Kirjutin "Vihreä Lanka" lehteh kirjutuksen Suomen kielipoliitiekas, kudai piäzi ilmah noumeras 2011/14. Kiännin kirjutksen karjalakse da riputin luvettavakse täh ozutteheh: http://opastajat.net/luvekkua/penttonen/kielipol.html
Minun vastavus "pakkoruočči" kyzymykseh on: ei "pakkoruočči" a "pakkotoinekodimaine" - nämih pidäy lugie saami, karjal, suomi da ruočči.
Kirjutus Suomen kielipoliitiekas
Valvoi: verkomuagari
-
Kirilä
Re: Kirjutus Suomen kielipoliitiekas
Hyvä kirjutus Martilpäi! Avavui silmäni nägemäh suuremmas sektouras kielidieluo! En suvaiče pakkoruoččii, pakol ei opastu hyvin niken! Vai kielii pidäis opastua da opastuo enämbi. Ruoččiigi pidäy opastuo vai nygöi sil on liigua sijua!
-
Pekoi
- Viestit: 356
- Liittyi: 18 09 2008, 20:54
Re: Kirjutus Suomen kielipoliitiekas
Ni ruotšil eule liigua sijua,tuhmuvel on!Kirilä kirjutti: Ruoččiigi pidäy opastuo vai nygöi sil on liigua sijua!
-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Kirjutus Suomen kielipoliitiekas
Äijän on olluh pakkuo. Pakoitettih kävelemäh kahtel jallal, pidi opastuo pagizemah da opastuo kirjuttamah. Školas oli pakkosportua da pakkomatemaatiekkua, hos erähät sanotah ku nikonzu matemaatiekkua ei tarvittu. Ei vai ollus pakkopajatustu, toinah min verdu nygöi pajattazin. Kuibo sit pakkosuomi? Hos suomelazet ollahgi karjalazii siberiläzemmät (mužikois on enämbi siberilästy N-haploryhmiä), heijän joukos on ihan putillistu mužikkua da nastu, pidäs vähäzen heijängi kieldy kannattua. Ga minun ehtotukses suomi ei olluh kaikille pakolline – vois ottua muaman- da opastuskielekse karjalan da toizekse kodimaizekse kielekse saamen.
-
mp
- Viestit: 2108
- Liittyi: 05 08 2008, 19:45
Re: Kirjutus Suomen kielipoliitiekas
Himoittau vie vähäzen sellittiä, mindäh kirjutin sen kielipoliitiekku kirjutuksen?
Enne valličendoi puolovehet ruvettih kilbailemah, ken rutombi sanou "suomenkieline Suomi suomelazile" - kampuanii muahmuuttajii
da ruočinkielizii vastah. Ga tahtoin i kritikuija konstitutsien "kanzalliskielet suomi da ruočči, muut kielet" jaguo. Mindäh lienne oigevusministerstval on taibumus unohtella mainita karjalua vähembistökielenny, hos mustaugi mainita tataran da jiddišan,jeyreilöin kielen, hos nämien kielilöin pagizijua on ylen vähä, ollougo kymmenii, libo sadoi? Oli minul vie mieles koumiekkukuva, kudaman näjin opastujien lehtes Kanuadas, konzu elin sie opastundan jälgeh.Kuvas on indianoi (ven'akse indeitsoi) da valgei naine, kudai sanou indianoile: "Ku teidy ei miellytänne meijän kanuadalaine elos, mängiä sinne kuspäi tulitto!"
Ken konzu tuli? Nenga minä ellendän:
- jiäkavven jälgeh ezmäi tuldih hukat, hirvet, kondiet da jänöit
- saamelazet tuldih (pohjazespäi da suvespäi) hukkien stolaspäi syömäh
- suvespäi tuli korgiembua tehnolougiedu, muatalohuttu, kudamas paistih indoeuropakse. Saami muuttui pidgin-indoeuropakse, a kieli kogonah ei vaihtunuh, roittih suomen da karjalan kielet
- korgien tehnolougien uvves allos suuri vuitti Ruočis da Suomen rannikot vaihtettih kielen indoeuropakse, tulijakse ruočikse. Mindäh lienne kielenvaihto ei eistynyh syvembäle Suomen manderele.
- jälgivuozisavoin aijannu tuldih čiganat.
- karjalazii oli Suomen Suvi-Karjalas, Pohjas-Karjalas da Orehovetskoin rauhan päivännouzupuolel, ga Ruočin/Suomen levites nämä alovehet suomelastuttih
- rajakarjalazet oldih voinassah Suomen karjalazet, sen jälgeh levittih pagolazinnu Suomeh.
- jälgivuozikymmenien aijannu on tulluh äijy muudugi, ezimerkse ven'ankielizet Mauno Koiviston suomelazet.
Konzu kedä järilleh pidäy lähettiä, ga jälgimäi meidän kaikkien pidäs lähtie Afrikan sydämeh. Konzu rajakarjalazien jälgipolvet yllytäh ylen suomelazikse da pagolazien vihaniekoikse, opin mustoittua omas pagolazuos.
Enne valličendoi puolovehet ruvettih kilbailemah, ken rutombi sanou "suomenkieline Suomi suomelazile" - kampuanii muahmuuttajii
da ruočinkielizii vastah. Ga tahtoin i kritikuija konstitutsien "kanzalliskielet suomi da ruočči, muut kielet" jaguo. Mindäh lienne oigevusministerstval on taibumus unohtella mainita karjalua vähembistökielenny, hos mustaugi mainita tataran da jiddišan,jeyreilöin kielen, hos nämien kielilöin pagizijua on ylen vähä, ollougo kymmenii, libo sadoi? Oli minul vie mieles koumiekkukuva, kudaman näjin opastujien lehtes Kanuadas, konzu elin sie opastundan jälgeh.Kuvas on indianoi (ven'akse indeitsoi) da valgei naine, kudai sanou indianoile: "Ku teidy ei miellytänne meijän kanuadalaine elos, mängiä sinne kuspäi tulitto!"
Ken konzu tuli? Nenga minä ellendän:
- jiäkavven jälgeh ezmäi tuldih hukat, hirvet, kondiet da jänöit
- saamelazet tuldih (pohjazespäi da suvespäi) hukkien stolaspäi syömäh
- suvespäi tuli korgiembua tehnolougiedu, muatalohuttu, kudamas paistih indoeuropakse. Saami muuttui pidgin-indoeuropakse, a kieli kogonah ei vaihtunuh, roittih suomen da karjalan kielet
- korgien tehnolougien uvves allos suuri vuitti Ruočis da Suomen rannikot vaihtettih kielen indoeuropakse, tulijakse ruočikse. Mindäh lienne kielenvaihto ei eistynyh syvembäle Suomen manderele.
- jälgivuozisavoin aijannu tuldih čiganat.
- karjalazii oli Suomen Suvi-Karjalas, Pohjas-Karjalas da Orehovetskoin rauhan päivännouzupuolel, ga Ruočin/Suomen levites nämä alovehet suomelastuttih
- rajakarjalazet oldih voinassah Suomen karjalazet, sen jälgeh levittih pagolazinnu Suomeh.
- jälgivuozikymmenien aijannu on tulluh äijy muudugi, ezimerkse ven'ankielizet Mauno Koiviston suomelazet.
Konzu kedä järilleh pidäy lähettiä, ga jälgimäi meidän kaikkien pidäs lähtie Afrikan sydämeh. Konzu rajakarjalazien jälgipolvet yllytäh ylen suomelazikse da pagolazien vihaniekoikse, opin mustoittua omas pagolazuos.