Kirjaine ministrale kielipoliitiekas

[mp]

Työnnin oigevusministrale Tuija Braxale (Vihandat) kirjazen kielipoliitiekas. Al kiännös:

Hyvä deputuattu/ministru

Kielidialogu jälgimäzien nedälilöin aigua on suannuh aiga populististu sävyy da poliitikat ollah innostuttu kalahuttelemah vähä smietittylöi ehtotuksii. Minun mieles viizahan kielipoliitiekan (opastukses da zakonanluajindas) voi sumbendua nenga:

1. Jogahizele suomelazele annetah opastustu toizesgi kodimaizes kieles. Kodimaizet kielet ollah saami, suomi, karjal da ruočči.
2. Kaikile sežo annetah opastustu hos yhtes ulgomuan kieles. Suadavannu pidäs mahtoloin mugah olla anglien, ven'an, germuanien, ispaanien, portugalin, fransien da kitain kielien opastustu.

Perustelut:

• Enzimäine kohtu on ristikanzanoigevuskyzymys. Kai rahvas roitah taza-arvozinnu roduh, kieleh da uskondoh kaččomattah. Kanzallisvaldivosgi poliitiekannu ei sua olla vähembistölöin pakoittamine enimistön kieleh (hos i monen muan johtajat vie sidä opitah - Suomengi kielivähembistöt se ollah tundiettu omis nahkois.) Sen sijah enimistö pidäy zakonan väil "pakoittua" kunnivoimah vähembistölöi. Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirjas on hyvin sellitetty vähembistökielien oigevuksien idejolougine perustu, on azetettu tavoittehet, kudamii kohti valdivoloin pidäs oppie mennä, da kui oigevuksien todevundua kačotah. Mainittu peruskirju koskou juuri perindehellizii vähembistölöi, kandurahvahien kielii. (Hos i ongi tozi, ku kai olemmo tänne konzutah tulluh.)
• Piäle kirjutetus kodimaizien kielien luvettelos suomi da karjal ollah sizärkielet, kudamien emäkieli on saami. Nämmä ollah "autoktonizet", paikal roinnuot kielet. Ruočin pagizijat ollah samua rahvastu, kuduat konzulienne vaihtettih kieli ruočikse. Suomen kodimaizis kielis Suomi on vastuolline. Ruočin kielel on puolistajua Ruočisgi, a saamen, suomen da karjalan kielien kehittymizes libo häviemizes on Suomi vastuolline. Saamen pagizijua on Norveegiesgi da karjalan pagizijua Ven'al (enämbi migu Suomes), a se ei vähennä Suomen vastuollizuttu nämis kielis. Saamen da karjalan varavonalaine tila on ozittain Suomen poliitiekan tulostu.
• Ulgomualazien kielien opastuksen tarveh on selvy. Myö emmö elä vuakumas, a meijän oma sivistys da hyvinvoindu perustutah vaihtoh muun muailman ker. Meijän sežo pidäy huolehtie muus muailmas meijän keskes, vähembistölöis, kudamien juuret ollah ulgomual.
• Kielidialougas kodimaizii da ulgomualazii kielii ei pie sevoittua. Ei ole mieldy azettua ruoččii da ven'ua toine toizen vaihtoehtoloiksi. Kodimaizis kielis huolehtimine on kandurahvahan yhtehine ruado. sidä ei toizet ruata meijän puoles. Ulgomuan kielien pagizijoil on puolistajat toizis mualois. Tiettäväine ei pie unohtua, ku Suomen valdivo on vellalline huolehtimah kaikes rahvahalistos, olgah suomenkieline enimistön, kodimaizien libo ulgomuankielizien vähembistölöin kielellizis da kazvatuksellizis oigevuksis.
• "Pakkoruočči" on demagougine sana. Onhäi muudugi pakkuo: pakko opastuo kävelemäh, lugemah, kirjuttamah. Školas opastetah pakkohistouriedu, pakkomatemaatiekkua da pakkomuamankieldy (paiči silloi konzu kielivähembistyö pakoitetah vaihtamah kieldy, Suomesgi). On yhteiskunnan vellallizus andua toizen kodimaizen kielen opastustu. Vastineh täs ruavos on yhteiskundurauhu da monipuolizembi kul'tuuru.
• Mindäh on kazvanuh demagougine kritiekku "pakkoruoččii" vastah? Minun mieles ruočinkielizen vähembistön pidäs dialougas parahite puolistua omii oigevuksii sil, ku ruočči on heijän muamankieli da hyö ollah tiä eletty jo ammuzinnu aijoinnu. Nojavuo konstitutsieh täs kohtas toizile ozutahes gu suaduloin eduloin puolistamizennu, da se vai liziäy vastustustu. Roih ainos vai vaigiembaske nojavuo konstitutsieh.
• Konstitutsien käziteh "kanzalliskieli" ei kestä kritiekkua. Ku se perustunnou valdivollizeh valdah, sit vikse ven'ankgi pidäs olla kanzalliskieli. A ku se perustunnou rahvaliston alguperäh, sithäi saamen da karjalangi pidäs olla kanzalliskielii. Sen sijah terminälle "kodimaine kieli" on kielitiijolline perustu. Moine luokittelu on yhtenmugaine Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirjan ker.
• Vihandoloin pidäs terendiä kielipoliitiekkua, enne kaikkie ei pidäs yhtyö populistizeh kilbupajatandah. Sikse ku vois luadie uskottavua kielipoliitiekkua, pidäs enämbi tiediä kodimaizis da ulgomuankielizis kielivähembistölöis da tundie Jeuropan Nevvoston vähembistökielien peruskirju da sen kačonduprotsessu. Da sen jälgeh rakendua viizahasti oma kandu. Vie moizelgi poliitiekal, kudai perustuu putillizeh azieloih tunnustumizeh, voi kerätä iänii valličendas.

