Ajatuksii kirjukieles

[Maria]

Ihan kulakoinke ei torata, a moine vaihe on, ku eri murdehien puolistajat tahtotah ozuttua oman murdehen erilazuttu toizih verraten da pietäh mahtottomannu yhtehisty kirjukieldy. Minun mieles suomen murdehet ollah erilazembat.

Mieleh puutui gu hyvä ollus kirjuttua vähäzeh ezimerkivirkehty Karjalan murdehil, da samat virkehet Suomen murdehil, no ei kaikil, a vähäzeh eri ilmansuundispäi, sto hyväh vois kaccuo äijygo erilazuttu on.. Gu minä i duumaicen gu enämbi erilastu on Suomen murdehis migu Karjalan..

Se on kummua gu enämbi vai vienan da livvin välil kizhatah, pidäsgo kirjukieli luadie vienan libo livvin mugah. A kuibo ei ole enämbiä paginua gu suvimurreh ollus hyvä pohju yhtehizele kirjukielele kui täsgi kirjutetah: suvimurreh on sildannu toizien murdehien välil. Minule suvimurreh vierahambi on. Mittumat ollah suurimbat erot suvimurdehes vienah da livvih näh?

[mp]

Suomelas-Ugrilazen seuran sanakirjashäi on ezimerkilöi eri murdehilgi. Suvivarzinkarjal sie hyvin nägyy, ku puoles miljounas sanalippuzes puolet ollah Ahtian kerätyt, Ahtiahäi enimän keräi Suojärven-Siämärven sanastuo, ga keräi Anuksesgi. Oman kieliopin Ahtia perusti tälle "välimurdehele" da tariči sidä kompromisakse. Bubrihan enzimäine, Tveris luajittu kirjukieli sežo on lähäl suvivarzinkarjalua, ku suurin vuitti Tverin karjalazishäi ollah tiäpäi lähtennyzien jälgipolvie. Bubrihan toine petroskoilaine kirjukieli on lähembänny livvii, kudamua on jatkettu ven'an sanastol. A voinu oli paha suvivarzinkarjalale, ku rajakarjalazet pajettih Suomeh. Vienas da Anukses oli jatkuvuttu, ku pagizijat jiädih endizile eländysijoile, kuni heidy ruvettih suurembih kylih da linnoih siirdelemäh. Livvikse on jälgivuozikymmenil äijiä enämbi kirjutettu migu toizil murdehil da sendäh liygiläzil on ruadajan valdua. Olis vai suvivarzinkarjalazilgi uvvet sanakirjat da kieliopit da uuttu kirjallizuttu, sit voidas taza-arvozembinnu, tveriläzien rinnal, istavuo liygiläzien da vienalazien kel samah pöydäh luadimah yhtehisty karjalan kirjukieldy. Kuitahto, moine kieliruado pidäs algua, ku ei kurgi kuolis enne suon sulandua.

Suvivarzinkarjalan da livvin erolois: Ei meil olluh nengomii refleksiivuverbilöi kui livvis da konditsionualatgi oldih kui suomes, ei täytty sarjua aigumuodoloi. Sijoin lugumiärisgi on eruo, a se jago toinah ei ole muga selgei. Da sanastos eruo on tiettäväine.

[Pekoi]

Tottu kirjutat.Vai pidännöy vie tarita sidä Vienan da Tverin lehtilöih!

[mp]

Mieleh puutui gu hyvä ollus kirjuttua vähäzeh ezimerkivirkehty Karjalan murdehil, da samat virkehet Suomen murdehil, no ei kaikil, a vähäzeh eri ilmansuundispäi, sto hyväh vois kaccuo äijygo erilazuttu on.. Gu minä i duumaicen gu enämbi erilastu on Suomen murdehis migu Karjalan..

