oman stuatusan. Net samat dielon tiedäjät sanotah, buite "nad'ožua" hyväh lykkyh tälgi projektal on vähän
...

Toizen kirjutuksen mugah

Oli kačottu toiziigi kyzymyksii. Liiton hallindon mieles zakonanandajan kerähmön edustajan Aleksei Mosunovan stat't'u (Severny kur'er -lehti 29.11.2000) on provokatsii-torpiedu uvven konstitutsien da kielizakonan kačondan iel. Myö emmo ole vastah, konzu meidy, rahvanan kerähmölöis vallittuloi, sanotah frantsien kielel elitakse, no konzu meidy verratah rahvahallizil kyzymyksil istujoin parazitoin kel – myö näimmö vai suuren vihan Karjalan rahvahahpäi, kuduan muadu myö kävelöy, leibiä syöy herru Mosunov. Myö emmo pannuh ičele ni suurii palkoi, ni suurii penzielöi, ni toizii privilegielöi, kui deputuatat.

[mp]

Nämmä kaksi kirjutustu sellitetäh Karjalan Rahvahan Liiton kandua kielizakonkyzymykseh:

Viktor Bogdanov: "Mi huolestuttau meidy enämbäl" OM 2000/51 http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/bogdanov.html

"Karjalan Rahvahan Liiton rezol'utsii" OM 2001/06 http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/krl.html

Palaine rezolutsies ozuttau mittuzes ymbäristös zakonua opittih luadie:

2. Pidiä kandurahvahan oigevuksien vuardamizennu Severnii Kur'er da Karelija lehtilöis painettutoi rumii kirottavii kirjutuksii "Капризы нацэлиты", "Ресрублика Онего", "Менше народу – больше кислороду", da sidä, gu net ei annettu mahtuo KRL:n da Karjalan Kongressan edustajile painua omii kirjutuksy nenis lehtilöis.

Kehoittua Severnii Kur'er da Karelija -lehtilöin piätoimittajii andua pädevät virallizet sellitykset sih näh. Ilmai sidä andua valdu KRL:n johtokunnale kiändyö suvvon puoleh.

[mp]

Uuzi yritys kielizakonakse:

Raisa Remsujeva (toim.): "Rahvahallizen poliitiekan komitiettu kehitti uvven kieliprojektan". Oma Mua 2001/08 http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/zakon2.html

Enimäzes zakonprojektas tavoiteh da tekstu oldih selgiet. Sen hyllättyy toizeh kerral tavoittehennu muga kui on suaha läbi midätahto sen suundastu, terminy "paikalline kieli" vikse vihjuau Europan Nevvoston vähembistökielien peruskirjah.

— Paikalline kieli eruou valdivon kieles. Sil on oigevukset. Niidy käytetäh hyväkse rahvas, kuduat eletäh täl alovehel, hos i oldahes hyö vähemmistönny. Projektan mugah sidä voibi käyttiä kul'tuuru-, talohus- da poliitiekkualal, lehtilöls, školas, sie, kus kompaktizesti eletäh kielenkandajat.

Kerähmös sanottuu, muga on:

Venankielizet johtajat piätetäh karjalazien kyzymyksii. Enimistö miäriäy vähemmistön oigevuksii – gu miäriäy oigevuon mugah, sit se on demokruattizen valdivon merkki.

ielleh

Midä nygöi tapahtuu Karjalan tazavallas? "Karjalazien oigevuksih syllettih korgielpäi" sanoi Pekka Zaikov.

ielleh

Kerävynnyöt oldih yhty mieldy: kielen stuatussu, kuduadu vastah oli žakonoinluajindukerähmö, pidäy olla. Sergei Katanandov, hallitus da monet poliittizet järjestöt ellendettih tämän.

da ielleh

Tämä paikalliskielen zakon ei ole se, midä myö tahtoimmo suaha, ga yhtelläh se on parembi tyhjiä kohtua. "Kieli meil viettih vägehes, nygöi pidäy suaha se järilleh. Konzu avattih ven'alazet školat karjalazel ei kyzytty tahtuo. Nygöi karjalua opastetah školis, vaigu muutoksii ei nävy. Niidy el ni rodei, kuni ei rodei stuatussua, piätti professor Pekka Zaikov. Sit häi mustoitti, gu aziedu vaigevuttau se, gu karjalas on kaksi murrehtu. Monil suomelaz-ugrilazil rahvahil (komi, mari, mordva, hanti) on kaksin valdivokielin. Norjas tähessäh on kaksi kirjukieldy. Sidä ei pie varata.

Täs minä näjen jo iduzen "murrehseparatizmas" Minun mieles, mondu pikkarastu murrehkirjukieldy on äijiä kebjiembi tappua/jättiä kuolemah migu kogonazen, yhteh suundah vedäjän rahvahan kieldy. Nenga suomigi nostettih eläjäkse.

[mp]

Teeman rubriekku piäzi vahnanemah - vuozikymmen kiändyi 2000-luvukse, kielizakonattah. Tämä Klejerovan kirjutus hyvin sellittäy mittuzes vaigies tilandehes ollah zakonanluadijat, ku vastas on "ku teile ei kelvanne ven'an kieli sit mengiä sinne kuspäi tänne tulitto" perusven'alazii.

Tatjana Klejerova: "Karjalan kielen perspektiivois Karjalas". OM 2001/26 http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/kleje2.html

Kielizakonan vastumägeh puututtuu ozutahes muga kui kieliruadogi rubies azettumah. Se ellendetäh ku valdivokielekse ei päi tukku murdehii, yhtehine kirjukieli pidäs olla. Sanotah gu se on vaigei ruado, ga algamattah ni kebjei ruado ei valmistu. Pädishäi Bubrih II pohjakse, ga vikse on pahua mustuo 30-luvul. Azientundijat kunnivoijah Bubrihan ruaduo, a erähile se on mattisana.

[mp]

Enne jälgimäzii bojuloi, täs vie mielii vallaspäi:

Jurii Surovtsev: Tazavallan piämies on karjalan kielen puoles. OM 2001/45 http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/katana.html
Tämä kirjutus avvuttau ellendämäh, mittuzes poliittizes ymbäristös kielizakonua opitah suaha hyväksytykse. Buite halličuksen piämiehet, mugai endine (Stepanov) kui tämänaigaine (Katanandov) oldas voidu hyväksyö kielizakon, kudamas karjal on toine valdivolline kieli, a on joukko deputuattoi, kudamat ollah vastah. Jyrkimbäh karjalan kieldy on vastustannuh LDPR dai erähät kommunistah, erähiči Jablokuagi mainitah. Kui tekstas nägyy kielahil perustehil.

Putin on vähembistölöin puoles. OM 2001/52 http://opastajat.net/luvekkua/kielipol/putin.html
Grigorjev kyzyy Putinal, mindäh karjalazil, suomelazil da vepsäläzil ei ole edustajii Karjalan Tazavallan vallanelimis. Putin vastuau, ku häi kannattau ven'alazen vähembistön oigevuksii Baltien mualois.

... jatkuu ...