[Olói]

Ylen hyvä on kirjutus, tahtotgo panna sen Oma mua-lehtehgi? Karjalas pahoi tietäh midä Suomes ruatah karjalan kielen kehittämizekse.

[mp]

Pidäy duumaija. Vaigevus on ku kirjutustu ei voi ellendiä tundemattah suomelastu kontekstua: ruocin da toizien vähembistökielien kielen stuatussua, poliitikkoloin paginua, lehtilöin kirjutteluu, puolovehien kannanottoloi,...

[Maria]

Hyvä on kirjaine! A mi lienöy hairavo, gu neces on samua tekstua kaksi kerdua, algau uvvessah "Hyvä deputuattu..." (* Ga ei enäm ni ole, kohendit minun kirjuttajes)

[mp]

Passibo! Sinun luvenduaigah haireh vie oli, a kirjutusaigah jo oli kohendettu!

[Gagarin]

Työnnitkö i karjalaks netshen hänelläh?
Onnuako vai suomeks, arvelen.
Miun muamon lapsusaigan hyö kui "ruottshin kieles" paissih ga sid hyö targotettih suomen kieldä.
Muamo kerdoi, jotta erähättshi shkolas muga kizattih, jotta "rubiemmago suomen kieleh pagizemah!" da sid hyö
alettih sanuo midä tahto kovua sanua peräkkäzeh, toivotkui: "tokko rokko maka senkoti horo..."
(Heil suomen kieli oli muga vakkini paginluadu kuin ennen shkolua ni konza olluh eigo kuuldu eigo paissu.)

[Pekoi]

Vot,molottšu! Moine poliitiekku on minun mieldy nyö!Tiettäväine ministral pidäy karjalakse kirjuttua.Ollou moine blökki mi ei selviä kieldy ellendä,ettšikkäh tulkkuo libo...
Läkkävai kaikin nämii herroloi ahtistamah,liigua jo olemmo heidy äbäzöinnyh da sliäppy käis tyhjiä pakinnuh!

[mp]

Miun muamon lapsusaigan hyö kui "ruottshin kieles" paissih ga sid hyö targotettih suomen kieldä. Muamo kerdoi, jotta erähättshi shkolas muga kizattih, jotta "rubiemmago suomen kieleh pagizemah!" da sid hyö alettih sanuo midä tahto kovua sanua peräkkäzeh, toivotkui: "tokko rokko maka senkoti horo.." (Heil suomen kieli oli muga vakkini paginluadu kuin ennen shkolua ni konza olluh eigo kuuldu eigo paissu.)

Sen verran, ku rodnien paginois ellendin, jälgehpäi duumaijen, "ruočči" heile tarkoitti ruočinuskostu, Ruočin valdupiiris kazvanuttu. Tiettäväine, nääm oldih suomelazet, kuduat rajan hävittyy ruvettih liččavumah Karjalahgi. Moizien ruoččiloin kieli oli suomi, ga minun mieles andas viärän kuvan sanuo nygöi, ku karjalazile "ruočin kieli" tarkoitti "suomen kieldy". Sanat "ruočči" da "ven'alaine" oldih simmetrizet da enne kaikkiedah, net tarkoitettih valdupiirii libo uskondopiirii, ei kieldy. Nämmä "ven'alazet" da "ruočit" toine tostu kudakui ellendettih, hos nikumbaine ei ellendänyh ruočin kieldy libo ven'an kieldy. Varmah hyö ičegi hyvin tiettih, ket ollah oigiet ruoččilazet da oigiet ven'alazet da ket ollah vaiku nämien kazakat.