Ei ole minul ezimerkivirkehii, ga erähäs kniigas oli pikkaraine taulukko erähis sanois vienakse, livvikse da lyydikse:

[Olói]

Ylen hyvä on kirjutus. Puaksuh duumaičen kuibo vois murdehien pagizijoi suaha yhteh? Tämä paginforumu on hyvä täh tarkoitukseh. Olis hyvä gu Oma mua - lehti olis kaikil murdehil kogo Karjalas. Nygöi pietäh lasten da opastajien karjalankielizii luageriloi omil murdehil, olisgo hyvä pidie yhtehine luageri?

[Gagarin]

Ga nygöihäi tiäl paissah put'in luaduh! Mie olen jo viikon ainosh kirjuttannuh, jotta kirjakieli pidäz luadie suvikarjalan murdehes.
Netshidä sua sid bohatammaks luadie erimoizil livvin struktuuroil dai sanaloil. Vienan murdehen suamma onnuako unohtua kui netshil eule
n'i midä uutta annettavua. Hyö paissah toivotkui "ruottshit"! Vienan murreh sua jiähä, a en duumaitshe, jotta karjalan kirjakieleh nishkoi Vienan
paginluadul äijän on dieluo.
Livvi on roinnuh tänpiän kniigakieleks "de facto" sendäh kui viena on ligembi suomen kieldä, i suvikarjalazet tuassen ollah voinan jälgeh pagoh lähtietty Suomeh i
heiän bunukat ei enie karjalaks paissa. Livvis vai vie endizis hierulois eletäh karjalan pagizijat. Äijän en tshakkua vai hod livvis put'in kniigakieli
roinnou, ga suvikarjala sildana vienah päi vie parembi ollou. Ammuigi kui tveriläizih varoin duumaitshemma!

[Maria]

Oma Suojärvi -lehten kirjutuksih näh oli tiä aijembah mainittu. I minä nečidä duumaičin. Piätöi duumu minun mieles moine on, gu ei voinus yhty kirjukieldy suaha, gu yhtes murdehes paistah "mie muissan" da toizes "minä mustan". Tiettäväine kebiembi ollus gu yksi kirjukieli ollus jo ammui luajittu, a ei se mahtotoi hommu ole ni nygöi. Tast kirjutti ezimerkii sih näh kui erijyttyzel taval Suomes sanotah "minä menen mečäh", oligohäi nelläl murdehel kirjuttanuh. Da enämbigi on. Monenmostu versiidy eri murdehil suau nämmis Mää/mnää/mä/mie/miä/minä mene/mee/meen/menen/mää/mään mettä/mettähä/mettää/mehtähä/methän/mettään/mehtään/messää (lienöygohäi vie muudugi). Da gu lähtöy käzii pezemäh, voi suomelane sanuo "Mää pesen käjet", "Mää pesen käret", "Mie pesen kädet", "Miä pesen käet", "Mä pesen käit", i m.i. da kai toine tostu ellendetäh (no onhäi mostugi murrehtu Suomes, kudamua ei ylen hyväh toizet ellendä) da yhtelläh yhtehine kirjukieli on.

[Olói]

Pidäy suaha yhtehine kirjukieli, da sen jälles olizi tärgei suaha Karjalan kielel valdivon kielen stuatussu Karjalas.

[mp]

Marian da Olóin kirjutukset ollah kui metty minun korvale. On äijiä uskottavambua prizmie virrallistu stuatussua, opastundukirjoi da opastustu yhtele karjalan kielele migu kolmele, nelläle, viijelle murdehele. Monelgo murdehel valdivo rubieu pagizemah? ELDIA-tutkimuksen kyzelyankiettu pidi luadie Suomes kolmel karjalan murdehel. Äijilgo murdehil veroilmoitusankiettu pidäs luadie? Eigo olis parembi kirjuttua kolmen ainehen opastundukirjat karjalakse migu yhten ainehen opastundukirjat kolmeh kerdah eri murdehil. Ku vai joga murdehen pagizijois löydys tarbehekse kannatustu moizen kieliruavon algamizeh.